Mitä Suomessa on tapahtunut, kun niin moni nuori voi pahoin?
Tässä artikkelissa kuvatut kehityskulut ovat olleet tiedossa, kun ongelmakohtia on synnytetty. Kaikki tiesivät, että luokaton lukio lisää nuorten ihmisten irrallisuutta, koska ei ole enää luokkaa, johon kiinnittyä. Puuttuu konteksti, joka tarjoaa rajoja. Ja nyt sitten korjataan satoa: nuoret uupuvat jo lukiossa, koska heillä ei ole realistista käsitystä siitä, mitä heiltä vaaditaan.
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian moni nuori ottaa opiskelut liian vakavasti. Heidät on jo pienestä pitäen manipuloitu haluamaan lääkäreiksi ja juristeiksi. Lukiossa viimeistään alkaa ongelmat kun aika ei riitä kuin pänttäämiseen. Paineet kasvavat liikaa ja mielenterveys pettää.
Päntättiin sitä ennenkin ja kirjoitukset olivat vain kerran vuodessa. Ei silloin tämä ollut liikaa kuormitusta, kaikki aineet samalla kertaa ja sen perään pääsykokeet joihin myös piti päntätä.
Miksi nämä marisevat koko ajan ja yhteiskunta vaan helpottaa ja silottelee?
Vaatimustaso oli ihan muuta kuin se on nyt. Paljon helpommalla pääsin kuin oma lukiolaiseni. Nykylukiosta en olisi selvinnyt, vaikka ainakaan kirjoitin E:n paperit.
N37
Ilmastonmuutoksella pelottelu.
Some.
Jännän vähän puhutaan yhteiskunnan muista muutoksista, eli esim lisääntyneistä avioeroista. Jossain uutisessa yksi lause, jossa todettiin, että Tays:n lastenpsykiatrisen lapsista vähemmistö asui kahden vanhemman perheessä/ydinperheessä. Asiaa ei ehkä uskalleta avata enempää, kun niin monelle aikuiselle olisi kova paikka. Hyvähän sitäkin olisi kuitenkin käsitellä.
Sekin on rokottamattomien ansiota : )
Lopettakaa puhe mielenterveyden ongelmista. Kyseessä on keksitty ongelma, jolla lääkeyhtiöt takoo rahaa. Miksi luulette masentuneisuuden alkaneen yleistyä räjähdysmäisesti ysärin puolesta välistä lähtien? Koska silloin saatiin markkinoille ensimmäiset onnellisuuspillerit, joita lääkäritkin kehtasivat määrätä, koska ne olivat suhteellisen harmittomia verrattuna aiempiin masennuslääkkeisiin, joita määrättiin vain tarpeeseen. Aiemmin niitä hulluimpia myös pidettiin mielisairaaloissa ja ero terveisiin oli aika selvä. Nyt mielenterveyden häiriö on lähes pääsyvaatimus piireihin, kaikkien pitää käydä terapiassa. Meitä huijataan oikein urakalla. Katsokaa Afrikan mantereen mielenterveystilastoja, ei näy masentuneita siellä, vaikka elämä on meidän mittapuulla todella alkeellista. Populaarikulttuuri on opettanut meidät häiriintyneiksi ja lääkärit tukevat tätä määräämällä nappia naamaan, vaikka oikeasti ongelana on juurettomuus ja merkityksen puuttuminen elämästä. Ei se korjaannu lääkkeillä.
Ei tehdä yhdessä tervehenkisiä asioita, kuten pihapelejä jne. vaan istutaan koneella tai naama kiinni älyluurissa. Näin ei myöskään opita tärkeitä sosiaalisia taitoja, vaan kuvitellaan, että mitä vaan saa laukoa seurauksitta. Sitten kun seurauksia tulee (joku terve aikuinen puuttuu tai kaveri kyllästyy ja napauttaa nyrkillä tms.), tulee itku ja juostaan äidin helmoihin. Ennen selviteltiin nahinat keskenään ja jatkettiin sitten sulassa sovussa taas leikkiä tai peliä.
Vierailija kirjoitti:
Sateenkaari jutut,some, mt ongelmat, vapaakasvatus yms, myös moni aikuinen voi pahoin, korona osoittanut tämän asian viimeistään.
Sateenkaarijutut?? Ai että jos kiistetään tosiasia että on erilaisia ihmisiä, niin nuoret voi paremmin? Luuletko ettei ollut esim.homoja aiemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sateenkaari jutut,some, mt ongelmat, vapaakasvatus yms, myös moni aikuinen voi pahoin, korona osoittanut tämän asian viimeistään.
Sateenkaarijutut?? Ai että jos kiistetään tosiasia että on erilaisia ihmisiä, niin nuoret voi paremmin? Luuletko ettei ollut esim.homoja aiemmin?
Luulen, että tuossa viitattiin tähän vouhotuskulttuuriin, ei niinkään seksuaalisuuden eri muotoihin. Sateenkaari asiat ovat valitettavasti öyhöttäjien ja hörhöjen takia saaneet ihan muun leiman kuin vähemmistöjen puolesta puhumisen.
Ero- ja uusperheet, joissa lapsia heitellään sinne tänne vanhempien mielialojen mukaan. Juurettomuus ja kodittomuus.
Vierailija kirjoitti:
Koronarajoitukset on ollut viimeinen pisara. Päättäjät voisivat ajatella vähän muitakin kuin eläkeläisiä.
Moni on myös voinut paremmin esim.etäopiskelun aikana, kiusaaminenkin vähentynyt, ei pidä unohtaa sitä.
Eläkeläisen henki ei ole tippaakaan vähemmän arvokas kuin muidenkaan.
Aikuisenakin ahdistaa maailmanmeno. Maailma muuttuu silmissä. Uhkaa väestökatastrofi, ilmastonmuutos, 3 maailmansota, jatkuva taantuma taloudessa ja korona. Miksi ei sitten nuori ahdistuisi vielä enemmän .
Ap, luokaton lukioko joku uusi juttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronarajoitukset on ollut viimeinen pisara. Päättäjät voisivat ajatella vähän muitakin kuin eläkeläisiä.
Moni on myös voinut paremmin esim.etäopiskelun aikana, kiusaaminenkin vähentynyt, ei pidä unohtaa sitä.
Eläkeläisen henki ei ole tippaakaan vähemmän arvokas kuin muidenkaan.
Näyttää olevan jopa arvokkaampi, mitä tulee eläkemenoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sateenkaari jutut,some, mt ongelmat, vapaakasvatus yms, myös moni aikuinen voi pahoin, korona osoittanut tämän asian viimeistään.
Sateenkaarijutut?? Ai että jos kiistetään tosiasia että on erilaisia ihmisiä, niin nuoret voi paremmin? Luuletko ettei ollut esim.homoja aiemmin?
Olihan heitä toki. Mutta he eivät hilluneet sateenkaariliput tanassa vaatimassa kaiken neutralisointia ja biologisten faktojen kiistämistä. Ei niin toki nytkään suurin osa homoista tee, mutta tämä pieni äänekäs vähemmistö leimaa koko sateenkaariväen todellisuudesta vieraantuneiksi sekopäiksi.
Nuoriso eriytyy.
Leijonanosa nuorista on hyvistä perheistä, kasvaa kunnollisiksi hyvien harrastusten parissa, menestyy koulussa, jne. jne.
Sen sijaan osa nuorista (vaikea sanoa, kuinka suuri osa) kärsii sitten syrjäytymisestä ja ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Huonoista miehen malleista. Isättömyydestä (joko ei-läsnäolevista isistä tai kokonaan isien puutteesta), jolloin pahimmassa tapauksessa pojasta kasvaa aggressiivinen "pikku-mies", joka terrorisoi äitiään, läheisiään ja lopulta koko ympäristöään.
Yhteiskunta voisi tulla tässä väliin tarjoamalla matalan kynnyksen palveluja ja tehokkaampaa etsivää nuorisotyötä.
Huono-osaisimmat nuoret eivät tosiaankaan hakeudu mihinkään harrastuksiin, urheilun pariin, eivät käy kirjastossa, eivät tapahtumissa. Hyvä jos koulussa.
Harrastukset ja niiden hyvät vaikutukset rajoittuvat hyväosaisiin, keskiluokkaisiin lapsiin/nuoriin.
Huono-osaisimmat nuoret eivät välttämättä lähde kotoa mihinkään, tai jos lähtevät, hengailevat lähinnä kadulla tai tekevät ilkivaltaa ja harjoittelevat rikosten tekemistä.
Nuorille lupaillaan yhteiskunnan taholta paljon. Ja paljon annetaankin.
Mutta seuraako kukaan, miten yhteiskunnan nuorisotyöhön ja nuorten harrastustoimintaan ym. ohjaamat rahat kohdentuvat?
Hyötyvätkö niistä muut kuin laajan, turvattua elämää elävän keskiluokan vesat? Suurimmalla osalla nuorista asiat ovat varsin hyvin, mutta jo lähtökohdiltaan syrjäytyneet, köyhät ja vähäosaiset (joiden suhteellinen osuus väestöstä on pienehkö) jäävät turhan usein kaiken tuen ulkopuolelle, vaikka he tarvitsisivat sitä eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian moni nuori ottaa opiskelut liian vakavasti. Heidät on jo pienestä pitäen manipuloitu haluamaan lääkäreiksi ja juristeiksi. Lukiossa viimeistään alkaa ongelmat kun aika ei riitä kuin pänttäämiseen. Paineet kasvavat liikaa ja mielenterveys pettää.
Päntättiin sitä ennenkin ja kirjoitukset olivat vain kerran vuodessa. Ei silloin tämä ollut liikaa kuormitusta, kaikki aineet samalla kertaa ja sen perään pääsykokeet joihin myös piti päntätä.
Miksi nämä marisevat koko ajan ja yhteiskunta vaan helpottaa ja silottelee?
Vaatimustaso oli ihan muuta kuin se on nyt. Paljon helpommalla pääsin kuin oma lukiolaiseni. Nykylukiosta en olisi selvinnyt, vaikka ainakaan kirjoitin E:n paperit.
N37
Tämähän on täyttä pötyä. Tietysti selviäisi nykylukiosta. Oppimistulokset on laskeneet varsinkin matematiikassa yhtä soittoa yli 20 vuotta. Nykylukio ei ole yhtään sen vaikeampi kuin ennenkään.
Teoriani on seuraava. Nykyisten teinien vanhemmat (boomerien lapset) ovat saaneet välinpitämättömän kasvatuksen ja ovat itse päättäneet vanhempina toimia toisin.
Teinejä on paapottu ja ymmärretty kotona ja alakoulussa ja asiat tehty eteen siinä määrin, että kun todellisuus viimein iskee (lukion, opiskelun ja työelämän oikeat vaatimukset), maailman kovuus ja tarvittavan tsemppauksen määrä pääsevät yllättämään. Nuorilla ei ole työkaluja kestää pettymyksiä ja yrittää tarpeeksi, joten uupuvat ja syrjäytyvät.
Hyvivointi tässä maassa ei jakaudu läheskään tasaisesti. Hyväosaiset ja huono-osaiset ovat yhä kauempana toisistaan. Siitä seuraa kaikenlaista oireilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koronarajoitukset on ollut viimeinen pisara. Päättäjät voisivat ajatella vähän muitakin kuin eläkeläisiä.
Moni on myös voinut paremmin esim.etäopiskelun aikana, kiusaaminenkin vähentynyt, ei pidä unohtaa sitä.
Eläkeläisen henki ei ole tippaakaan vähemmän arvokas kuin muidenkaan.
Moni? Jännä kun tilastot puhuvat kuitenkin ihan toista kieltä. Lastensuojelussa ennätysmäärä ilmoituksia, nuorisopsykiatrialla jonotusajat monta kuukautta, nuorten tekemät väkivalta rikokset selvästi kasvussa jne. jne. Ei mielestäni kerro millään tasolla siitä, että moni voisi paremmin. Muutama erakkoluonteinen voi nauttia eristyksestä, mutta suurimmalle osalle se on vain ja ainoastaan haitaksi.
Hallitus. Tarvitseeko muuta enää sanoa?
Olin siis oikeassa, kun sanoin aikanaan oppilaille, että teitä opastetaan ja kasvatetaan yhteiskuntaan, jota ei ole edes olemassa. Siis heitetään veteen tyyliiin opettele uimaan. Omana kouluaikanani Suomi oli vielä maatalousvaltainen ja opetsu sen mukaista. Mitään varoituksia ei kukaan antanut.
Mutta nuorten pahoinvointi olisi jo otettava todesta!