Lue keskustelun säännöt.
Näkikö jo alakoulussa kenestä tulee akateeminen ja kenestä amis?
16.12.2021 |
Muistele omaa alakoulun luokkaasi. Oliko merkit nähtävillä jo silloin vai yllättikö joku?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä siitä, mutta tulevat mielenterveysongelmaiset pystyi näkemään. Ne olivat joko ne riehuvat pennut tai kympin tytöt. Terveimmät olivat ne, jotka olivat siinä välissä ja he myös pärjäsivät elämässään.
Siis miten tiedät ns kympin tyttöjen mielenterveysongelmista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä näki, mutta yllätyksiäkin tuli, ainakin pojissa. Yksi rasavilli poika ainakin on ainakin lukenut tohtoriksi. Olisin veikannut hänelle roskakuskin uraa, mutta ei se mennytkään niin.
Meillä kans yksi poika, vielä yläkoulussa moni olisi veikannut kaveria vankilaan, lukiokin jäi kesken, mutta pitkän linjan kautta kaveri väitteli alle nelikymppisenä tohtoriksi ja on rikas yrittäjä. Ja eräs tyyppi, josta piti tulla menestyjä suoritti kyllä yliopistotutkinnon ihan kaupalliselta alalta, mutta on ollut käytännössä työttömänä viimeiset parikymmentä vuotta.
Itse olen miettnyt yhtä luokan lahjakkainta poikaa, joka et opiskellut kai mitään ja meni liukuhihnatöihin.
Ennen ei nähnyt, nykyään pystyy näkemään jo päiväkodissa. Osalla lapsista on äo pienempi ja näitä nepsyjä. Tulevia rikollisia ja syrjäytyneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläasteella näki, kuka menee lukioon.
Lukiossa näki, kuka jatkaa yliopistoon.
Ala-asteella ei voinut sanoa vielä mitään.
Eihän nuo nyt sulje mitenkään toisiaan pois.
Nimim. autopuolelta filosofian maisteriksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokan hikipinko-tytöistä tuli sairaan- ja lastenhoitajia. Olin vilkas tyttö, joka ei sopinut -70 -80 muottiin ja numerot huiteli 6-8 välillä. Nyt johtavassa asiantuntija-asemassa. Eli ei näe.
Tuohan nyt aivan eri asia mistä kirjoittelet.
Kyllähän joku olisi voinut nähdä jo ala-asteella/alakoulussa, että noista tytöistä tulee sairaanhoitajia tms.
Todellakin tunnen tuollaisen todella lahjakkaan tytön, joka aina halusi vain ja ainoastaan sairaanhoitajaksi.
Mutta ei hän nyt sen takia ruvennut huonommaksi oppilaaksi, vaan hoiteli koulun hyvin, ja valitsi sitten alakanttiin ammatin. Ja hänestä tuli todella onnellinen sairaanhoitaja.
(Aikoinaan toista samanlaista tyttöä ei otettu opiskelemaan sairaanhoitajaksi, vaan sanottiin, ettei hän tule koskaan viihtymään ammatissa ja kehotettin hakemaan lääkikseen. Ei hakenut, vaan meni Ruotsiin ja pääsi siellä opiskelemaan sairaanhoitajaksi.)
Omasta suvusta olen nähnyt jo hyvinkin pienestä, mitä tyypeistä tulee.Joku on insinööri jo syntyessään, toinen ...
Omasta alakoulun luokastani en voi sanoa mitään, koska en tiedä, mitä heistä tuli yhtä lukuunottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eskarilaisista jo näki, miten tulee käymään, kunhan vilkaisi vanhempia.
Haista p#skaa.
Myös heikoista perheoloista lähtevillä lapsilla voi olla älykkyyttä perintönä, sinnikyyttää ja halua ponnistaa eteenpäin niistä oloista, mitä lapsuudessa on ollut.
Monet valtakuntamme entiset suurmiehet, ovat lähtöisin tosi köyhistä torpista, missä isä on ollut pelkkä työmies ja äiti hoitanut lapset kotona. He ovat kasvaneet ponnisteluun ja yrittämiseen ja työntekoon elämässään ja käyttäneet kaikkia taitoja mennessään eteenpäin elämässään.
Käyneet lukion ja yliopiston ja pystyneet omalla osaamisellaan ja älykkyydellän pääsemään elämässä todella eteenpäin elämässä.
Heistä on tullut menestyneitä yrittäjiä, professotoita, lääkäreitä, lakimiehiä ja vastaavia.
Urho Kekkonen oli lähtöisin pienestä torpasta.
Hän kävi koulut, hänestä tuli lakimies, ja lopulta Suomen presidentti.
No voi hyvänen aika, ajat ovat vähän muuttuneet! Tuolloin ei kyse ollutkaan siitä että kaikki älykkäät pääsi opiskelemaan. Ei sieltä talonpoikaisperheistä vaan ollut varaa lähettää edes välkkyjä lapsia kouluun. Siksi tuolloin koulutus ja älykkyys eivät niin vahvasti korreloineet. Tänä päivänä tilanne on ihan toinen, kun opiskeluun vaaditaan vaan pieni määrä älliä ja omaa tahtoa. Jos ei tämän päivän Suomessa ole koulutusta, niin kyllä se vähäisemmistä älynlahjoista ja viitsimisestä usein kertoo (pl. yrittäjät). Äly ja kyvykkyys taas periytyy vahvasti. Tämän vuoksi nykyään on kyllä todella helppo ihan lapsista jo sanoa, kuka tulee pärjäämään älyä vaativissa asioissa ja kuka ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eskarilaisista jo näki, miten tulee käymään, kunhan vilkaisi vanhempia.
Haista p#skaa.
Myös heikoista perheoloista lähtevillä lapsilla voi olla älykkyyttä perintönä, sinnikyyttää ja halua ponnistaa eteenpäin niistä oloista, mitä lapsuudessa on ollut.
Monet valtakuntamme entiset suurmiehet, ovat lähtöisin tosi köyhistä torpista, missä isä on ollut pelkkä työmies ja äiti hoitanut lapset kotona. He ovat kasvaneet ponnisteluun ja yrittämiseen ja työntekoon elämässään ja käyttäneet kaikkia taitoja mennessään eteenpäin elämässään.
Käyneet lukion ja yliopiston ja pystyneet omalla osaamisellaan ja älykkyydellän pääsemään elämässä todella eteenpäin elämässä.
Heistä on tullut menestyneitä yrittäjiä, professotoita, lääkäreitä, lakimiehiä ja vastaavia.
Urho Kekkonen oli lähtöisin pienestä torpasta.
Hän kävi koulut, hänestä tuli lakimies, ja lopulta Suomen presidentti.
Sinäpä nyt vedit herneitä nenään. En kirjoittanut sanaakaan köyhyydestä, älykkyydestä tai sinnikkyydestä tai siitä, miten maalla asuminen aiheuttaisi sen, että ei voi päästä presidentiksi. Kirjoitin ainoastaan, että jo eskarilaisista näkee, miten tulee käymään, kun vilkaisee myös heidän vanhempiaan. Jostain syystä sen villin vilpertin tulevaisuus on hyvä jos vanhempansa kuuntelevat lastaan, ohjaavat toimimaan oikein ja varmistavat, että ohjeita myös noudatetaan. Ja tulevaisuus on huono, jos vanhemmat eivät näe lastaan, tuijottavat puhelinta mieluummin kuin lastensa tekemistä ja puhuvat tiuskien. Ihan tuloluokista huolimatta!
Kansakoulukavereistani en ole kuullut mitään melkein viiteenkymmeneen vuoteen. Jonkinlaista jakoa kyllä tehtiin, koska neljännen luokan päätteeksi opettaja suositteli jatkoksi joko oppikoulua tai kansalaiskoulua. Aika vähän meitä oppikouluun lähteviä oli.
Yläasteella näki aika selvästi kunkin suunnan. Ne, joille koulunkäynti oli vaivatonta, lähtivät lukion kautta yliopistoon, lopuille taisi kauppakoulu tai -opisto olla yleisin valinta. Erikoisin tapaus oli silloinen paras kaverini, kympin tyttö, jonka näin sieluni silmin opiskelemassa matemaatikoksi. Hän lähti lukion jälkeen raksalle lankunkantajaksi, luki myöhemmin opistoinssiksi ja lähti raksalle työnjohtajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ysin oppilaista kaikki yhtä lukuun ottamatta valmistui maisteriksi. Se yksi lisääntyi niin ettei ehtinyt opiskella. Aika hyvin oli kyllä näkyvissä.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulusta lähtenyt työura voi viedä vaikka yritysjohtajaksi ja yliopistosta huolimatta sitä voi päätyä vaikka työttömyyskortistoon.
Arvaamme kyllä kumpi olet. No, mitäs firmaa johdat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä näkee ja helposti, ikävä totuus mitä ei moni tahdo hyväksyä. Ihan muutamia poikkeuksia muistuu mieleen.
T. Ala-asteen ope, kokemusta 22 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eskarilaisista jo näki, miten tulee käymään, kunhan vilkaisi vanhempia.
... Urho Kekkonen oli lähtöisin pienestä torpasta. Hän kävi koulut, hänestä tuli lakimies, ja lopulta Suomen presidentti.
Höpö-höpö. Urkin isä oli uittopäällikkö. Tuohon aikaan keskisuuri metsätalouden "herra"
Ei Urkki mistään köyhistä oloista maailmalle lähtenyt. "Savupirtin poika, korvesta, Lepikon Torpasta" on legendaa.
Urkista tuli ensin suojeluskuntalahtari, sitten korkeushyppääjä, sitten "Etsivän poliisin" etsivä poliisi..
Vietti sodan (1939-1945) turvassa.
Johti Suomea Paasikivestä Koivistoon. Kuoli ja haudattiin. se siitä Urkista
Oletko käynyt katsomassa Lepikon torppaa? Ei mikään kartano vaikka isä olikin kymppinä.
Oletko katsonut naapuritaloja samalta ajalta? Ai et, miksi? Ai niin, nehän on aikaa sitten autioituneet ja lahonneet pois, ne oli vielä surkeampia tönöjä.
Se läpi peruskoulun hiljaisin, ujoin ja arin oppilas on nykyään erään melko ison yrityksen toimitusjohtaja. Joo, joillain on yliopistot ja muut käytynä, mutta menestystä kun katsotaan, niin voiton vie kyllä ylivoimaisesti tuo josta kukaan ei koskaan kuvitellut tulevan mitään. Aina kaikki ajattelivat silloin, että niistä kovaäänisistä (tai kuten silloin 80-90-luvulla sanottiin, "rohkeista", heh) tulee jotain suurta. Voi voi, kuinka väärin. No, se oli sitä aikaa ja sen ajan ajattelutapaa. Näin se vaan menee, eli ei sitä sitä lapsuusiässä näe mistä kenestäkin tulee sitten oikeassa maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulusta lähtenyt työura voi viedä vaikka yritysjohtajaksi ja yliopistosta huolimatta sitä voi päätyä vaikka työttömyyskortistoon.
Arvaamme kyllä kumpi olet. No, mitäs firmaa johdat?
Ei mitään. Tämä on niitä yliopistosta työttömäksi päätyneitä. Ammattikoululainen ei kirjoita noin hyvää suomea.
Ei nähnyt. Yläasteella viimeisinä vuosina osa skarppasi itsensä lukioon.
Jälkiviisas on helppo tosin olla. Pahimmat koulukiusaajat ja ryyppääjät on joko juoneet tai karkanneet niin paljon, etteivät ole työelämässä ja osa ei edes elämässä kiinni enää. Paremmin kävin pahiten kiusatulle, kun sattumalta häneen eri kaupungin julkisissa törmäsin. Superhomma häneltä! Skarpin oloinen tyyppi nykyisin, toisin kuin ne yleiset kiusaajat.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä siitä, mutta tulevat mielenterveysongelmaiset pystyi näkemään. Ne olivat joko ne riehuvat pennut tai kympin tytöt. Terveimmät olivat ne, jotka olivat siinä välissä ja he myös pärjäsivät elämässään.
Oma lapseni oli sekä kympin tyttö että riehuva pentu. Hyvin on pärjännyt elämässään.
Tiedän ala-asteen luokkatovereistani vain n. puolen tämän hetken elämäntilanteen. Näistä kyllä joka-ainoa on juuri sellaisella uralla, mitä jo silloin 30 vuotta sitten olisi voinut veikatakin.