Kuinka usein teidän lapset syö herkkuja?

Keskimäärin varmaan kerran viikossa jotain pientä. Saa joskus jälkiruuaksi esim keksin tai pullaviipaleen, tai välipalaksi jos on vieraita ja kahvitellaan. Kipeänä saa jäätelöä koska ei välillä saa mitään muuta syötyä tai juotua. Mehua juo pienen lasin aamuisin. Näin 3v. 1v pikkusisarus ei saa mitään, ainakin 2v asti näin.

Anteeksi mutta miksi niin monet mieltää popparit sipsien ja karkkien kanssa samaan kategoriaan, siksikö että ne on sipsihyllyssä? Popparit ei ole mikään prosessoitu elintarvike kuten sipsit, joskin suolattu joo, mutta maississa on runsaasti ravintokuitua ja antioksidantteja.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihan aikuinen ja joka päivä syön herkkuja. Syömisongelmaa kyllä löytyy ja lohtusyömistä. Elämäni on ollut vaikea ja lapsuudessa herkkujen syömistä yritettiin ankarasti rajoittaa. Tämä johti sitten jo hyvin nuorena salasyömiseen ja vääristyneeseen ruokasuhteeseen. Käytin jo nuorena rahojani herkkuihin, joita sitten söin kodin ulkopuolella ja piilotin kaappiini. Olen myös yrittänyt hoitaa ahdistustani syömällä ja toki nälkäänkin olen herkkuja syönyt. Vain suolistovaivat ovat pakottaneet joidenkin syömisen lopettamaan. Tarvitsisin toki apua syömisiini ja moneen muuhunkin asiaan, mutta sitä ei ole saatavilla. Oma juttuni on tuo syöminen, en käytä päihteitä, olen absolutisti, en pelaa uhkapelejä, enkä harrasta irtosuhteita.

Kaupasta ei myöskään ostettu koskaan toivomiani asioita ja vaikutti kun inhokkiruokiani olisi tehty ihan kiusalla. Varmasti sekin, että aikoinaan pakotettiin syödään niin paljon pahaa ruokaa, siis sellaista, jota todella inhosin on vaikuttanut siihen, että nykyään syön niin paljon herkkuja ja epäterveellistä ruokaa. Muistan kuinka vielä teininä yritettiin pakottaa kesällä leikkipuistoon syömään. Ostin sitten mielummin omilla rahoillani kalapuikkoja ja ranskalaisia ja todellakin söin kaiken itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset 5-11 vuotiaita. Perjantaisin karkkipäivä, saavat ehkä n. eurolla per nenä irtokarkkeja. Välillä leivotaan jotain, 1-2 krt viikossa. Viikonloppuna teen yleensä jonkun nachopellin tms rennomman ruuan. Jos kaikilla tekee mieli herkkuja niin saatetaan mennä kauppaan ja ostetaan esim sipsiä ja jäätelöä, ehkä kerran kuussa tai tilanteen mukaan. Ei siis kovin ahtaat raamit meillä mutta ei joka päiväistä herkutteluakaan.

Ja meillä ei kuulu arkiruokailuun esim mehut, kaakao ja murot, lasken nämä herkuiksi, samaa sokeria kaikki tyynni. Herkutellaan mieluummin oikeilla herkuilla.

11-vuotias on todellakin liian vanha noin tiukkaan meininkiin. Salaa syömisen ja omien rahojen käyttämisen riski herkkuihin on suuri. Tuossa iässä myös kavereiden ja ryhmäpaineen vaikutus alkaa olemaan suurta ja pian lapsi itsekin tajuaa oman kodin tiukkuuden tuon asian suhteen. Kyllä tuon vanhemman lapsen suhteen pitäisi jo olla rennompi ja samalla varmistaa, että ongelmasyömistä ei muodosto ja herkuista tule jotain tabuja ja toisaalta eräänlaista huumetta, joiden syömisen odottamisesta muodostuu elämän keskeinen sisältö ja joiden syömisen mahdollistamiseksi on valmis tekemään epätoivoisiakin asioita. Itselläni on siis kokemusta vastaavasta.

Nykyajan standardit on kyllä kummalliset, jos tuo on jotenkin tiukkaa meininkiä. Karkkipäivä kerran viikossa ja lisäksi leivotaan 1-2 kertaa viikossa, ja vielä tämän lisäksi silloin tällöin extraherkkuina sipsiä tai jäätelöä. Tuskin tuosta nyt kukaan traumatisoituu tai syömisongelmaa kehittää.

Joka päivä. Päivällisellä on aina jälkiruoka, kuten sivistyneessä perheessä kuuluu olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset 5-11 vuotiaita. Perjantaisin karkkipäivä, saavat ehkä n. eurolla per nenä irtokarkkeja. Välillä leivotaan jotain, 1-2 krt viikossa. Viikonloppuna teen yleensä jonkun nachopellin tms rennomman ruuan. Jos kaikilla tekee mieli herkkuja niin saatetaan mennä kauppaan ja ostetaan esim sipsiä ja jäätelöä, ehkä kerran kuussa tai tilanteen mukaan. Ei siis kovin ahtaat raamit meillä mutta ei joka päiväistä herkutteluakaan.

Ja meillä ei kuulu arkiruokailuun esim mehut, kaakao ja murot, lasken nämä herkuiksi, samaa sokeria kaikki tyynni. Herkutellaan mieluummin oikeilla herkuilla.

11-vuotias on todellakin liian vanha noin tiukkaan meininkiin. Salaa syömisen ja omien rahojen käyttämisen riski herkkuihin on suuri. Tuossa iässä myös kavereiden ja ryhmäpaineen vaikutus alkaa olemaan suurta ja pian lapsi itsekin tajuaa oman kodin tiukkuuden tuon asian suhteen. Kyllä tuon vanhemman lapsen suhteen pitäisi jo olla rennompi ja samalla varmistaa, että ongelmasyömistä ei muodosto ja herkuista tule jotain tabuja ja toisaalta eräänlaista huumetta, joiden syömisen odottamisesta muodostuu elämän keskeinen sisältö ja joiden syömisen mahdollistamiseksi on valmis tekemään epätoivoisiakin asioita. Itselläni on siis kokemusta vastaavasta.

Siis mikä tässä on mielestäsi tiukkaa ja ongelma? 😅 Lapsilla on ihan jatkuvasti jotain synttäreitä jne joissa muutenkin syövät makeaa, ostavat välillä jos omaa rahaa niin viikolla karkkia mutta luvanvaraisesti. Tavallista monipuolista kotiruokaa on riittävästi tarjolla. Juurikin esikoinen pyytää välillä lupaa leipoa ja silloin hän leipoo ja syödään herkut porukalla.

En ymmärrä miksi lapset pitää opettaa joihinkin 300 g mättöpusseihin karkinsyönnissä, joskus ollaan ostettu esim 200 g pussi per lapsi ja eihän he niitä saa syötyä kun eivät ole tottunut moiseen, koko viikonlopun pyörii sitten joku karkkipussi käden ulottuvilla. Ei ole hyväksi hampaille ja vie ruokahalua terveelliseltä ruualta.