En jaksa muita äitejä
Minulle suuri shokki lapsen saamisessa on ollut muilta äideilta tuleva mom shaming. Ajattelin, että oma kaveripiiri olisi tätä fiksumpi - mutta eipä ole. Koko ajan yritetään pakottaa omaan muottiin. Hyi kamalaa, ku teidän lapsi syö valmissoseita eikä sormiruokaa! Kyllä minun mielestäni tuon ikäisen olisi paras olla sitä ja tätä. Ja kyllähän jokaikisen lapsen pitää nykyään käydä unikoulu, oletteko niin vanhanaikaisia että nukutatte lasta?
En jaksa! Ainoa ihminen jonka kanssa voin näistä puhua on lapseton ystävä, joka on tämän äitikultin ulkopuolella. Ja miehen kanssa joo.
Koko ajan joka puolelta huudetaan "huono äiti", teet ihan mitä tahansa. Mikä teitä äitejä oikein vaivaa? Tuntuu että äidit itse pyrkivät alistamaan muita äitejä. Äidillä ei saa olla mitään kiinnostuksen kohteita lapsen lisäksi, pitää uhrautua äitiyden alttarille. Ja sys siunatkoon, jos lapsen laittaa päiväkotiin ennen kuin se on kolme. HUONO ÄITI!
Kommentit (26)
Ei meillä vain mitään tuollaista 15 v sitten.
Tätä palstaa lukiessa tulee vain hyvä mieli ettei ole kavereita. Valitettavasti tosin tuota mom shamingia saa täälläkin nähdä yllin kyllin.
Kuulostaa ikävältä. Ei ihme, että Suomessa lapsiperheet ovat uupuneimmasta päästä Euroopassa ihan jonkun tutkimuksen mukaan. Olemmeko me suomalaiset niin suorittajia ja perfektionisteja vanhemmuudessakin?
Itse olen ei-toivotusti lapseton joten omakohtaista kokemusta äitiydestä ei ole. Mutta ajattelen, että tärkeintä lapselle on rakkaus ja läsnäolo, vuorovaikutus ja terveet rajat tietysti eikä joku syömistekniikka tms.
Tsemppiä vaan, Ap, älä lannistu! Tuollaiselle nipotukselle ja muiden arvostelulle voi mielestäni viitata kintaalla.
Itse näin omasta lähtäkohdasta lähtien en voi tähän oikeen mitään hyvää sanoa kun lasta ei minulla ole eikä tule luultavasti koskaan olemaan. Äiteys ei ole se mitä itse tavoittelen ja haluan kokea. Arvostan silti teitä kaikki vanhempia :) Mutta näin voisin sanoa että nykyään ihmiset haluavat äideiksi eivät todellakaan kaikki mutta sanotaanko vaikka hyvin pienimäärä vain siksi että voisivat olla maailman paras ja kivoin ja ihnanin jne..... muitten vuoksi. Kun faktahan on se että eihän äitinä oleminen ole mikään kilpailu tai tai mikään tavoite muitten vuoksi. Vanhemmuus on hieno asia eikä siinä pitäisi vertailla toisia. Kuka on paras? Kuka tekee paremmin kun muut? Ei noin. Lapset on yksilöitä ja niillä kaikkilla on erillaiset tarpeet. Esimerkiksi jos itse mietin itseäni. Olen pienestä pitäen ollu tosi luova. Mitä minulle olisi tapahtunut jos äitini ei olisi antanut minun olla luova vaan kasvattanut toisten lasten ns muottiin. Kaikki kasvattaa lapsensa omalla tavalla. Vinkkejä saa antaa ja neuvoja jos niitä kysytään ;) olkaa kaikki hyvii äitejä just teijän lapsillenne :)
Miksi teit lapsia, vaikka olet niin huono äiti?
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit lapsia, vaikka olet niin huono äiti?
Eiköhän ap ole parempi äiti kuin sellainen nainen jolle äitiys on joku verenmaku suussa toimitettava urheilusuoritus. Kun aikuinen lapsi muistelee lapsuuttaan väitän, että harva keskittyy muistelemaan jotain sormiruokailua ja vastaavaa, vaan enemmänkin sitä oliko kotona mukava, rento ja kannustava ilmapiiri. Rento äiti on parempi kuin joku pingottava hermokimppu, jolle kaiken mahdollisen pitää olla täydellistä.
Monet äidit ovat nykyään kamalia ”tärkeilijöitä”. Olen monet kerrat miettinyt, mistä käytös on saanut alkunsa.
Mun omassa lähipiirissä ei onneksi ole tuollaista. Mutta käykääpä katsomassa vaikka paljasjalkakenkä-facebookryhmä, niin ilmiö konkretisoituu hyvin nopeasti.
Islannista bloggaava Satu kirjoitti tästä että Suomessa äitiys on suoritus jota ulkopuoliset tarkkailevat(=kyttäävät). Islannissa lapset eivät ole samalla tavalla elämän keskipiste vaan kulkevat luontevasti mukana elämässä. Ymmärtääkseni myös Ranskassa on näin.
Itsellä teini-ikäiset lapset ja jos jotain jälkikäteen toivoisin pikkulapsivuosiin niin lisää rentoutta ja äidille omaa elämää. Otin ympäristön mielipiteistä paineita koska halusin olla hyvä äiti. Asiat ei ole niin nökönuukia, sen tajuaa jälkikäteen.
Äitiys on niin pyhitetty rooli, että naisilla on sen suhteen ihan hirveät suorituspaineet. Kaikilla on halua olla mahdollisimman hyvä äiti ja tavoitteen saavuttamiseksi luetaan oppaita ja tutkitaan hikihatussa nettiä. Usein naiset myös halussaan suoriutua hyvin, innostuvat jostain asiasta (kuten esim. sormiruokailusta) vähän liiankin paljon ja saarnaavat sitten uutta oppia kuin jotain uskontoa konsanaan. Samalla tulee kuten uskonnoissakin herätyksen kokeneilla oman erinomaisuuden korostaminen ja muiden "syntisyyden" paheksuminen.
Itä-Suomessa voi elää vapaammin lasten kanssa eli jos kestäminen on lopppumassa sulta niin mom-kultista pääsee karkuun. Tosin kyräilyä ja kylillä puhumista pitää kestää sitten. Ja topakasti oikoakkin niitä puheita.
Unikoulu lapselle? Taitaa jokin wokettajien keksintö olla?
Komppaan ap:ta. En ihmettele, jos ihmisillä jää lapsiluku pienemmäksi ihan vain tämän asian vuoksi. Momshaming on astetta rankempaa, jos lapsilla sattuu vielä olemaan edes jonkinlaisia erityisempiä haasteita. Haasteet ovat totta kai vanhempien (=äidin) vika. Ja tätä momshamingia saa ottaa vastaan ihan ammattilaisilta, joille maksetaan siitä, että he olisivat vanhempien apuna ja tukea haastavassa arjessa.
Se on avoimuutta. Ole sinäkin iloisesti avoin!
Ei varmaan kannattaisi kertoa netissä omia puuhailujaan / lukea mitä toisen äidit tekevät jos sellainen stressaa tai ei kiinnosta. Keskittyy vain omaan lapseen - ja on vähän niinkin, ettei ihan kaikkea neuvolatätien juttuja kannata ottaa kamalan vakavasti, syömisestä ja saksien käytöstä tai osaamattomuudesta itsekin saanut räpätystä ja ihan normaaleja aikuisia ovat nyt.
Neuvolatädin mukaan lapsein jalat olivat eri pituiset ja piti hommata rekkitanko että lapsi oikenee. Seuraavalla kerralla neuvolatäti kysyi onko rekki hommattu ja ehdin vastata kyllä, niin kehui, että nyt onkin jo huomattavasti parempi asento. En enää viitsinyt kertoa että se rekkitanko oli vielä paketissa.
Näin kauan kauan sitten, silloinkin äidit vertailivat toisiaan ja lapsiaan ja minä en liittynyt seuraan, koska toisten asiat ei vain kiinnostanut eikä kiinnosta. Omat lapseni opetin lukemaan ennen koulua ym. Keskity vain omaan lapseesi ja muut tehkööt mitä tekevät. Ei pidä hommata lisästressiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit lapsia, vaikka olet niin huono äiti?
Juotatko sinä lapsellesi hopeavettä hyvä äiti?
Mistä sä oikein oot noi ystävät löytänyt. Lopeta some ja mee perhekerhoon etsii oikeita äitejä, siellä on vähän erilaista kuin livenä jaetaan asioita.
Vierailija kirjoitti:
Mun omassa lähipiirissä ei onneksi ole tuollaista. Mutta käykääpä katsomassa vaikka paljasjalkakenkä-facebookryhmä, niin ilmiö konkretisoituu hyvin nopeasti.
Voi herran jumala... Sitä jokaiseen sievin mainokseenkin pitää kommentoida että ei ole suositusten mukainen.... Tai tasoristeys... Ja mitä näitä nyt onkaan... Aivopestyä porukkaa, kuka jaksaa välittää mitä ne vaahtoaa...
Jotkut ihmiset ovat ihan mahdottomia syyllistymään kaikesta, mitä muut sanovat. Jos keskustelette lapsista ja äitiydestä, tietenkin he sanovat oman mielipiteensä. Niitähän nyt ihmisillä riittää, ei sen tarvitse mitenkään vaikuttaa sinuun. Kasvata vähän selkärankaa ja opettele perustelemaan omat päätöksesi ja mielipiteesi.
Jaa, itse en ole koskaan välittänyt tuon taivaallista muiden mielipiteistä, enkä edes ole kuluttanut aikaa vastaan sanomiseen, olen vain todennut että jaa, ja jatkanut eteenpäin.