Lue keskustelun säännöt.
Valtion todellinen rahasyöppö ovat valtion työntekijät, eivät työttömät
24.03.2015 |
"Työmarkkinatuki on yleisin työttömyysturvan muoto Suomessa. Vuonna 2013 sitä sai 243 300 henkeä.[4] Vuonna 2011 työttömille maksetun työmarkkinatuen kokonaiskustannukset olivat 777 270 000 euroa[5][6], mikä vastasi puoltatoista prosenttia valtion budjetista[7]."
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6markkinatuki
Sosiaali- ja terveysministeriön kulut arvioidaan olevan silti 12,7 miljardia vuonna 2015. Eli rahat menevät lähes 100%:sti valtion työntekijöiden lompsaan, lääketiede ja eläkkeet osittain vievät toisen osan, ja onhan muitakin tukia kuin työttömystuki, ja mamuillekin reilu siivu. Työttömille jää oikeasti luu kouraan, mutta kuitenkin heitä syytetään eniten valtion rahojen tuhlaamisesta.
Kommentit (165)
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 22:14"]
Valtio muuten kouluttaa kaikki ne ihmiset, jotka innovoivat.
[/quote]Niin kouluttaa, ja sekin raha tulee yksityiseltä sektorilta ja viennistä alunperin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut lehtijutun, jossa haastateltavana oli erään (konkurssin partaalla olevan) suomalaisen kaupungin sosiaalitoimen neljäs varajohtaja. Hänen varsinainen ammattinimikkeensä oli joku koordinaattori. Tottakai tuo neljännen varajohtajan titteli mainittiin ennen koordinaattoria.
Meinas mennä kahvit kurkkuun, nauratti niin paljon vaikka tämä on jo aivan sairasta!
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:45"]
Jos lukusi pitävät paikkansa, Suomessa on siis noin 60 000 valtion virkamiestä, kun poliisit ja armeija on poistettu joukosta! Aika paljolta kuulostaa.
[/quote]
En jaksa alkaa eritellä tarkemmin. Tiedot löytyvät tilastoista. Puolustusvoimat ja poliisit ovat kaksi suurinta yksittäistä henkilöstöryhmää valtiolla. Mietipä vaikkapa sitä, mitä tekee Tulli, jolla on 2300 työntekijää. Tai Museovirasto (jonka alaisuuteen kuuluvat mm. kansallismuseo sekä joukko muita museoita), jonka tehtäviin kuuluu valvoa, että koko kansalle kuuluvaa historiaa ei tuhota vahingossa tai tahallaan. Joidenkin mielestä varmaankin Kansallisgalleria on tarpeeton, mutta toiset taas arvostavat sitä, että valtiolla on taidelaitoksia, jotka takaavat sen, että ihmisillä on mahdollisuus nähdä taidetta, eikä se kaikki päädy yksityisten keräilijöiden kokoelmiin.
Trafia täällä on jo mollattu, mutta älkää unohtako, että sen virallinen nimi on Liikenteen turvallisuusvirasto. Jonkin viranomaisen pitää seurata liikenneturvallisuutta ja tarvittaessa antaa määräyksiä ja tehdä lakiehdotuksia, jotta esimerkiksi meriliikenne pysyy turvallisena, eikä matkustajia ja rahtia voida kuljettaa millä tahansa ruosteisella kipolla. Vai pitäisikö yrittäjillä olla täysi vapaus tehdä rahaa millä tahansa keinolla, vaikkapa vaarantamalla matkustajien turvallisuus kulujen leikkaamiseksi.
Entäpä valtion tutkimuslaitokset? On selvää, että yritykset tekevät tutkimusta, mutta yritysten tekemän tutkimuksen tavoitteena on uusien tuotteiden kehittäminen. Tekisivätkö yritykset pitkäaikaisia seurantatutkimuksia esimerkiksi kansanterveydestä ja ympäristön tilasta? Ei sellaisilla tutkimuksilla yksikään yritys pysty tienaamaan, mutta valtiolle, joka lopulta maksaa ympäristötuhot ja ihmisten sairastelut, tuollainen tieto on rahanarvoista. Toki tuollainen voitaisiin teettää yrityksillä, mutta tulee halvemmaksi tehdä tutkimus itse, sillä silloin voidaan tarvittaessa teettää lisäselvityksiä ilman kilpailutuksia ja hankalia sopimusneuvotteluita.
Entäpä suuria pääomia vaativa perustutkimus, jota ilman ei voida tehdä soveltavaa tutkimusta, jota taas tarvitaan tuotekehitykseen ja rahaa tuoviin tuotteisiin? Perustutkimuksessa aikajänteet voivat olla vuosikymmeniä tai tuotto niin epävarmaa, että firmat eivät sitä lähde tekemään. Ilman perustutkimusta ei kuitenkaan selvitä, sillä silloin muut maat ajavat lopulta ohi hitaasti, mutta varmasti.
Minä kerroin, että valtiolla on noin 83000 työntekijää. Kerroin, kuinka moni heistä on poliiseja ja sotilaita. Sinä laskit, että jäljelle jää 60000 turhaa virkamiestä. Eivät he ole yhtään tarpeettomampia kuin poliisit ja sotilaat. Luultavasti joukosta löytyy ihmisiä, joiden työ on muuttunut tarpeettomaksi tai joiden tehtävä voitaisiin tehostaa pois, mutta minusta yksi valtion työntekijä noin 65 ihmistä kohti ei ole kovin paljon.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 21:25"]
Kai tiesit, että suomalainen vienti ei vedä, koska suomalaiset viejät eivät osaa työtään. Vika ei ole valtion virkamiehissä vaan viejissä itsessään.
[/quote]Olet varmasti osittain oikeassa. Mutta miten suomalaiset vientiyritykset voisivat saada parempia työntekijöitä, osaavampia viejiä, kun julkinen sektori maksaa niin hurjia palkkoja, ja toisaalta verottaa yrityksiä niin rajusti, etteivät yritykset enää pysty kilpailemaan parhaista työntekijöistä?
[/quote]
Tässäpä juuri pointti. Julkisella tuijotetaan yksityisen, vientisektorin palkkoja ja ollaan hirveän hermostuneita, jos ei saada samaa. Ihan oikea kysymys: Kuinka moni teistä julkiselta olisi valmis siirtymään yksityiselle, samalle palkalle, yt-neuvotteluiden ja globaalin kilpailun maailmaan? Ei yksikään. Tässäpä se ongelma onkin. Parhaat työntekijät pitäisi saada tuonne, mutta se ei onnistu niin kauan kuin kateellisena kytätään vientipuolen tuloja huomioimatta lainkaan työn epävarmuutta ja stressaavuutta sekä vaativuutta. Ongelma on liian kallis julkinen sektori, joka tappaa yritykset veroilla ja päälle vielä imee parhaan työvoiman varmojen lihapatojen ääreen. Ei ihme, ettei vienti vedä. Verot alas, julkinen supistettava ja palkat palautettava niille kuuluvalle tasolle.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:34"][quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:16"]
Huomautuksena, minä olen itselleni hankkinut akateemisen koulutuksen ja itse työpaikkaani hakenut josta myöhemmin tullut valtion virka. Pitäisikä minn tuntea huonoa omaa tuntoa, jos olen jaksanut lukea sen 6 - 7 vuotta yliopistossa ja sen jälkeen työllistynyt hyvään työpaikkaan. Anteeksi vaan, mutta ei todellakaan. Kuka vain voi kouluttautua miksi haluaa ja valita onko työnantaja yksityinen vai valtio. Ja kyllä työssäni todellakin tarvitsee tehdä ja olla tietämystä näistä asioista. Kaikilla ei ole käsitystä millaisissa tehtävissä valtion viroissa toimitaan.
[/quote]
Mitä vittua? Luulitko, että opiskelemalla 7 vuotta saat juoda kahvia ja juoruilla koko päivän valtion suojatyöpaikassa koko lopputyöurasi?
[/quote]
No en todellakaan käytä työaikaani juoruiluun . Olen lakimies ja teen vaativaa asiantuntijatyötä. En ota vastuuta muiden työpaikoista, mutta meillä on hyvä henki ja asiat rullaavat. Minulle ei makseta palkkaa siitä, että juoruilen vaan näistä tehtävistä. Ei kannata alkaa vittuilla ihmiselle jota et tunne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:34"][quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:16"] Huomautuksena, minä olen itselleni hankkinut akateemisen koulutuksen ja itse työpaikkaani hakenut josta myöhemmin tullut valtion virka. Pitäisikä minn tuntea huonoa omaa tuntoa, jos olen jaksanut lukea sen 6 - 7 vuotta yliopistossa ja sen jälkeen työllistynyt hyvään työpaikkaan. Anteeksi vaan, mutta ei todellakaan. Kuka vain voi kouluttautua miksi haluaa ja valita onko työnantaja yksityinen vai valtio. Ja kyllä työssäni todellakin tarvitsee tehdä ja olla tietämystä näistä asioista. Kaikilla ei ole käsitystä millaisissa tehtävissä valtion viroissa toimitaan. [/quote] Mitä vittua? Luulitko, että opiskelemalla 7 vuotta saat juoda kahvia ja juoruilla koko päivän valtion suojatyöpaikassa koko lopputyöurasi? [/quote] No en todellakaan käytä työaikaani juoruiluun . Olen lakimies ja teen vaativaa asiantuntijatyötä. En ota vastuuta muiden työpaikoista, mutta meillä on hyvä henki ja asiat rullaavat. Minulle ei makseta palkkaa siitä, että juoruilen vaan näistä tehtävistä. Ei kannata alkaa vittuilla ihmiselle jota et tunne.
[/quote]
Taisit olla oikein kurssin priimus, kun menit valtion paskaduuniin tekemään "vaativaa" työtä. Jokaisen oikislaisen haave. ;)
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:45"]
Virastoissa tosiaankin kehitellään säännöksiä, joista osa on ilmiselvästi laadittu vain takaamaan ko. virastolle riittävä määrä valvontatöitä jatkossakin. Esim. Evira sääti tuossa hiljattain, että kalatuotteiden elintarvikepakkausmerkinnöissä ei enää riitä maininta siitä, mitä kalaa tuotteessa on, vaan kalalaji täytyy olla kirjoitettuna pakkaukseen myös latinan kielellä. Haluammeko me oikeasti maksaa palkkaa virkamiehille siitä, että nämä nyt ahkerasti ja urheasti käyvät valvomaan tuotepakkauksien tekstien mahdollisia puutteita latinankielisen sisällön osalta? [/quote]
Ensi kuulemalta tuo kuulostaa tietysti typerältä, mutta tarkemmin ajateltuna se ei ehkä olekaan niin typerää. Se on muuten tieteellinen nimi, eikä suinkaan latinaa, vaikka niin usein kuvitellaan.
Kalaa myytäessä ongelma on se, että asiakkaan pitäisi tietää, mitä on ostamassa. Toki ihmisten on melko helppo tietää, mitä ostaa, jos ostaa tavallista ahventa, haukea, kuhaa tai vaikkapa lohta. Mutta mitä ostat, jos ostat tonnikalaa? Mistä tiedät, että ulkomailta tuodun kalan nimi on käännetty oikein? Tai edes merkitty oikein, sillä ei ole tavatonta yrittää myydä halvempaa tuotetta kalliimman nimellä. Kaikilla kalalajeille ei edes ole suomenkielistä nimeä. Eivätkä kaikki viitsi tarkistaa, että suomalainen kala on nimetty oikein.
Kaikilla kalalajeilla on kuitenkin tieteellinen nimi, joka on periaatteessa yksikäsitteinen (toki uusi tutkimus tuo uutta tietoa ja voi johtaa kalojen sukulaisuussuhteiden uudelleenjärjestelyyn). Jotta asiakas tietää, mitä kalaa hänelle yritetään myydä, on varminta vaatia, että pakkauksesta löytyy ainoa yksikäsitteinen nimi eli tieteellinen nimi. Toki on hyvä käyttää myös paikallista nimeä, kunhan se on tieteellisen nimen avulla sidottu yksikäsitteisesti tiettyyn lajiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kelan kautta tulevat myös asumistuet, työmarkkinatuet, sairauspäivärahat, vammaistuet jne. Aika fakiiri saa olla kun noihinkin kehittää jonkun tietokoneajon, jolloin työntekijöitä ei tarvita ollenkaan. Työkkäri taas esittelee työnhakijoita paikkoihin, jotka eivät tule julkiseen hakuun, hankkii työvoimakoulutuksia joista valmistutaan vaikka lähihoitajiksi, mahdollistaa tutkinnon suorittamisen työttömyyspäivärahalla ns omaehtoisena opiskeluna, myöntää palkkatukia ja starttirahoja, neuvoo aloittavia yrittäjiä, tuottaa koulutusneuvontaa yms. Ihan turhaa hommaa varmaan.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:08"]
Vai niin. Vielä 10-15 vuotta sitten julkiselle sektorille paperinpyörittäjiksi suuntautuneita pilkattiin huonopalkkaisiksi luusereiksi ja nyt ovatkin sitten muka eliittiä, kun palkka juoksee ja mitään ei tarvitse tehdä. Kaikenlaista.
[/quote]
Silloin niiden palkat olivat vielä jossain kohtuuden rajoissa, viime vuosikymmenellä piti ruveta palkoissa kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa ja mentiin vauhdilla ohi.
Muutama vuosi laskin, että julkisen sektorin palkannauttijoita oli yli 600 tuhatta (joka neljäs palkansaaja), ja heidän kulunsa veronmaksajille tekivät yhteensä 35 miljardia euroa.
Tuosta joukosta nioin 200-250 tuhatta on opettajia, sairaanhoitajia, poliiseja, palomiehiä jne/tms. Loput pelkästään loisii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:11"]Trafia täällä on jo mollattu, mutta älkää unohtako, että sen virallinen nimi on Liikenteen turvallisuusvirasto. Jonkin viranomaisen pitää seurata liikenneturvallisuutta ja tarvittaessa antaa määräyksiä ja tehdä lakiehdotuksia, jotta esimerkiksi meriliikenne pysyy turvallisena, eikä matkustajia ja rahtia voida kuljettaa millä tahansa ruosteisella kipolla. Vai pitäisikö yrittäjillä olla täysi vapaus tehdä rahaa millä tahansa keinolla, vaikkapa vaarantamalla matkustajien turvallisuus kulujen leikkaamiseksi.[/quote]
Eli toisten rahaa saa tuhlata surutta, jos se perustellaan jollain epämääräisellä "turvallisuudella"? Käytännön liikennevalvontaahan Trafi ei tee maateillä eikä vesillä, sen tekee poliisi tai merivartiosto.
Autojen tyyppikatsastuksista satun tietämään sen verran, että ennen EU-aikaa suunnilleen jokaisella Euroopan maalla oli omat tyyppikatsastusvaatimuksensa (esim. millä moottorin kierrosluvulla päästöt mitataan, saako pakkivaloja olla 1 vai 2, onko lisäjarruvalot sallitut, kielletyt vai pakolliset, onko ajovalonpesimet pakollisia yms.) Silloin suomalaisten virkamiesten työnä oli keksiä, tai siis valmistella nämä vaatimukset Suomen osalta.
Nyt kuitenkin eletään EU-aikaa ja tyyppikatsastusvaatimukset ovat siis samat joka EU-maassa. Ei niitä tarvitse enää joka maassa erikseen miettiä kuin ainoastaan poikkeustapauksissa. Pärjättäiskö nyt siis hiukan vähemmillä virkamiehillä?
Ainakin autonvalmistajat ja -maahantuojat ovat säästäneet aika paljon työtä siinä, kun n. 20 erilaisen maaversion sijasta yksi ja sama versio on laillinen kaikissa EU-maissa. Mutta yrityshän ei voi, ainakaan pitkällä tähtäimellä, maksaa palkkaa turhasta työstä.
Julkisen sektorin ongelma on se, että isännättömän rahan tapauksessa kukaan ei valvo johtajien harjoittamaa budjettien paisuttelua. Toki ne yksityisen sektorin pomotkin haluaisivat rakentaa mahdollisimman ison imperiumin, mutta omistajat pistävät stopin sellaiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:30"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:11"]
Miksi ihmeessä ette tule tänne valtiolle töihin? Huikea palkka, vähän töitä, aikaa istua kahvilla koko ajan. Joka viikko valtiolle on haussa satoja ihmisiä, mutta ei vaan tunnu olevan tunkua näihin hommiin.
[/quote]
Ai ei vai tunkua? Mitähän roskaa sä puhut. Kyllä niihin hommiin on kuule todella paljonkin hakijoita, mulla on viimeaikaista faktatietoa kyllä siitä. Se osa puheestasi onkin sitten ihan totta, että todennäköisesti sullakin on vielä rasvat edellisestä taukomunkista näpeissäsi ja hanuriasi kolottaa lähinnä se istuminen turhan pölpötysen parissa. Puhutte päivittäin läpi osaston ja naapuriosastonkin ihmisten yksityisasiat ja etenkin otatte kynsiinne ne, jotka siellä tekevät tehokkaasti ja ammattimaisella otteella - uskomatonta kyllä - TÖITÄ!
[/quote]
Ei minusta 8 hakemusta suunnittelijantehäviin mitään varsinainen tunku ole. Sen verran oli hakijoita yksikön, ei vanhanaikaisesti osaston, vakituiseen virkaan.
[/quote]
No niin, ja sinä vedät siitä nohevana hakijamääräpäätelmät kaikkiin haettavissa oleviin virkoihin? Briljanttia... Jos mitään käsistät työelämän rakenteista laajemmin, niin asiantuntijatehtäviin on lähes kaikkialla vähemmän hakijoita, kuin alan suorittavan tason tehtäviin. Minä puhuin ennen kaikka näistä jälkimmäisistä, jospa nyt vielä tarkennan. On valtavat määrät hakijoita, mutta kun ei meistä kaikista ole tullut niitä asiantuntijoita eikä tulekaan, eikä ole tarpeen tullakaan. Ja jos taasen tulisi, niin sitten ongelma olisi myös sillä asiantuntijatasolla, joten sielläkin olisi 200 hakijaa per pesti, ei 8. Että näin.
[/quote]
Suunnittelija eli assistentti on suorittavan tason tehtävä!
En väittänyt, että yksi yksittäistapaus on sama kuin kaikki, mutta sinulla ei taida olla kovin kattavaa käsitystä valtiolla auki olevista tehtävistä. Ei siellä ole laitosapulaisia tai varastomiehiä, ne työt on aikaa sitten ulkoistettu. Suurimmassa osassa tehtäviä vaaditaan korkeakoulutasoinen koulutus kuten vaikka suunnittelijaksi, jonka nimikkeen taakse kätkeytyy vanhanaikaisia sihteeritehtäviä tekevä henkilö, ei mikään asiantuntija.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:08"]
Julkisen sektorin työntekijämäärä on nelinkertaistunut välillä 1959-2010. Yksityisellä sektorilla taas työskenteli vuonna 2010 vähemmän ihmisiä kuin vuonna 1950.
[/quote]
En usko. Tilastointitavat ovat muuttuneet huomattavasti 60 vuodessa, joten suoraan lukuja poimimalla luvut eivät liene vertailukelpoisia. Esimerkiksi tämän tilastokeskuksen nettisivun perusteella lukusi ovat luultavasti vääriä, vaikka vuoden 2010 lukuja ei siinä olekaan. Noiden lukujen mukaan vuonna 1960 valtiolla oli 177000 työntekijää, kunnissa 137000, valtioenemmistöisissä yhtiöissä 57000 ja yksityisellä sektorilla 928000 työntekijää. Vuonna 2004 valtiolla oli 148000, kunnissa 496000, valtioenemmistöisissä yhtiöissä 75000 ja yksityisellä sektorilla 1306000 työntekijää.
Tuon (jo vanhentuneen) taulukon lukujen mukaan julkinen sektori on kaksinkertaistunut, mutta myös yksityinen sektori on kasvanut 40%. Julkinen sektori on kasvanut, koska koulutus on pidentynyt. Ennen monelle riitti kansakoulu, nyt useimmat käyvät peruskoulun lisäksi lukion tai ammattikoulun. Terveydenhoito on parantunut ja toisaalta väestö vanhentunut, joten terveydenhoitohenkilökuntaa tarvitaan enemmän. Lisäksi on kunnallinen päivähoito subjektiivisella päivähoito-oikeudella, kun ennen päivähoitopaikka oli tiukassa ja monessa keskiluokkaisessakin perheessä oli palkattuna jonkinlainen kotiapulainen/lapsenvahti, kun kunnallista päivähoitopaikkaa ei ollut mitään mahdollisuutta saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 14:28"]
Hyvä säästöidea: Lopetetaan palkanmaksu kaikille valtion palveluksessa oleville! Kyllä säästyy rahaa!
[/quote]
Osin se on jo lopetettu. Valtiolla ei ole varaa maksaa sopimusten mukaisia palkkoja vaan noin 10% vähemmän. Tilinauhassa näkyy ensin palkka, sitten siitä tehtävä siirtymäkauden vähennys ja sitten vähennetyt verot. Yksityisellä tähän ei suostuttaisi.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:25"]
Pistäkää vaan valtion virkamiehet työttömyyskortistoon. Työtön ihminenhän on toki yhteiskunnalle kannattavampi kuin työssä käyvä, eikö totta?
Jos minä joutuisin työttömäksi
- lapseni lopetttaisi kalliit soittotuntinsa. Hänen opettajansa pystyisi jo nyt ottamaan lisää oppilaita. Opettajan toimeentulo on oppilaiden maksuista kiinni.
- toinen lapseni lopettaisi kalliin urheiluharrastuksensa. Vastaavasti muiden joukkueen jäsenten kausimaksut nousisivat -> tulisi lisää lopettajia, koska jo nyt moni perhe on vaikeuksissa maksujen kanssa.
- lopettaisin hierojalla, jalkahoitajalla, kynsihuollossa ja kosmetologilla käynnit. Vähentäisin kampaajakäynnit (omat ja muun perheen) minimiin.
- lopettaisin kotimaisten vaatteiden, kenkien ja korujen ostamisen. En enää tietoisesti tukisi rahoillani esim. ompelijan tai pientä kultasepänliikettä pitävän kultasepän firmaa.
- emme enää kävisi syömässä pitkän kaavan mukaan kunnon ravintoloissa.
- kotimaanmatkailu ja sitä kautta perheemme tietoinen panostus esim. paikallisten yrittäjien palveluiden ja tuotteiden ostamiseen loppuisi.
- valitsisin ruokakaupassa aina halvinta, en kotimaista kuten nyt teen aina, kun mahdollista.
- teatteri-, ooppera-, konsertti- ja muut vastaavat käynnit olisi pakko lopettaa melkein kokonaan.
Jokainen voi miettiä, mitä monelle yrittäjälle ja yksityisen sektorin työntekijälle tapahtuu sen jälkeen, kun sadat ja tuhannet kovapalkkaiset valtiolla pelkkiä kahvitaukoja pitävät turhakkeet pistetään työttömyyskortistoon.
[/quote]
Eikö tällä logiikalla kaikki työttömät kannata palkata julkiselle sektorille papereita pyörittelemään?
[/quote]
Ei ehkä papereita pyörittelemään, mutta muuten olet oikeassa. Työttömät kannattaisi palkata hieman työttömyyskorvausta suuremmalla summalla tekemään mitä tahansa työtä sen sijaan että he lorvivat mitään tekemättä. Tekemätöntä työtä riittää. Jos ammattitaitoa riittää, voidaan teettää hieman vaativampaa työtä hieman korkeammalla palkalla, mutta jos ainoa koulu on ns. elämänkoulu (eli lorvailu), voidaan teettää vaikkapa roskien keräämistä teidenvarsipusikoista.
Tällä tavalla saataisiin työttömyyskorvauksen vastineeksi edes jotain hyödyllistä työtä ja toisaalta estettäisiin monen ihmisen syrjäytyminen, kun saadaan ihmisille edes jotain tekemistä pelkän oleilun ja oluenkittaamisen tilalle.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:59"]
Tuon (jo vanhentuneen) taulukon lukujen mukaan julkinen sektori on kaksinkertaistunut, mutta myös yksityinen sektori on kasvanut 40%. Julkinen sektori on kasvanut, koska koulutus on pidentynyt. Ennen monelle riitti kansakoulu, nyt useimmat käyvät peruskoulun lisäksi lukion tai ammattikoulun. Terveydenhoito on parantunut ja toisaalta väestö vanhentunut, joten terveydenhoitohenkilökuntaa tarvitaan enemmän. Lisäksi on kunnallinen päivähoito subjektiivisella päivähoito-oikeudella, kun ennen päivähoitopaikka oli tiukassa ja monessa keskiluokkaisessakin perheessä oli palkattuna jonkinlainen kotiapulainen/lapsenvahti, kun kunnallista päivähoitopaikkaa ei ollut mitään mahdollisuutta saada.
[/quote]Terveydenhoidon parantuminen ei suoraan tarkoita, että henkilökuntaa tarvittaisiin enemmän, päinvastoin sen pitäisi tarkoittaa että pärjätään vähemmällä.
Entisajan hissittömässä sairaalassa sängyn kantamiseen tarvittiin monta ihmistä, nyt sängyissä on kipit ja pyörät, on leveät kynnyksettömät ovet ja tilavat hissit. Viestintätekniikka ei perustu erillään olevassa kansliassa olevaan lankapuhelimeen, jota yhden piti aina päivystää ja johon muut piti erikseen hakea. Toimenpiteiden kehittymisestä nyt puhumattakaan: montako sairaalapäivää vaati synnytys vuonna 1960 vrt. synnytys nyt? Tai sydänkohtaus 1960 vrt. nyt?
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:17"]
Mitä on nämä huudellut valtion/kunnan suojatyöpaikat? Opettajat? Hoitajat? Lääkärit? Sosiaalityöntekijät?
[/quote]
Kun toimeentulotuki menee Kelaan 2017 niin kuin on suunniteltu niin laitetaanhan sieltä sosssusta sitten väkeä pihalle. Tosin kokonaiskustannukset vaan näemmä kasvavat.
Säästöjä tila- ja työvoimakustannuksissa. Kuntien hallintokustannukset voisivat alentua arviolta enimmillään 69 milj. euroa ja Kelan hallintokulut kasvaa arviolta 32 milj. eurolla. Uudistuksen myötä tukeen oikeutettujen hakiessa toimeentulotukea aikaisempaa laajemmin, arvioidaan syntyvän lisäkustannuksia noin 75 - 100 miljoonaa euroa.
Noin muuten valtiolla palkkakehitys on ollut huimaa ja kaikki aikana jolloin valtion ottaa lainaa 14 miljoonaa joka päivä. Vaikuttaa huonolta yhtälöltä minusta.
http://taloudentulkki.com/2014/03/27/valtio-jatkaa-palkkajohtajana/
Valtiolla työskentelevien keskiansiot ovat kasvaneet Suomessa muita sektoreita enemmän. Kunnan ja yksityisen puolen palkat ovatkin jääneet selvästi jälkeen valtion palkoista.
Kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli valtiolla viime vuoden lopulla 3 647 euroa, kun yksityisillä vastaava luku oli 3 279 euroa ja kunnilla 2 932 euroa.
Kymmenessä vuodessa keskiansiot ovat nousseet valtiolla 44 prosenttia ja kunta- sekä yksityissektorilla 35 prosenttia.
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan valtion palkat ovat nousseet muita enemmän lähes kaikissa ammattiryhmissä. Erityisesti ansiot ovat kasvaneet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla.
[/quote]
Totta kai valtiolla keskiansiot on nousseet samassa suhteessa töiden ulkoistamisen kanssa! Lähes jokaiseen valtiolla auki olevaan tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto. Kyllä sen pitää näkyä myös palkassa. Valtiolta on poistettu hurja määrä toimistotyöntekijöiden, kirjanpitäjien, vahtimestareiden, siivojien jne. tehtäviä ulkoistamalla matalapalkka-alan palvelut. Outoa, jos samalla ei keskipalkka nousisi.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:25"]
Pistäkää vaan valtion virkamiehet työttömyyskortistoon. Työtön ihminenhän on toki yhteiskunnalle kannattavampi kuin työssä käyvä, eikö totta?
Jos minä joutuisin työttömäksi
- lapseni lopetttaisi kalliit soittotuntinsa. Hänen opettajansa pystyisi jo nyt ottamaan lisää oppilaita. Opettajan toimeentulo on oppilaiden maksuista kiinni.
- toinen lapseni lopettaisi kalliin urheiluharrastuksensa. Vastaavasti muiden joukkueen jäsenten kausimaksut nousisivat -> tulisi lisää lopettajia, koska jo nyt moni perhe on vaikeuksissa maksujen kanssa.
- lopettaisin hierojalla, jalkahoitajalla, kynsihuollossa ja kosmetologilla käynnit. Vähentäisin kampaajakäynnit (omat ja muun perheen) minimiin.
- lopettaisin kotimaisten vaatteiden, kenkien ja korujen ostamisen. En enää tietoisesti tukisi rahoillani esim. ompelijan tai pientä kultasepänliikettä pitävän kultasepän firmaa.
- emme enää kävisi syömässä pitkän kaavan mukaan kunnon ravintoloissa.
- kotimaanmatkailu ja sitä kautta perheemme tietoinen panostus esim. paikallisten yrittäjien palveluiden ja tuotteiden ostamiseen loppuisi.
- valitsisin ruokakaupassa aina halvinta, en kotimaista kuten nyt teen aina, kun mahdollista.
- teatteri-, ooppera-, konsertti- ja muut vastaavat käynnit olisi pakko lopettaa melkein kokonaan.
Jokainen voi miettiä, mitä monelle yrittäjälle ja yksityisen sektorin työntekijälle tapahtuu sen jälkeen, kun sadat ja tuhannet kovapalkkaiset valtiolla pelkkiä kahvitaukoja pitävät turhakkeet pistetään työttömyyskortistoon.
[/quote]
Eikö tällä logiikalla kaikki työttömät kannata palkata julkiselle sektorille papereita pyörittelemään?
[/quote]
Ei ehkä papereita pyörittelemään, mutta muuten olet oikeassa. Työttömät kannattaisi palkata hieman työttömyyskorvausta suuremmalla summalla tekemään mitä tahansa työtä sen sijaan että he lorvivat mitään tekemättä. Tekemätöntä työtä riittää. Jos ammattitaitoa riittää, voidaan teettää hieman vaativampaa työtä hieman korkeammalla palkalla, mutta jos ainoa koulu on ns. elämänkoulu (eli lorvailu), voidaan teettää vaikkapa roskien keräämistä teidenvarsipusikoista.
Tällä tavalla saataisiin työttömyyskorvauksen vastineeksi edes jotain hyödyllistä työtä ja toisaalta estettäisiin monen ihmisen syrjäytyminen, kun saadaan ihmisille edes jotain tekemistä pelkän oleilun ja oluenkittaamisen tilalle.
[/quote]Kyllä työttömät olisi hyvä saada töihin. Mutta julkisella sektorilla, jos on jostain saatu jokin työllistämismääräraha, tulee teetettyä tarpeetonta puuhastelua, joka tuntuu kaikista hyödyttömältä ja jonka työtön ihan ymmärrettävästi kokee rangaistuksena.
Parempi olisi saada työttömät yksityiselle sektorille (joko yrittäjinä tai työsuhteisina) tekemään sellaisia töitä, joista joku asiakas on valmis jotain maksamaan. Silloinhan se työ on tarpeellista ja mielekästä.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 12:50"]
Jos meillä olisi perustulo, niin voitaisiin karsia turhaa byrokratiaa.
[/quote]
Perustulo maksaisi paljon enemmän kuin mitä byrokratian karsimisella saavutettaisiin.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:09"]
Tässä yksi esimerkki tuhlailusta
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/08/10/liikaa-virkamiehia-liikaa-palkkaa-liikaa-valtaa-liikaa-tuhlausta/
[/quote]
Muuten hyvä, mutta tuossa on oletettu, että kaikki palkkakuluiksi merkitty on maksettu suoraan työntekijöille, vaikka jokainen palkkoja maksellut tietää, että työntekijän palkkaamiseen tarvitaan pyöreästi kaksinkertainen summa bruttopalkkaan verrattuna erilaisten työnantajamaksujen ja muiden sivukulujen vuoksi. Firmojen luvuista voisi laskea aivan samanlaisia ja yhtä harhaanjohtavia lukuja.