Lue keskustelun säännöt.
Valtion todellinen rahasyöppö ovat valtion työntekijät, eivät työttömät
24.03.2015 |
"Työmarkkinatuki on yleisin työttömyysturvan muoto Suomessa. Vuonna 2013 sitä sai 243 300 henkeä.[4] Vuonna 2011 työttömille maksetun työmarkkinatuen kokonaiskustannukset olivat 777 270 000 euroa[5][6], mikä vastasi puoltatoista prosenttia valtion budjetista[7]."
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6markkinatuki
Sosiaali- ja terveysministeriön kulut arvioidaan olevan silti 12,7 miljardia vuonna 2015. Eli rahat menevät lähes 100%:sti valtion työntekijöiden lompsaan, lääketiede ja eläkkeet osittain vievät toisen osan, ja onhan muitakin tukia kuin työttömystuki, ja mamuillekin reilu siivu. Työttömille jää oikeasti luu kouraan, mutta kuitenkin heitä syytetään eniten valtion rahojen tuhlaamisesta.
Kommentit (165)
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:06"]
Kelan kautta tulevat myös asumistuet, työmarkkinatuet, sairauspäivärahat, vammaistuet jne. Aika fakiiri saa olla kun noihinkin kehittää jonkun tietokoneajon, jolloin työntekijöitä ei tarvita ollenkaan. Työkkäri taas esittelee työnhakijoita paikkoihin, jotka eivät tule julkiseen hakuun, hankkii työvoimakoulutuksia joista valmistutaan vaikka lähihoitajiksi, mahdollistaa tutkinnon suorittamisen työttömyyspäivärahalla ns omaehtoisena opiskeluna, myöntää palkkatukia ja starttirahoja, neuvoo aloittavia yrittäjiä, tuottaa koulutusneuvontaa yms. Ihan turhaa hommaa varmaan.
[/quote]
Vaikka kaikkia Kelan tehtäviä ei voitaisikaan heti automatisoida, niin perusturvan jakaminen voidaan ja kannattaa. Perustuloa ei voi kukaan huijata itselleen määräänsä enempää, koska jokaiselle maksetaan täsmälleen sama summa, automaattisesti. Ei ole tapaa saada maksatettua itselleen enempää. Tulojen noustessa perustulo lähtee sitten pois niiltä, joilta kuuluukin.
Perustulo olisi siis sekä kustannuksiltaan halvempi että oikeudenmukaisuudeltaan parempi järjestelmä kuin nykyinen. Ainoastaan sellainen itsekäs henkilö, joka tällä hetkellä saa palkkansa tuosta perusturvan tarvitsijoiden kyykyttämisestä, voi vastustaa tätä muutosta, eikä hänenkään vastustamisensa kovin ylevistä lähtökohdista kumpua vaan tosiaan silkasta itsekkyydestä ja sinänsä ymmärrettävästä halusta säilyttää oma työpaikka. Valtion nyt kuitenkin kannattaa valita se parempi ja halvempi systeemi, kun sellainen on tarjolla.
Siksi Kelassa tosiaankin on turhia työntekijöitä tällä hetkellä. Paljon vähemmälläkin pärjättäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:18"]Totta kai valtiolla keskiansiot on nousseet samassa suhteessa töiden ulkoistamisen kanssa! Lähes jokaiseen valtiolla auki olevaan tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto. Kyllä sen pitää näkyä myös palkassa.
[/quote]
Vain valtiolla työssäolevilla on enää varaa vaatia, että jonkun paperinpalan "pitää näkyä palkassa", samalla kun yksityissektori on täynnä korkeakoulutettuja matalapalkkatyöläisiä.
[/quote]
Valtiolla se korkeakoulutettu saa brutto 1900 e/kk, yksityisellä sektorillako palkat on oikeasti heikommat?
Eikä korkeakoulututkinto ole paperipala vaan osoitus siitä, että osaa asioita, joita peruskoulupohjalta ei osata.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:49"]Ongelma ei ratkea sillä, että vähennetään valtion ja kuntien väkeä, koska se ei lisää millään tavalla yksityisen puolen työntekoa. Ratkaisu löytyy, kun saadaan työvoiman kustannuksilla kilpailu kuriin eli töitä ei enää ulkoisteta kehitysmaihin. Samalla pitää saada kuriin yhteiskunnan tukemisen ulkoistaminen eli veroparatiisit ja erilaiset veroparasiitit, jotka kitisevät veroista, mutta ovat kyllä ottamaan vastaan julkisen sektorin palveluita, kunhan heidän ei tarvitse maksaa niistä.[/quote]Se nimenomaan ratkeaa vähentämällä valtion ja kuntien väkeä, koska se lisää yksityisen puolen työntekoa. Nykyiselläänhän ongelmana on verokiila. Kärjistäen: Asiakkaan on tienattava bruttona 1000 euroa voidakseen maksaa vaikka maalariyrittäjälle sellaisen summan, josta tälle maalarille jäisi käteen 200 euroa, vai jääkö niinkään paljoa. Erotus menee veroihin, julkiselle sektorille, ja siksi työllistäminen ei kannata. Seinä jää maalaamatta tai sitten asiakas maalaa sen itse tee-se-itse-hommina.
Ratkaisuehdotuksesi, "työvoiman kustannuksilla kilpailu kuriin" on utopiaa. Ei meillä ole varaa sulkea rajoja. Jos niin tehtäisiin, palattaisiin samaan köyhyyteen mitä täällä kylmässä pohjoisessa vallitsi ennen vapaata maailmankauppaa. Ihmisiä kuolisi nälkään ja C-vitamiinin puutteeseen joka talvi.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:21"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 12:50"]
Jos meillä olisi perustulo, niin voitaisiin karsia turhaa byrokratiaa.
[/quote]
Perustulo maksaisi paljon enemmän kuin mitä byrokratian karsimisella saavutettaisiin.
[/quote]
Vihreiden perustulomalli on kustannusneutraali, eli maksaisi saman verran kuin nykyinen perusturvajärjestelmä. Laskelmissa ei ole edes huomioitu niitä säästöjä, jotka saataisiin kun turhista virkamiehistä voitaisiin luopua.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:37"]
Heille maksetaan perustulo, jolloin he tulevat toimeen vaikka heille maksettaisiin työstä palkka todellisen tuottavuutensa mukaan (ja perustulon jakamiseen ei muuten tarvita yhden yhtä virkamiestä).
[/quote]
Perustulo olisi toki ratkaisu moneen ongelmaan, mutta luuletko, että sen toteuttamiseen on minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia. Perustulon käyttöönotto maksaisi alussa niin paljon, että wahlroosit eivät sitä tule ikinä hyväksymään.
Eikä perustulo muuta mihinkään sitä ongelmaa, että ihmiset ovat laiskoja, eivätkä suostu tekemään huonosti tuottavaa työtä edes perustulolla tuettuna. Suostuisitko itse keräämään roskia tienvarresta eurolla tunti, vaikka saisit perustuloa, joka takaa toimeentulon?
Kerro, millaisella palkalla suostuisit keräämään roskia. Entä siinä tapauksessa, että saisit palkan lisäksi perustulon? Suostuisiko joku maksamaan haluamasi summan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 12:47"]
Valtion TYÖntekijät, siinä se pointti. Hmm... Kummalleko soisin veroeurojeni menevän, työttömille vai töitä tekeville. Oletko muuten ymmärtänyt, että vanhusten- ja lastenhoito, sairaanhoito, koululaitos ym. työllistää nimenomaan näitä valtion työntekijöitä? Teepä vertailu valtio- ja kuntasektorin välillä ja katso, mihin raha menee.
[/quote]
Ei tavallisia työntekijöitä liikaa olekaan valtiolla ja kunnissa, mutta niitä paperinpyörittäjiä hallinnossa on liikaa. On sanottu, että Suomen virkamiesmäärällä voisi pyörittää 15 miljoonaisen kansan halllintoa.
Tämä säännösten määräkin, ja koko ajan tulee lisää, johtuu pelkästään siitä, että virkamiehille riittäisi toimeenpantavaa ja valvottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:37"]
Heille maksetaan perustulo, jolloin he tulevat toimeen vaikka heille maksettaisiin työstä palkka todellisen tuottavuutensa mukaan (ja perustulon jakamiseen ei muuten tarvita yhden yhtä virkamiestä).
[/quote]
Perustulo olisi toki ratkaisu moneen ongelmaan, mutta luuletko, että sen toteuttamiseen on minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia. Perustulon käyttöönotto maksaisi alussa niin paljon, että wahlroosit eivät sitä tule ikinä hyväksymään.
Eikä perustulo muuta mihinkään sitä ongelmaa, että ihmiset ovat laiskoja, eivätkä suostu tekemään huonosti tuottavaa työtä edes perustulolla tuettuna. Suostuisitko itse keräämään roskia tienvarresta eurolla tunti, vaikka saisit perustuloa, joka takaa toimeentulon?
Kerro, millaisella palkalla suostuisit keräämään roskia. Entä siinä tapauksessa, että saisit palkan lisäksi perustulon? Suostuisiko joku maksamaan haluamasi summan?
[/quote]
Itseasiassa porukka kyllä keraa pulloja euron tuntipalkalla. Tämä siksi, että sitä ei veroteta. Mitä verokiilasta joku aikaisemmin mainitsi: http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190853-mista-tyottomyys-johtuu
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:02"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:06"]
Kelan kautta tulevat myös asumistuet, työmarkkinatuet, sairauspäivärahat, vammaistuet jne. Aika fakiiri saa olla kun noihinkin kehittää jonkun tietokoneajon, jolloin työntekijöitä ei tarvita ollenkaan. Työkkäri taas esittelee työnhakijoita paikkoihin, jotka eivät tule julkiseen hakuun, hankkii työvoimakoulutuksia joista valmistutaan vaikka lähihoitajiksi, mahdollistaa tutkinnon suorittamisen työttömyyspäivärahalla ns omaehtoisena opiskeluna, myöntää palkkatukia ja starttirahoja, neuvoo aloittavia yrittäjiä, tuottaa koulutusneuvontaa yms. Ihan turhaa hommaa varmaan.
[/quote]
Vaikka kaikkia Kelan tehtäviä ei voitaisikaan heti automatisoida, niin perusturvan jakaminen voidaan ja kannattaa. Perustuloa ei voi kukaan huijata itselleen määräänsä enempää, koska jokaiselle maksetaan täsmälleen sama summa, automaattisesti. Ei ole tapaa saada maksatettua itselleen enempää. Tulojen noustessa perustulo lähtee sitten pois niiltä, joilta kuuluukin.
Perustulo olisi siis sekä kustannuksiltaan halvempi että oikeudenmukaisuudeltaan parempi järjestelmä kuin nykyinen. Ainoastaan sellainen itsekäs henkilö, joka tällä hetkellä saa palkkansa tuosta perusturvan tarvitsijoiden kyykyttämisestä, voi vastustaa tätä muutosta, eikä hänenkään vastustamisensa kovin ylevistä lähtökohdista kumpua vaan tosiaan silkasta itsekkyydestä ja sinänsä ymmärrettävästä halusta säilyttää oma työpaikka. Valtion nyt kuitenkin kannattaa valita se parempi ja halvempi systeemi, kun sellainen on tarjolla.
Siksi Kelassa tosiaankin on turhia työntekijöitä tällä hetkellä. Paljon vähemmälläkin pärjättäisiin.
[/quote]
Ongelmana on se, että perustulon päälle halutaa edelleen maksaa erilaisia asumiseen liittyviä tukia, harkinnanvaraisia avustuksia jne. Kun joillekin käy niin, että perustulo on vähemmän kuin mitä nyt saa tukia ja kun Helsingissä asuminen on niin kallista. Joten perustulossa käy niin, että osa porukkaa saa edelleen harkinnanvaraisesti rahaa ja elelee leveästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:49"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:35"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:17"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:25"]
Pistäkää vaan valtion virkamiehet työttömyyskortistoon. Työtön ihminenhän on toki yhteiskunnalle kannattavampi kuin työssä käyvä, eikö totta?
Jos minä joutuisin työttömäksi
- lapseni lopetttaisi kalliit soittotuntinsa. Hänen opettajansa pystyisi jo nyt ottamaan lisää oppilaita. Opettajan toimeentulo on oppilaiden maksuista kiinni.
- toinen lapseni lopettaisi kalliin urheiluharrastuksensa. Vastaavasti muiden joukkueen jäsenten kausimaksut nousisivat -> tulisi lisää lopettajia, koska jo nyt moni perhe on vaikeuksissa maksujen kanssa.
- lopettaisin hierojalla, jalkahoitajalla, kynsihuollossa ja kosmetologilla käynnit. Vähentäisin kampaajakäynnit (omat ja muun perheen) minimiin.
- lopettaisin kotimaisten vaatteiden, kenkien ja korujen ostamisen. En enää tietoisesti tukisi rahoillani esim. ompelijan tai pientä kultasepänliikettä pitävän kultasepän firmaa.
- emme enää kävisi syömässä pitkän kaavan mukaan kunnon ravintoloissa.
- kotimaanmatkailu ja sitä kautta perheemme tietoinen panostus esim. paikallisten yrittäjien palveluiden ja tuotteiden ostamiseen loppuisi.
- valitsisin ruokakaupassa aina halvinta, en kotimaista kuten nyt teen aina, kun mahdollista.
- teatteri-, ooppera-, konsertti- ja muut vastaavat käynnit olisi pakko lopettaa melkein kokonaan.
Jokainen voi miettiä, mitä monelle yrittäjälle ja yksityisen sektorin työntekijälle tapahtuu sen jälkeen, kun sadat ja tuhannet kovapalkkaiset valtiolla pelkkiä kahvitaukoja pitävät turhakkeet pistetään työttömyyskortistoon.
[/quote]
Eikö tällä logiikalla kaikki työttömät kannata palkata julkiselle sektorille papereita pyörittelemään?
[/quote]
Ei ehkä papereita pyörittelemään, mutta muuten olet oikeassa. Työttömät kannattaisi palkata hieman työttömyyskorvausta suuremmalla summalla tekemään mitä tahansa työtä sen sijaan että he lorvivat mitään tekemättä. Tekemätöntä työtä riittää. Jos ammattitaitoa riittää, voidaan teettää hieman vaativampaa työtä hieman korkeammalla palkalla, mutta jos ainoa koulu on ns. elämänkoulu (eli lorvailu), voidaan teettää vaikkapa roskien keräämistä teidenvarsipusikoista.
Tällä tavalla saataisiin työttömyyskorvauksen vastineeksi edes jotain hyödyllistä työtä ja toisaalta estettäisiin monen ihmisen syrjäytyminen, kun saadaan ihmisille edes jotain tekemistä pelkän oleilun ja oluenkittaamisen tilalle.
[/quote]Kyllä työttömät olisi hyvä saada töihin. Mutta julkisella sektorilla, jos on jostain saatu jokin työllistämismääräraha, tulee teetettyä tarpeetonta puuhastelua, joka tuntuu kaikista hyödyttömältä ja jonka työtön ihan ymmärrettävästi kokee rangaistuksena.
Parempi olisi saada työttömät yksityiselle sektorille (joko yrittäjinä tai työsuhteisina) tekemään sellaisia töitä, joista joku asiakas on valmis jotain maksamaan. Silloinhan se työ on tarpeellista ja mielekästä.
[/quote]
Kuvitteletko todella, että merkittävä osa työttömistä kykenisi oikeasti tekemään tuottavaa työtä yksityisellä sektorilla? Jos kykenisi, miksi yksityinen sektori ei sitten työllistä heitä, jos kerran tuottavaa työtä on tarjolla?
Ihmisillä on kummallinen tapa kuvitella, että kaikki ihmiset ovat suunnilleen yhtä kyvykkäitä kuin he itse. Ei se niin ole. Monet ovat lahjakkaampia, mutta monet myös paljon lahjattomampia. Ei huonosti koulutetusta pitkäaikaistyöttömästä yleensä ole yrittäjäksi, eikä ammattitaitoinenkaan työntekijä ole kovin pitkään työkykyinen, jos ammattitaitoa ei pääse käyttämään. Mitä tehdään ihmiselle, jolle ei ole tarjolla koulusta likimainkaan vastaavaa työtä? Mitä tehdään ihmisille, jotka kykenevät kyllä tekemään työtä, mutta se työ ei tuota edes omaa hintaansa (työntekijän palkka + muut työntekijästä syntyvät kulut)?
[/quote]Jos terve ja motivoitunut ihminen ei pysty tekemään tuottavaa työtä edes kouluttautumisen jälkeen, silloin vika on työn hinnassa.
[/quote]
Ehdotatko, että työntekijöille pitäisi maksaa vähemmän? Kuinka vähän? Pitäisikö työstä saatavalla palkalla tulla toimeen pitkäaikaisesti eli kyetä maksamaan asuminen, ruoka, vaatteet, sähkö, vesi ja muut välttämättömät kulut?
Kysyn vielä kerran: jos kerran tuottavaa työtä on tarjolla, miksi yritykset eivät työllistä työttömiä? Yritys on varmasti halukas maksamaan tarvittavan lisäkoulutuksen, jos sillä saadaan työntekijästä tuottava.
Toivottavasti olet huomannut, että maailma on muuttunut. Ennen tarjolla oli kaikenlaista yksinkertaista työtä alkaen ojankaivuusta ja juoksupojista erilaisiin liukuhihnatehtäviin. Ojan kaivetaan nykyään koneella, paperit liikkuvat sähköisesti ja liukuhihnoilla työskentelevät robotit. Mitä työtä ajattelit teettää ihmisillä, joiden kyvyt eivät riitä ammattikoulun suorittamiseen? Entä onko edes ammattikoulun käyneille riittävästi työtä tarjolla, kun useimmat työt voidaan teettää jossain huitsinnevadassa nälkäpalkalla piittamatta työntekijän terveydestä ja hyvinvoinnista ympäristöstä puhumattakaan.
Ongelma ei ratkea sillä, että vähennetään valtion ja kuntien väkeä, koska se ei lisää millään tavalla yksityisen puolen työntekoa. Ratkaisu löytyy, kun saadaan työvoiman kustannuksilla kilpailu kuriin eli töitä ei enää ulkoisteta kehitysmaihin. Samalla pitää saada kuriin yhteiskunnan tukemisen ulkoistaminen eli veroparatiisit ja erilaiset veroparasiitit, jotka kitisevät veroista, mutta ovat kyllä ottamaan vastaan julkisen sektorin palveluita, kunhan heidän ei tarvitse maksaa niistä.
[/quote]En mä ehdota mitään tiettyjä summia, mutta totta kai hinnan tai palkan pitää olla paras mahdollinen, jonka joku on valmis maksamaan. Yrittäjälogiikan kautta ajattelemalla hinnan- ja palkanmuodostus on varmaan helpompi ymmärtää kuin summia tuijottelemalla.
Jos sulla on parturi-kampaamo, jota pidät auki 8h päivässä ja laskutat miesten hiustenleikkuusta 30 e kerralta ja saat, ja ehdit tehdä niitä 16 leikkausta päivässä, silloin laskutuksesi on 480 e päivässä.
Sitten jos nostat hintaa 35 euroon leikkaukselta, ja asiakasmäärä puolittuu, eli saat vain 8 asiakasta päivässä, sitten laskutuksesi on 280 euroa päivässä.
Jos jonkin alan tesseissä on palkat naulattu niin ylös, ettei töille löydy ostajaa/maksajaa niillä hinnoilla, silloin yrittäjyys lienee käytännössä ainoa keino työllistyä, koska silloin saa sentään hinnoitella työpanoksensa vapaasti.
Mutta ehkä näitä on vaikea ajatella, jos on tottunut siihen, että raha vain tulee jostain.
Lakimiehen palkassa tuo tutkinto ei näy, jos vertaa ykstyiseen puoleen ja palkankorotusta on minun työpaikassa aika turha vaatia. Mutta työpäivät ei myöskään ole hektisiä ja lomat usein melko vapaasti sovittavissa ja pitkät. Jos arvostaa rahaa niin yksityinen ja jos vapaa-aika on tärkeämpää niin tällä hetkellä valtio on siinä mielessä joustavampi työnantaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 02:07"]
Mutta ehkä näitä on vaikea ajatella, jos on tottunut siihen, että raha vain tulee jostain.
[/quote]Näinhän se on julkisen sektorin työntekijöillä: raha vain tulee jostain, eikä maksajalta / asiakkaalta kysytä missään vaiheessa mitään, saati tarjota mahdollisuutta edes valita esimerkiksi kahdesta palvelusta se edullisempi tai itselle sopivampi. Maksajan on pakko maksaa kaikki, mikä häneltä veroissa otetaan.
(Itse yrittäjänä en voi pakkomyydä kenellekään mitään, vaan joka asiasta sovitaan hinta etukäteen, ja jos se ei molemmille sovi, niin sopimusta ei synny.)
Tässä yksi esimerkki tuhlailusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:02"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:18"]Totta kai valtiolla keskiansiot on nousseet samassa suhteessa töiden ulkoistamisen kanssa! Lähes jokaiseen valtiolla auki olevaan tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto. Kyllä sen pitää näkyä myös palkassa.
[/quote]
Vain valtiolla työssäolevilla on enää varaa vaatia, että jonkun paperinpalan "pitää näkyä palkassa", samalla kun yksityissektori on täynnä korkeakoulutettuja matalapalkkatyöläisiä.
[/quote]
Valtiolla se korkeakoulutettu saa brutto 1900 e/kk, yksityisellä sektorillako palkat on oikeasti heikommat?
Eikä korkeakoulututkinto ole paperipala vaan osoitus siitä, että osaa asioita, joita peruskoulupohjalta ei osata.
[/quote]
Yksityisellä puolella enemmän merkitystä sillä, mitä sellaista oikeasti osaa, jolla työnantaja pystyy kasvattamaan yrityksen tulosta - Paskapaperia löytyy sitten vessasta.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 12:53"]
Oikeassahan ap on. Valtion ylipaisuneet virastot ja kuntien suojatyöpaikat joihin saatiin vielä kiva 5 vuoden irtisanomissuoja aina kun kuntia yhdistetään
[/quote]
Älä sekoile. Valtion työpaikoilla ei ole mitään tekemistä kuntien yhdistämisten kanssa.
Toisekseen valtion virastot eivät ole mitenkään paisuneita. 20-30 vuotta sitten valtiolla oli yli 200000 työntekijää, nyt hieman yli 80000. Heistä noin 12000 on puolustusvoimien palveluksessa ja 7800 on poliiseja.
---
On niin helppoa valittaa turhista byrokraateista (näyttäkää, missä niitä on), paisuneesta julkisesta sektorista ja liioista veroista, jos ei edes yritä miettiä, mitä kaikkea kunnat ja valtio tekevät. Eivät kuntien ja valtion työntekijät todellakaan istu toimistossa siirtämässä papereita lokerosta toiseen.
[/quote]
Kuntien yhdistämisessä suojatyöpaikan saavat virkamiehet ovat turha kuluerä valtiolle siinä missä muutkin turhat kuluerät. Vai luulitko, että kuntien rahat tulevat jostakin taikalippaasta eivätkä suinkaan valtiolta?
Jos lukusi pitävät paikkansa, Suomessa on siis noin 60 000 valtion virkamiestä, kun poliisit ja armeija on poistettu joukosta! Aika paljolta kuulostaa.
Virastoissa tosiaankin kehitellään säännöksiä, joista osa on ilmiselvästi laadittu vain takaamaan ko. virastolle riittävä määrä valvontatöitä jatkossakin. Esim. Evira sääti tuossa hiljattain, että kalatuotteiden elintarvikepakkausmerkinnöissä ei enää riitä maininta siitä, mitä kalaa tuotteessa on, vaan kalalaji täytyy olla kirjoitettuna pakkaukseen myös latinan kielellä. Haluammeko me oikeasti maksaa palkkaa virkamiehille siitä, että nämä nyt ahkerasti ja urheasti käyvät valvomaan tuotepakkauksien tekstien mahdollisia puutteita latinankielisen sisällön osalta? Minä en ainakaan halua. Tässä "uudistuksessa" ei ole kenenkään muun kuin virkamieskunnan oma etu kyseessä. Ja vastaavaa sattuu ja tapahtuu jokaisessa virastossa jatkuvasti. Syy ei ole yksin virkamiesten itsensä, vaan ihmisluonto nyt vain sattuu olemaan tällainen oman edun ajamiseen keksittyvä. Varmaan minäkin päätyisin toimimaan noin, jos mahdollisuus olisi. Siksi koko järjestelmä täytyy uudistaa sellaiseksi, että ihan mitä tahansa hölmöilyjä ei voida oman tarpeellisuuden nimissä tuosta vain kehitellä.
Virkamiehiä alkaa lisäksi olla jo määrällisesti niin paljon (kunnan ja valtion työntekijät yhteenlaskettuna), että he muodostavat äänestäjäkunnasta kohtalaisen osuuden. Tämä rampauttaa koko poliittisen järjestelmän, kun poliitikot kokevat että heidän pitää miellyttää myös virkamiehiä voidakseen tulla valituksi! Tällainen systeemi on pähkähullu ja tuhoon tuomittu. Systeemiin pitää luoda sisäänrakennettu mekanismi, joka rajoittaa virkamieskunnan koon tiettyyn, järkevään prosentuaaliseen osuuteen kansalaisten määrästä tai suhteuttaa sen järkevästi BKT:hen tmv.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:11"]
Miksi ihmeessä ette tule tänne valtiolle töihin? Huikea palkka, vähän töitä, aikaa istua kahvilla koko ajan. Joka viikko valtiolle on haussa satoja ihmisiä, mutta ei vaan tunnu olevan tunkua näihin hommiin.
[/quote]
Ai ei vai tunkua? Mitähän roskaa sä puhut. Kyllä niihin hommiin on kuule todella paljonkin hakijoita, mulla on viimeaikaista faktatietoa kyllä siitä. Se osa puheestasi onkin sitten ihan totta, että todennäköisesti sullakin on vielä rasvat edellisestä taukomunkista näpeissäsi ja hanuriasi kolottaa lähinnä se istuminen turhan pölpötysen parissa. Puhutte päivittäin läpi osaston ja naapuriosastonkin ihmisten yksityisasiat ja etenkin otatte kynsiinne ne, jotka siellä tekevät tehokkaasti ja ammattimaisella otteella - uskomatonta kyllä - TÖITÄ!
[/quote]
Ei minusta 8 hakemusta suunnittelijantehäviin mitään varsinainen tunku ole. Sen verran oli hakijoita yksikön, ei vanhanaikaisesti osaston, vakituiseen virkaan.
[/quote]
tämä on todennäköisesti ollut joku hyvin rajattu, hyvin spesifillä työnkuvalla ja erityisosaamisella (tyyliin edellytyksenä aikaisempi kokemus EU:n xx-lainsääntöön liittyvistä kansainvälistä tehtävistä tmv.) auki ollut virka. Jolloin ilmoitusta lukiessa jo usein tajuaa, että valinta osuu viraston sisällä jo työskentelevään. Oikeasti. Olen hakenut puolentoista vuoden ajan valtionhallinnon virkoja ja määräaikaisuuksia ns. "asiantuntijatasolla" ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hakijoita on ollut vähintään 50, yleensä lähemmäs 100.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:18"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:11"]
Miksi ihmeessä ette tule tänne valtiolle töihin? Huikea palkka, vähän töitä, aikaa istua kahvilla koko ajan. Joka viikko valtiolle on haussa satoja ihmisiä, mutta ei vaan tunnu olevan tunkua näihin hommiin.
[/quote]
Ai ei vai tunkua? Mitähän roskaa sä puhut. Kyllä niihin hommiin on kuule todella paljonkin hakijoita, mulla on viimeaikaista faktatietoa kyllä siitä. Se osa puheestasi onkin sitten ihan totta, että todennäköisesti sullakin on vielä rasvat edellisestä taukomunkista näpeissäsi ja hanuriasi kolottaa lähinnä se istuminen turhan pölpötysen parissa. Puhutte päivittäin läpi osaston ja naapuriosastonkin ihmisten yksityisasiat ja etenkin otatte kynsiinne ne, jotka siellä tekevät tehokkaasti ja ammattimaisella otteella - uskomatonta kyllä - TÖITÄ!
[/quote]
Ei minusta 8 hakemusta suunnittelijantehäviin mitään varsinainen tunku ole. Sen verran oli hakijoita yksikön, ei vanhanaikaisesti osaston, vakituiseen virkaan.
[/quote]
tämä on todennäköisesti ollut joku hyvin rajattu, hyvin spesifillä työnkuvalla ja erityisosaamisella (tyyliin edellytyksenä aikaisempi kokemus EU:n xx-lainsääntöön liittyvistä kansainvälistä tehtävistä tmv.) auki ollut virka. Jolloin ilmoitusta lukiessa jo usein tajuaa, että valinta osuu viraston sisällä jo työskentelevään. Oikeasti. Olen hakenut puolentoista vuoden ajan valtionhallinnon virkoja ja määräaikaisuuksia ns. "asiantuntijatasolla" ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hakijoita on ollut vähintään 50, yleensä lähemmäs 100.
[/quote]
Ei siinä ollut mitään spesifiä, toivomus kirjanpitotaidosta ja kokemusta tavallisimmista office-ohjelmista ei minusta ihan järin vaativia asioita ole.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:35"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:02"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:18"]Totta kai valtiolla keskiansiot on nousseet samassa suhteessa töiden ulkoistamisen kanssa! Lähes jokaiseen valtiolla auki olevaan tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto. Kyllä sen pitää näkyä myös palkassa.
[/quote]
Vain valtiolla työssäolevilla on enää varaa vaatia, että jonkun paperinpalan "pitää näkyä palkassa", samalla kun yksityissektori on täynnä korkeakoulutettuja matalapalkkatyöläisiä.
[/quote]
Valtiolla se korkeakoulutettu saa brutto 1900 e/kk, yksityisellä sektorillako palkat on oikeasti heikommat?
Eikä korkeakoulututkinto ole paperipala vaan osoitus siitä, että osaa asioita, joita peruskoulupohjalta ei osata.
[/quote]
Yksityisellä puolella enemmän merkitystä sillä, mitä sellaista oikeasti osaa, jolla työnantaja pystyy kasvattamaan yrityksen tulosta - Paskapaperia löytyy sitten vessasta.
[/quote]
Ei ihme, että tradenomeja on niin paljon työttöminä tai kaupan kassalla. Heistä ei ole kasvattamaan yrityksen tuotosta tai oikeastaan mitään hyötyä. Paskapaperina se amk-todistus taitaa useimmilla olla enemmän tarpeen kuin osaamisen osoittajana.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 19:45"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 14:27"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 12:53"]
Oikeassahan ap on. Valtion ylipaisuneet virastot ja kuntien suojatyöpaikat joihin saatiin vielä kiva 5 vuoden irtisanomissuoja aina kun kuntia yhdistetään
[/quote]
Älä sekoile. Valtion työpaikoilla ei ole mitään tekemistä kuntien yhdistämisten kanssa.
Toisekseen valtion virastot eivät ole mitenkään paisuneita. 20-30 vuotta sitten valtiolla oli yli 200000 työntekijää, nyt hieman yli 80000. Heistä noin 12000 on puolustusvoimien palveluksessa ja 7800 on poliiseja.
---
On niin helppoa valittaa turhista byrokraateista (näyttäkää, missä niitä on), paisuneesta julkisesta sektorista ja liioista veroista, jos ei edes yritä miettiä, mitä kaikkea kunnat ja valtio tekevät. Eivät kuntien ja valtion työntekijät todellakaan istu toimistossa siirtämässä papereita lokerosta toiseen.
[/quote]
Kuntien yhdistämisessä suojatyöpaikan saavat virkamiehet ovat turha kuluerä valtiolle siinä missä muutkin turhat kuluerät. Vai luulitko, että kuntien rahat tulevat jostakin taikalippaasta eivätkä suinkaan valtiolta?
Jos lukusi pitävät paikkansa, Suomessa on siis noin 60 000 valtion virkamiestä, kun poliisit ja armeija on poistettu joukosta! Aika paljolta kuulostaa.
Virastoissa tosiaankin kehitellään säännöksiä, joista osa on ilmiselvästi laadittu vain takaamaan ko. virastolle riittävä määrä valvontatöitä jatkossakin. Esim. Evira sääti tuossa hiljattain, että kalatuotteiden elintarvikepakkausmerkinnöissä ei enää riitä maininta siitä, mitä kalaa tuotteessa on, vaan kalalaji täytyy olla kirjoitettuna pakkaukseen myös latinan kielellä. Haluammeko me oikeasti maksaa palkkaa virkamiehille siitä, että nämä nyt ahkerasti ja urheasti käyvät valvomaan tuotepakkauksien tekstien mahdollisia puutteita latinankielisen sisällön osalta? Minä en ainakaan halua. Tässä "uudistuksessa" ei ole kenenkään muun kuin virkamieskunnan oma etu kyseessä. Ja vastaavaa sattuu ja tapahtuu jokaisessa virastossa jatkuvasti. Syy ei ole yksin virkamiesten itsensä, vaan ihmisluonto nyt vain sattuu olemaan tällainen oman edun ajamiseen keksittyvä. Varmaan minäkin päätyisin toimimaan noin, jos mahdollisuus olisi. Siksi koko järjestelmä täytyy uudistaa sellaiseksi, että ihan mitä tahansa hölmöilyjä ei voida oman tarpeellisuuden nimissä tuosta vain kehitellä.
Virkamiehiä alkaa lisäksi olla jo määrällisesti niin paljon (kunnan ja valtion työntekijät yhteenlaskettuna), että he muodostavat äänestäjäkunnasta kohtalaisen osuuden. Tämä rampauttaa koko poliittisen järjestelmän, kun poliitikot kokevat että heidän pitää miellyttää myös virkamiehiä voidakseen tulla valituksi! Tällainen systeemi on pähkähullu ja tuhoon tuomittu. Systeemiin pitää luoda sisäänrakennettu mekanismi, joka rajoittaa virkamieskunnan koon tiettyyn, järkevään prosentuaaliseen osuuteen kansalaisten määrästä tai suhteuttaa sen järkevästi BKT:hen tmv.
Huomaa. EVIRA sijaitsee Helsingissä! Siellä on etäännytty todellisesta elämästä hyvin kauas ja uskotaan, että kun EU jotain määrää, sitä on noudatettava. Lakkautetaan kaikki Helsingissä olevat valtion laitokset, saadaan virkamiesmäärä alle 30 000 ja siinä on sitten rajavartiostoa, tullia, opetusta jne.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:35"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:17"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:25"]
Pistäkää vaan valtion virkamiehet työttömyyskortistoon. Työtön ihminenhän on toki yhteiskunnalle kannattavampi kuin työssä käyvä, eikö totta?
Jos minä joutuisin työttömäksi
- lapseni lopetttaisi kalliit soittotuntinsa. Hänen opettajansa pystyisi jo nyt ottamaan lisää oppilaita. Opettajan toimeentulo on oppilaiden maksuista kiinni.
- toinen lapseni lopettaisi kalliin urheiluharrastuksensa. Vastaavasti muiden joukkueen jäsenten kausimaksut nousisivat -> tulisi lisää lopettajia, koska jo nyt moni perhe on vaikeuksissa maksujen kanssa.
- lopettaisin hierojalla, jalkahoitajalla, kynsihuollossa ja kosmetologilla käynnit. Vähentäisin kampaajakäynnit (omat ja muun perheen) minimiin.
- lopettaisin kotimaisten vaatteiden, kenkien ja korujen ostamisen. En enää tietoisesti tukisi rahoillani esim. ompelijan tai pientä kultasepänliikettä pitävän kultasepän firmaa.
- emme enää kävisi syömässä pitkän kaavan mukaan kunnon ravintoloissa.
- kotimaanmatkailu ja sitä kautta perheemme tietoinen panostus esim. paikallisten yrittäjien palveluiden ja tuotteiden ostamiseen loppuisi.
- valitsisin ruokakaupassa aina halvinta, en kotimaista kuten nyt teen aina, kun mahdollista.
- teatteri-, ooppera-, konsertti- ja muut vastaavat käynnit olisi pakko lopettaa melkein kokonaan.
Jokainen voi miettiä, mitä monelle yrittäjälle ja yksityisen sektorin työntekijälle tapahtuu sen jälkeen, kun sadat ja tuhannet kovapalkkaiset valtiolla pelkkiä kahvitaukoja pitävät turhakkeet pistetään työttömyyskortistoon.
[/quote]
Eikö tällä logiikalla kaikki työttömät kannata palkata julkiselle sektorille papereita pyörittelemään?
[/quote]
Ei ehkä papereita pyörittelemään, mutta muuten olet oikeassa. Työttömät kannattaisi palkata hieman työttömyyskorvausta suuremmalla summalla tekemään mitä tahansa työtä sen sijaan että he lorvivat mitään tekemättä. Tekemätöntä työtä riittää. Jos ammattitaitoa riittää, voidaan teettää hieman vaativampaa työtä hieman korkeammalla palkalla, mutta jos ainoa koulu on ns. elämänkoulu (eli lorvailu), voidaan teettää vaikkapa roskien keräämistä teidenvarsipusikoista.
Tällä tavalla saataisiin työttömyyskorvauksen vastineeksi edes jotain hyödyllistä työtä ja toisaalta estettäisiin monen ihmisen syrjäytyminen, kun saadaan ihmisille edes jotain tekemistä pelkän oleilun ja oluenkittaamisen tilalle.
[/quote]Kyllä työttömät olisi hyvä saada töihin. Mutta julkisella sektorilla, jos on jostain saatu jokin työllistämismääräraha, tulee teetettyä tarpeetonta puuhastelua, joka tuntuu kaikista hyödyttömältä ja jonka työtön ihan ymmärrettävästi kokee rangaistuksena.
Parempi olisi saada työttömät yksityiselle sektorille (joko yrittäjinä tai työsuhteisina) tekemään sellaisia töitä, joista joku asiakas on valmis jotain maksamaan. Silloinhan se työ on tarpeellista ja mielekästä.
[/quote]
Kuvitteletko todella, että merkittävä osa työttömistä kykenisi oikeasti tekemään tuottavaa työtä yksityisellä sektorilla? Jos kykenisi, miksi yksityinen sektori ei sitten työllistä heitä, jos kerran tuottavaa työtä on tarjolla?
Ihmisillä on kummallinen tapa kuvitella, että kaikki ihmiset ovat suunnilleen yhtä kyvykkäitä kuin he itse. Ei se niin ole. Monet ovat lahjakkaampia, mutta monet myös paljon lahjattomampia. Ei huonosti koulutetusta pitkäaikaistyöttömästä yleensä ole yrittäjäksi, eikä ammattitaitoinenkaan työntekijä ole kovin pitkään työkykyinen, jos ammattitaitoa ei pääse käyttämään. Mitä tehdään ihmiselle, jolle ei ole tarjolla koulusta likimainkaan vastaavaa työtä? Mitä tehdään ihmisille, jotka kykenevät kyllä tekemään työtä, mutta se työ ei tuota edes omaa hintaansa (työntekijän palkka + muut työntekijästä syntyvät kulut)?
[/quote]Jos terve ja motivoitunut ihminen ei pysty tekemään tuottavaa työtä edes kouluttautumisen jälkeen, silloin vika on työn hinnassa.
[/quote]
Ehdotatko, että työntekijöille pitäisi maksaa vähemmän? Kuinka vähän? Pitäisikö työstä saatavalla palkalla tulla toimeen pitkäaikaisesti eli kyetä maksamaan asuminen, ruoka, vaatteet, sähkö, vesi ja muut välttämättömät kulut?
Kysyn vielä kerran: jos kerran tuottavaa työtä on tarjolla, miksi yritykset eivät työllistä työttömiä? Yritys on varmasti halukas maksamaan tarvittavan lisäkoulutuksen, jos sillä saadaan työntekijästä tuottava.
Toivottavasti olet huomannut, että maailma on muuttunut. Ennen tarjolla oli kaikenlaista yksinkertaista työtä alkaen ojankaivuusta ja juoksupojista erilaisiin liukuhihnatehtäviin. Ojan kaivetaan nykyään koneella, paperit liikkuvat sähköisesti ja liukuhihnoilla työskentelevät robotit. Mitä työtä ajattelit teettää ihmisillä, joiden kyvyt eivät riitä ammattikoulun suorittamiseen? Entä onko edes ammattikoulun käyneille riittävästi työtä tarjolla, kun useimmat työt voidaan teettää jossain huitsinnevadassa nälkäpalkalla piittamatta työntekijän terveydestä ja hyvinvoinnista ympäristöstä puhumattakaan.
Ongelma ei ratkea sillä, että vähennetään valtion ja kuntien väkeä, koska se ei lisää millään tavalla yksityisen puolen työntekoa. Ratkaisu löytyy, kun saadaan työvoiman kustannuksilla kilpailu kuriin eli töitä ei enää ulkoisteta kehitysmaihin. Samalla pitää saada kuriin yhteiskunnan tukemisen ulkoistaminen eli veroparatiisit ja erilaiset veroparasiitit, jotka kitisevät veroista, mutta ovat kyllä ottamaan vastaan julkisen sektorin palveluita, kunhan heidän ei tarvitse maksaa niistä.