Lue keskustelun säännöt.
Valtion todellinen rahasyöppö ovat valtion työntekijät, eivät työttömät
24.03.2015 |
"Työmarkkinatuki on yleisin työttömyysturvan muoto Suomessa. Vuonna 2013 sitä sai 243 300 henkeä.[4] Vuonna 2011 työttömille maksetun työmarkkinatuen kokonaiskustannukset olivat 777 270 000 euroa[5][6], mikä vastasi puoltatoista prosenttia valtion budjetista[7]."
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6markkinatuki
Sosiaali- ja terveysministeriön kulut arvioidaan olevan silti 12,7 miljardia vuonna 2015. Eli rahat menevät lähes 100%:sti valtion työntekijöiden lompsaan, lääketiede ja eläkkeet osittain vievät toisen osan, ja onhan muitakin tukia kuin työttömystuki, ja mamuillekin reilu siivu. Työttömille jää oikeasti luu kouraan, mutta kuitenkin heitä syytetään eniten valtion rahojen tuhlaamisesta.
Kommentit (165)
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 21:25"]
Kai tiesit, että suomalainen vienti ei vedä, koska suomalaiset viejät eivät osaa työtään. Vika ei ole valtion virkamiehissä vaan viejissä itsessään.
[/quote]Olet varmasti osittain oikeassa. Mutta miten suomalaiset vientiyritykset voisivat saada parempia työntekijöitä, osaavampia viejiä, kun julkinen sektori maksaa niin hurjia palkkoja, ja toisaalta verottaa yrityksiä niin rajusti, etteivät yritykset enää pysty kilpailemaan parhaista työntekijöistä?
[/quote]
Vielä kerran: julkinen sektori ei maksa oikeasti hurjia palkkoja. Se on tilastoharha, joka johtuu julkisen ja yksityisen sektorin työtehtävien erilaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 22:14"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:25"]
Pistäkää vaan valtion virkamiehet työttömyyskortistoon. Työtön ihminenhän on toki yhteiskunnalle kannattavampi kuin työssä käyvä, eikö totta?[/quote]
No kuule kyllä on. Kun ne sinun palkkarahasi ovat joka tapauksessa pois valtion kassasta, ja se että sinä kulutat ne siihen tai tähän asiaan täällä Suomessa ei tätä asiaa muuta. Valtion kassaan täytyy saada lisää tuloja (viennistä), jotta sillä olisi taas varaa maksaa palkkoja kaltaisillesi tuottamattomille tekijöille. Niin kauan kuin tuloja ei ole, ei voi pitää turhia palkollisiakaan. Se, että sinulle maksetaan työttömyyskorvausta tai jatkossa perustuloa, on huomattavasti pienempi kuluerä valtiolle kuin nykyinen palkkasi sivukuluineen.
Mitä useammalle tässä maassa maksetaan tuottamattomasta työstä, sitä harvempi viitsii edes yrittää kehitellä tuottavaa tekemistä - se kun on nykymaailmassa pirullisen vaikeaa (yrittäkää itse menestyä viennissä jos ette usko). Jo siitäkin syystä valtio sahaa vain omaa oksaansa, jos se pitää käynnissä niin suurta julkista sektoria, että liian moni kuvittelee voivansa tehdä koko työuransa noissa suojatyöpaikoissa.
[/quote]
Valtio muuten kouluttaa kaikki ne ihmiset, jotka innovoivat.
[/quote]
Kouluttaa joo, vientiyritysten hankkimilla rahoilla. Joko alkaa valjeta vai vieläkö jatketaan? KAIKKI, aivan kaikki hyvä, mitä sinä virkamies saat työssäsi aikaiseksi, on vientiyrittäjän kustantamaa. Kaikki!
Lisäksi valtio järjestää myös täysin tarpeetonta kyykytyskoulutusta, esim. ATK-ajokorttien suorittamista työttömille koodareille jne. Siinä taas yksi osoitus verovarojemme tuhlaamisesta eli liiaksi pöhöttyneestä julkisesta sektorista.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:20"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 21:47"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 21:25"]
Kai tiesit, että suomalainen vienti ei vedä, koska suomalaiset viejät eivät osaa työtään. Vika ei ole valtion virkamiehissä vaan viejissä itsessään.
[/quote]Olet varmasti osittain oikeassa. Mutta miten suomalaiset vientiyritykset voisivat saada parempia työntekijöitä, osaavampia viejiä, kun julkinen sektori maksaa niin hurjia palkkoja, ja toisaalta verottaa yrityksiä niin rajusti, etteivät yritykset enää pysty kilpailemaan parhaista työntekijöistä?
[/quote]
Vielä kerran: julkinen sektori ei maksa oikeasti hurjia palkkoja. Se on tilastoharha, joka johtuu julkisen ja yksityisen sektorin työtehtävien erilaisuudesta.
[/quote]Kyllä se tuntipalkka on aika huima, kun ottaa huomioon lomien pituudet ja päivittäiset työajat
Hyvä huudella suojatyöpaikoista!
Kuntien määrää voisi vielä reilusti supistaa. Tarviiko jokaisella parin tuhannen asukkaan kylällä olla oma kunnanjohtaja- ja hallitus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:18"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:17"]
Mitä on nämä huudellut valtion/kunnan suojatyöpaikat? Opettajat? Hoitajat? Lääkärit? Sosiaalityöntekijät?
[/quote]
Kun toimeentulotuki menee Kelaan 2017 niin kuin on suunniteltu niin laitetaanhan sieltä sosssusta sitten väkeä pihalle. Tosin kokonaiskustannukset vaan näemmä kasvavat.
Säästöjä tila- ja työvoimakustannuksissa. Kuntien hallintokustannukset voisivat alentua arviolta enimmillään 69 milj. euroa ja Kelan hallintokulut kasvaa arviolta 32 milj. eurolla. Uudistuksen myötä tukeen oikeutettujen hakiessa toimeentulotukea aikaisempaa laajemmin, arvioidaan syntyvän lisäkustannuksia noin 75 - 100 miljoonaa euroa.
Noin muuten valtiolla palkkakehitys on ollut huimaa ja kaikki aikana jolloin valtion ottaa lainaa 14 miljoonaa joka päivä. Vaikuttaa huonolta yhtälöltä minusta.
http://taloudentulkki.com/2014/03/27/valtio-jatkaa-palkkajohtajana/
Valtiolla työskentelevien keskiansiot ovat kasvaneet Suomessa muita sektoreita enemmän. Kunnan ja yksityisen puolen palkat ovatkin jääneet selvästi jälkeen valtion palkoista.
Kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli valtiolla viime vuoden lopulla 3 647 euroa, kun yksityisillä vastaava luku oli 3 279 euroa ja kunnilla 2 932 euroa.
Kymmenessä vuodessa keskiansiot ovat nousseet valtiolla 44 prosenttia ja kunta- sekä yksityissektorilla 35 prosenttia.
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan valtion palkat ovat nousseet muita enemmän lähes kaikissa ammattiryhmissä. Erityisesti ansiot ovat kasvaneet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla.
[/quote]
Totta kai valtiolla keskiansiot on nousseet samassa suhteessa töiden ulkoistamisen kanssa! Lähes jokaiseen valtiolla auki olevaan tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto. Kyllä sen pitää näkyä myös palkassa. Valtiolta on poistettu hurja määrä toimistotyöntekijöiden, kirjanpitäjien, vahtimestareiden, siivojien jne. tehtäviä ulkoistamalla matalapalkka-alan palvelut. Outoa, jos samalla ei keskipalkka nousisi.
[/quote]
Luitko viimeisen kohdan? Palkat ovat siis erityisesti nouuseet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla. Olen ihan itse seurannut vierestä näitä valtion palkkoja ja KYLLÄ, ovat nousseet hurjasti ja päälle vielä vajaampi työviikko ja suojatyöpaikka. Ihan perustason tehtävissäkin aletaan olla 4000 Euron huiteissa ja sellasia ei yksityiseltä vastaavista tehtävistä saa. Joku toimistossa plösöttävä kappari, opistoupseeri, ikälisillä saa kepeästi sen 5000 Euroa ja työ on mitä. Ei mitään.
Norssi haki opettajia ja palkat on selvästi paremmat kuin kunnilla. Vielä muutama vuosi sitten palkkataso oli sama kuin kunnilla, mutta nyt palkkaero on revennyt yllättävän isoksi. Miksi? Norssi on valtion koulu.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:29"]
Kuntien määrää voisi vielä reilusti supistaa. Tarviiko jokaisella parin tuhannen asukkaan kylällä olla oma kunnanjohtaja- ja hallitus?
[/quote]
Kunnanhallituksessa istuu palkattomia luottamushenkilöitä.
Sveitsissä on jopa 20 hengen kuntia ja siellä peruspalvelut toimivat huomattavasti paremmin kuin Suomessa. Mitä suurempi kunta, sen hurjempi byrokratia ja sen vähemmän kuunnellaan kuntalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:11"]Trafia täällä on jo mollattu, mutta älkää unohtako, että sen virallinen nimi on Liikenteen turvallisuusvirasto. Jonkin viranomaisen pitää seurata liikenneturvallisuutta ja tarvittaessa antaa määräyksiä ja tehdä lakiehdotuksia, jotta esimerkiksi meriliikenne pysyy turvallisena, eikä matkustajia ja rahtia voida kuljettaa millä tahansa ruosteisella kipolla. Vai pitäisikö yrittäjillä olla täysi vapaus tehdä rahaa millä tahansa keinolla, vaikkapa vaarantamalla matkustajien turvallisuus kulujen leikkaamiseksi.
[/quote]
Eihän kukaan ole sanonut, että koko virasto kaikkine tehtävineen on turha. Suotta vääristelet selvää asiaa. Lainaan edellä linkitetystä jutusta, kohdasta jossa kuvataan Trafin organisaatiota:
Pääjohtajan lisäksi löytyy viisi ylijohtajaa ja kaikenlaisia osastonjohtajia. Trafin johtoryhmään kuuluu 10 johtajaa. --- Suomen markkina-arvoltaan suurimman yhtiön Nokian johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä. Nokia työllistää 56.600 henkilöä.
Siis aivan käsittämättömän järjetöntä touhua! Myös esim. tämä:
Vuokrat per henkilötyövuosi 11 576. Sehän tarkoittaa, että jokaisella (Trafin) 527 työntekijällä on hulppeat 1000 euron työtilat kuukausittain.
Varmasti tarpeellista. Koko juttu on todella pitkä ja polveileva, ja siitä saa hyvän käsityksen valtion varojen tuhlaamisesta. Virheetön se ei ole, mutta kaikki jutussa esitetyt törsäämiset ja kansalaisten etua vastoin toimimiset eivät myöskään selity kirjoittajan virheillä, niin paljon niitä on eritelty.
Totta kai tarvitsemme viranomaisen kehittämään liikenneturvallisuutta ja säätelemään siihen liittyviä tärkeitä asioita, kuten vaikkapa ajonopeuksia. Mutta ymmärrykseni loppuu kyllä siinä kohdassa, kun virasto alkaa määrätä historiallisestikin arvokkaiden puurakenteisten sisävesilaivojen paloturvallisuudesta niin tiukoilla säädöksillä, että käytännössä laivat poistuvat niiden seurauksena kokonaan vesiliikenteestä. Puurakenteisesta laivasta kun nyt vain ei saa täydellisen paloturvallista, ja tästä huolimatta noita laivoja on säilynyt meidän aikamme ihmisten ihailtavaksi ja edelleenkin ne porskuttavat vesillä paloturvallisuuspuutteistaan huolimatta. Emme lue viikoittain tai edes vuosittain kyseisiä laivoja kohdanneista tulipalo-onnettomuuksista, ja ihmishenget eivät ole niillä liikennöinnin vuoksi vaarassa. Tämä turvallisuusongelma ei siis ole niin vakava, että viranomaisen tarvitsisi ko. laivat säädellä pois vesiltä. Ja viranomainen, joka ei itse hahmota, milloin se toimii kansalaisten etua vastaan ja yrittää vain keksiä tikusta asiaa, on viranomainen joka tuhlaa valtion varoja - itseensä.
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:30"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:18"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:35"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:17"]
Mitä on nämä huudellut valtion/kunnan suojatyöpaikat? Opettajat? Hoitajat? Lääkärit? Sosiaalityöntekijät?
[/quote]
Kun toimeentulotuki menee Kelaan 2017 niin kuin on suunniteltu niin laitetaanhan sieltä sosssusta sitten väkeä pihalle. Tosin kokonaiskustannukset vaan näemmä kasvavat.
Säästöjä tila- ja työvoimakustannuksissa. Kuntien hallintokustannukset voisivat alentua arviolta enimmillään 69 milj. euroa ja Kelan hallintokulut kasvaa arviolta 32 milj. eurolla. Uudistuksen myötä tukeen oikeutettujen hakiessa toimeentulotukea aikaisempaa laajemmin, arvioidaan syntyvän lisäkustannuksia noin 75 - 100 miljoonaa euroa.
Noin muuten valtiolla palkkakehitys on ollut huimaa ja kaikki aikana jolloin valtion ottaa lainaa 14 miljoonaa joka päivä. Vaikuttaa huonolta yhtälöltä minusta.
http://taloudentulkki.com/2014/03/27/valtio-jatkaa-palkkajohtajana/
Valtiolla työskentelevien keskiansiot ovat kasvaneet Suomessa muita sektoreita enemmän. Kunnan ja yksityisen puolen palkat ovatkin jääneet selvästi jälkeen valtion palkoista.
Kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli valtiolla viime vuoden lopulla 3 647 euroa, kun yksityisillä vastaava luku oli 3 279 euroa ja kunnilla 2 932 euroa.
Kymmenessä vuodessa keskiansiot ovat nousseet valtiolla 44 prosenttia ja kunta- sekä yksityissektorilla 35 prosenttia.
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan valtion palkat ovat nousseet muita enemmän lähes kaikissa ammattiryhmissä. Erityisesti ansiot ovat kasvaneet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla.
[/quote]
Totta kai valtiolla keskiansiot on nousseet samassa suhteessa töiden ulkoistamisen kanssa! Lähes jokaiseen valtiolla auki olevaan tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto. Kyllä sen pitää näkyä myös palkassa. Valtiolta on poistettu hurja määrä toimistotyöntekijöiden, kirjanpitäjien, vahtimestareiden, siivojien jne. tehtäviä ulkoistamalla matalapalkka-alan palvelut. Outoa, jos samalla ei keskipalkka nousisi.
[/quote]
Luitko viimeisen kohdan? Palkat ovat siis erityisesti nouuseet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla. Olen ihan itse seurannut vierestä näitä valtion palkkoja ja KYLLÄ, ovat nousseet hurjasti ja päälle vielä vajaampi työviikko ja suojatyöpaikka. Ihan perustason tehtävissäkin aletaan olla 4000 Euron huiteissa ja sellasia ei yksityiseltä vastaavista tehtävistä saa. Joku toimistossa plösöttävä kappari, opistoupseeri, ikälisillä saa kepeästi sen 5000 Euroa ja työ on mitä. Ei mitään.
Norssi haki opettajia ja palkat on selvästi paremmat kuin kunnilla. Vielä muutama vuosi sitten palkkataso oli sama kuin kunnilla, mutta nyt palkkaero on revennyt yllättävän isoksi. Miksi? Norssi on valtion koulu.
[/quote]
Valtiolla asiantuntijan työviikko on 37 h 15 min ja töitä tehdään keskimäärin 43 tuntia/vko, palkatta siis noin 6h/vko. Ylitöitä ei tunneta, kesälomasta moni on viikon tai kaksi töissä. Virallisesti täytetään seurantajärjestelmään sopimuksen mukainen työmäärä todellisuudessa tehdään enemmän.
Yksityisellä harva lakimies tienaa alle 4000 e/kk. Valtiolla on hyvin vähän lakimiehiä, jotka tuohon tuloluokkaan yltävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:11"]Trafia täällä on jo mollattu, mutta älkää unohtako, että sen virallinen nimi on Liikenteen turvallisuusvirasto. Jonkin viranomaisen pitää seurata liikenneturvallisuutta ja tarvittaessa antaa määräyksiä ja tehdä lakiehdotuksia, jotta esimerkiksi meriliikenne pysyy turvallisena, eikä matkustajia ja rahtia voida kuljettaa millä tahansa ruosteisella kipolla. Vai pitäisikö yrittäjillä olla täysi vapaus tehdä rahaa millä tahansa keinolla, vaikkapa vaarantamalla matkustajien turvallisuus kulujen leikkaamiseksi.[/quote]
Eli toisten rahaa saa tuhlata surutta, jos se perustellaan jollain epämääräisellä "turvallisuudella"? Käytännön liikennevalvontaahan Trafi ei tee maateillä eikä vesillä, sen tekee poliisi tai merivartiosto.[/quote]
Nyt et taida tietää, mistä puhut. Tiedätkö, mitä tekee merenkuluntarkastaja? Yhdessä Trafin ilmoituksessa työnkuvauksena kerrotaan: "Merenkuluntarkastajan virkaan kuuluu alusten katsastus ja tarkastus, alusten, varustamoiden ja satamien auditoinnit sekä muut yksikön tehtävät." Merenkuluntarkastaja tekee ihan oikeaa valvontatyötä eli käy aluksissa tutkimassa alusten kuntoa, papereita ynnä muuta. Työtä ei voi tehdä pelkästään toimistolla, vaan tarkastajan on mentävä sinne, missä alus on.
Mene lukemaan Trafin nettisivuja: sieltä löytyy tietoa, mitä laitos tekee.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:47"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:11"]Trafia täällä on jo mollattu, mutta älkää unohtako, että sen virallinen nimi on Liikenteen turvallisuusvirasto. Jonkin viranomaisen pitää seurata liikenneturvallisuutta ja tarvittaessa antaa määräyksiä ja tehdä lakiehdotuksia, jotta esimerkiksi meriliikenne pysyy turvallisena, eikä matkustajia ja rahtia voida kuljettaa millä tahansa ruosteisella kipolla. Vai pitäisikö yrittäjillä olla täysi vapaus tehdä rahaa millä tahansa keinolla, vaikkapa vaarantamalla matkustajien turvallisuus kulujen leikkaamiseksi.[/quote]
Eli toisten rahaa saa tuhlata surutta, jos se perustellaan jollain epämääräisellä "turvallisuudella"? Käytännön liikennevalvontaahan Trafi ei tee maateillä eikä vesillä, sen tekee poliisi tai merivartiosto.[/quote]
Nyt et taida tietää, mistä puhut. Tiedätkö, mitä tekee merenkuluntarkastaja? Yhdessä Trafin ilmoituksessa työnkuvauksena kerrotaan: "Merenkuluntarkastajan virkaan kuuluu alusten katsastus ja tarkastus, alusten, varustamoiden ja satamien auditoinnit sekä muut yksikön tehtävät." Merenkuluntarkastaja tekee ihan oikeaa valvontatyötä eli käy aluksissa tutkimassa alusten kuntoa, papereita ynnä muuta. Työtä ei voi tehdä pelkästään toimistolla, vaan tarkastajan on mentävä sinne, missä alus on.
Mene lukemaan Trafin nettisivuja: sieltä löytyy tietoa, mitä laitos tekee.
[/quote]
Kertoisitko lisäksi, mitä nuo kymmenen johtoryhmän jäsentä tekevät, ja miksi Nokian johtoryhmä pärjää vähemmillä jäsenillä vaikka puljun kokoluokka on hieman eri? Puhumattakaan sitten siitä, että esim. Applen organisaatio on pieni murto-osa Nokiasta ja silti se tekee moninkertaisesti enemmän tulosta - eli edes suomalaisella yksityissektorilla ei osata järjestää toimintoja tehokkaasti ja jo Nokialla ollaan pahasti hakoteillä paperinpyörittäjien (ja muidenkin työntekijöiden) määrän suhteen, kun oikeasti tulisi panostaa määrän sijasta laatuun.
Suomen julkisella sektorilla touhu on siis aivan TOTAALISESTI ryöstäytynyt käsistä. Niin pahasti, että ymmärrän hyvin etteivät siellä työskentelevät itse edes pysty hahmottamaan oman tilanteensa vakavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:07"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:59"]
Tuon (jo vanhentuneen) taulukon lukujen mukaan julkinen sektori on kaksinkertaistunut, mutta myös yksityinen sektori on kasvanut 40%. Julkinen sektori on kasvanut, koska koulutus on pidentynyt. Ennen monelle riitti kansakoulu, nyt useimmat käyvät peruskoulun lisäksi lukion tai ammattikoulun. Terveydenhoito on parantunut ja toisaalta väestö vanhentunut, joten terveydenhoitohenkilökuntaa tarvitaan enemmän. Lisäksi on kunnallinen päivähoito subjektiivisella päivähoito-oikeudella, kun ennen päivähoitopaikka oli tiukassa ja monessa keskiluokkaisessakin perheessä oli palkattuna jonkinlainen kotiapulainen/lapsenvahti, kun kunnallista päivähoitopaikkaa ei ollut mitään mahdollisuutta saada.
[/quote]Terveydenhoidon parantuminen ei suoraan tarkoita, että henkilökuntaa tarvittaisiin enemmän, päinvastoin sen pitäisi tarkoittaa että pärjätään vähemmällä.
Entisajan hissittömässä sairaalassa sängyn kantamiseen tarvittiin monta ihmistä, nyt sängyissä on kipit ja pyörät, on leveät kynnyksettömät ovet ja tilavat hissit. Viestintätekniikka ei perustu erillään olevassa kansliassa olevaan lankapuhelimeen, jota yhden piti aina päivystää ja johon muut piti erikseen hakea. Toimenpiteiden kehittymisestä nyt puhumattakaan: montako sairaalapäivää vaati synnytys vuonna 1960 vrt. synnytys nyt? Tai sydänkohtaus 1960 vrt. nyt?
[/quote]
Tokihan tuolla tavalla vääntelemällä asiat saa näyttämään siltä, miltä haluat. Mutta muista myös, että nykyään kyetään hoitamaan sellaisia vammoja ja sairauksia, joihin ennen kuoltiin. Otetaan vaikkapa keskosten hoito esimerkiksi. Lainataan tekstiä: "Vielä 1970-luvun alussa syntyminen alle 1000 g:n painoisena ja alle 28 raskausviikon iässä merkitsi varmaa kuolemaa, mutta 1996-1997 elävänä syntyneistä tämänpainoisista jo 59% kotiutui Suomessa."
Montako työntekijää tarvitaan synnytykseen? Parhaassa tapauksessa pelkkä kätilö riittää. Huonolla tuurilla tarvitaan useita lääkäreitä, kätilöitä ja muuta henkilökuntaa. Synnytysten seuranta on nykyään aivan toisella tasolla kuin vuosikymmeniä sitten ja siksi lapset syntyvät terveempinä ja turvallisemmin kuin koskaan. Muista kuitenkin, että niiden lääkäreiden ja lisäkätilöiden pitää olla siellä synnytyslaitoksella odottamassa hätätilanteiden varalta, koska hätätilanteen syntyessä ei ole enää aikaa jäädä odottelemaan, että lisäväkeä hälytetään kotoa. Siksi synnytyssairaalassa voi välillä näyttää siltä, että henkilökuntaa on liikaa, eikä kaikille ole tekemistä, mutta tilanne voi muuttua hetkessä. Äkkiä rauhallisella osastolla onkin käynnissä hätäsektio.
Ei millään pahalla, mutta näyttää siltä, että perustat väitteesi turhista julkisen sektorin työntekijöistä pelkkien luulojen varaan. Kannattaisi tutustua asioihin ja miettiä useampia näkökulmia. Kaikki virkamiehet eivät ole papereita pyöritteleviä byrokraatteja, vaikka omien ennakkoluulojen perusteella niin voisi luulla. Virkaa ei muuten enää kovin monella valtion työntekijälle ole, useimmat ovat aivan tavallisessa työsuhteessa. Stereotyyppisiä paperinpyörittäjävirkamiehiä on oikeasti todella vähän.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:25"]
Pistäkää vaan valtion virkamiehet työttömyyskortistoon. Työtön ihminenhän on toki yhteiskunnalle kannattavampi kuin työssä käyvä, eikö totta?
Jos minä joutuisin työttömäksi
- lapseni lopetttaisi kalliit soittotuntinsa. Hänen opettajansa pystyisi jo nyt ottamaan lisää oppilaita. Opettajan toimeentulo on oppilaiden maksuista kiinni.
- toinen lapseni lopettaisi kalliin urheiluharrastuksensa. Vastaavasti muiden joukkueen jäsenten kausimaksut nousisivat -> tulisi lisää lopettajia, koska jo nyt moni perhe on vaikeuksissa maksujen kanssa.
- lopettaisin hierojalla, jalkahoitajalla, kynsihuollossa ja kosmetologilla käynnit. Vähentäisin kampaajakäynnit (omat ja muun perheen) minimiin.
- lopettaisin kotimaisten vaatteiden, kenkien ja korujen ostamisen. En enää tietoisesti tukisi rahoillani esim. ompelijan tai pientä kultasepänliikettä pitävän kultasepän firmaa.
- emme enää kävisi syömässä pitkän kaavan mukaan kunnon ravintoloissa.
- kotimaanmatkailu ja sitä kautta perheemme tietoinen panostus esim. paikallisten yrittäjien palveluiden ja tuotteiden ostamiseen loppuisi.
- valitsisin ruokakaupassa aina halvinta, en kotimaista kuten nyt teen aina, kun mahdollista.
- teatteri-, ooppera-, konsertti- ja muut vastaavat käynnit olisi pakko lopettaa melkein kokonaan.
Jokainen voi miettiä, mitä monelle yrittäjälle ja yksityisen sektorin työntekijälle tapahtuu sen jälkeen, kun sadat ja tuhannet kovapalkkaiset valtiolla pelkkiä kahvitaukoja pitävät turhakkeet pistetään työttömyyskortistoon.
[/quote]
Eikö tällä logiikalla kaikki työttömät kannata palkata julkiselle sektorille papereita pyörittelemään?
[/quote]
Ei ehkä papereita pyörittelemään, mutta muuten olet oikeassa. Työttömät kannattaisi palkata hieman työttömyyskorvausta suuremmalla summalla tekemään mitä tahansa työtä sen sijaan että he lorvivat mitään tekemättä. Tekemätöntä työtä riittää. Jos ammattitaitoa riittää, voidaan teettää hieman vaativampaa työtä hieman korkeammalla palkalla, mutta jos ainoa koulu on ns. elämänkoulu (eli lorvailu), voidaan teettää vaikkapa roskien keräämistä teidenvarsipusikoista.
Tällä tavalla saataisiin työttömyyskorvauksen vastineeksi edes jotain hyödyllistä työtä ja toisaalta estettäisiin monen ihmisen syrjäytyminen, kun saadaan ihmisille edes jotain tekemistä pelkän oleilun ja oluenkittaamisen tilalle.
[/quote]Kyllä työttömät olisi hyvä saada töihin. Mutta julkisella sektorilla, jos on jostain saatu jokin työllistämismääräraha, tulee teetettyä tarpeetonta puuhastelua, joka tuntuu kaikista hyödyttömältä ja jonka työtön ihan ymmärrettävästi kokee rangaistuksena.
Parempi olisi saada työttömät yksityiselle sektorille (joko yrittäjinä tai työsuhteisina) tekemään sellaisia töitä, joista joku asiakas on valmis jotain maksamaan. Silloinhan se työ on tarpeellista ja mielekästä.
[/quote]
Kuvitteletko todella, että merkittävä osa työttömistä kykenisi oikeasti tekemään tuottavaa työtä yksityisellä sektorilla? Jos kykenisi, miksi yksityinen sektori ei sitten työllistä heitä, jos kerran tuottavaa työtä on tarjolla?
Ihmisillä on kummallinen tapa kuvitella, että kaikki ihmiset ovat suunnilleen yhtä kyvykkäitä kuin he itse. Ei se niin ole. Monet ovat lahjakkaampia, mutta monet myös paljon lahjattomampia. Ei huonosti koulutetusta pitkäaikaistyöttömästä yleensä ole yrittäjäksi, eikä ammattitaitoinenkaan työntekijä ole kovin pitkään työkykyinen, jos ammattitaitoa ei pääse käyttämään. Mitä tehdään ihmiselle, jolle ei ole tarjolla koulusta likimainkaan vastaavaa työtä? Mitä tehdään ihmisille, jotka kykenevät kyllä tekemään työtä, mutta se työ ei tuota edes omaa hintaansa (työntekijän palkka + muut työntekijästä syntyvät kulut)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 18:18"]Totta kai valtiolla keskiansiot on nousseet samassa suhteessa töiden ulkoistamisen kanssa! Lähes jokaiseen valtiolla auki olevaan tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto. Kyllä sen pitää näkyä myös palkassa.
[/quote]
Vain valtiolla työssäolevilla on enää varaa vaatia, että jonkun paperinpalan "pitää näkyä palkassa", samalla kun yksityissektori on täynnä korkeakoulutettuja matalapalkkatyöläisiä.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:17"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:25"]
Pistäkää vaan valtion virkamiehet työttömyyskortistoon. Työtön ihminenhän on toki yhteiskunnalle kannattavampi kuin työssä käyvä, eikö totta?
Jos minä joutuisin työttömäksi
- lapseni lopetttaisi kalliit soittotuntinsa. Hänen opettajansa pystyisi jo nyt ottamaan lisää oppilaita. Opettajan toimeentulo on oppilaiden maksuista kiinni.
- toinen lapseni lopettaisi kalliin urheiluharrastuksensa. Vastaavasti muiden joukkueen jäsenten kausimaksut nousisivat -> tulisi lisää lopettajia, koska jo nyt moni perhe on vaikeuksissa maksujen kanssa.
- lopettaisin hierojalla, jalkahoitajalla, kynsihuollossa ja kosmetologilla käynnit. Vähentäisin kampaajakäynnit (omat ja muun perheen) minimiin.
- lopettaisin kotimaisten vaatteiden, kenkien ja korujen ostamisen. En enää tietoisesti tukisi rahoillani esim. ompelijan tai pientä kultasepänliikettä pitävän kultasepän firmaa.
- emme enää kävisi syömässä pitkän kaavan mukaan kunnon ravintoloissa.
- kotimaanmatkailu ja sitä kautta perheemme tietoinen panostus esim. paikallisten yrittäjien palveluiden ja tuotteiden ostamiseen loppuisi.
- valitsisin ruokakaupassa aina halvinta, en kotimaista kuten nyt teen aina, kun mahdollista.
- teatteri-, ooppera-, konsertti- ja muut vastaavat käynnit olisi pakko lopettaa melkein kokonaan.
Jokainen voi miettiä, mitä monelle yrittäjälle ja yksityisen sektorin työntekijälle tapahtuu sen jälkeen, kun sadat ja tuhannet kovapalkkaiset valtiolla pelkkiä kahvitaukoja pitävät turhakkeet pistetään työttömyyskortistoon.
[/quote]
Eikö tällä logiikalla kaikki työttömät kannata palkata julkiselle sektorille papereita pyörittelemään?
[/quote]
Ei ehkä papereita pyörittelemään, mutta muuten olet oikeassa. Työttömät kannattaisi palkata hieman työttömyyskorvausta suuremmalla summalla tekemään mitä tahansa työtä sen sijaan että he lorvivat mitään tekemättä. Tekemätöntä työtä riittää. Jos ammattitaitoa riittää, voidaan teettää hieman vaativampaa työtä hieman korkeammalla palkalla, mutta jos ainoa koulu on ns. elämänkoulu (eli lorvailu), voidaan teettää vaikkapa roskien keräämistä teidenvarsipusikoista.
Tällä tavalla saataisiin työttömyyskorvauksen vastineeksi edes jotain hyödyllistä työtä ja toisaalta estettäisiin monen ihmisen syrjäytyminen, kun saadaan ihmisille edes jotain tekemistä pelkän oleilun ja oluenkittaamisen tilalle.
[/quote]Kyllä työttömät olisi hyvä saada töihin. Mutta julkisella sektorilla, jos on jostain saatu jokin työllistämismääräraha, tulee teetettyä tarpeetonta puuhastelua, joka tuntuu kaikista hyödyttömältä ja jonka työtön ihan ymmärrettävästi kokee rangaistuksena.
Parempi olisi saada työttömät yksityiselle sektorille (joko yrittäjinä tai työsuhteisina) tekemään sellaisia töitä, joista joku asiakas on valmis jotain maksamaan. Silloinhan se työ on tarpeellista ja mielekästä.
[/quote]
Kuvitteletko todella, että merkittävä osa työttömistä kykenisi oikeasti tekemään tuottavaa työtä yksityisellä sektorilla? Jos kykenisi, miksi yksityinen sektori ei sitten työllistä heitä, jos kerran tuottavaa työtä on tarjolla?
Ihmisillä on kummallinen tapa kuvitella, että kaikki ihmiset ovat suunnilleen yhtä kyvykkäitä kuin he itse. Ei se niin ole. Monet ovat lahjakkaampia, mutta monet myös paljon lahjattomampia. Ei huonosti koulutetusta pitkäaikaistyöttömästä yleensä ole yrittäjäksi, eikä ammattitaitoinenkaan työntekijä ole kovin pitkään työkykyinen, jos ammattitaitoa ei pääse käyttämään. Mitä tehdään ihmiselle, jolle ei ole tarjolla koulusta likimainkaan vastaavaa työtä? Mitä tehdään ihmisille, jotka kykenevät kyllä tekemään työtä, mutta se työ ei tuota edes omaa hintaansa (työntekijän palkka + muut työntekijästä syntyvät kulut)?
[/quote]Jos terve ja motivoitunut ihminen ei pysty tekemään tuottavaa työtä edes kouluttautumisen jälkeen, silloin vika on työn hinnassa.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:47"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:11"]Trafia täällä on jo mollattu, mutta älkää unohtako, että sen virallinen nimi on Liikenteen turvallisuusvirasto. Jonkin viranomaisen pitää seurata liikenneturvallisuutta ja tarvittaessa antaa määräyksiä ja tehdä lakiehdotuksia, jotta esimerkiksi meriliikenne pysyy turvallisena, eikä matkustajia ja rahtia voida kuljettaa millä tahansa ruosteisella kipolla. Vai pitäisikö yrittäjillä olla täysi vapaus tehdä rahaa millä tahansa keinolla, vaikkapa vaarantamalla matkustajien turvallisuus kulujen leikkaamiseksi.[/quote]
Eli toisten rahaa saa tuhlata surutta, jos se perustellaan jollain epämääräisellä "turvallisuudella"? Käytännön liikennevalvontaahan Trafi ei tee maateillä eikä vesillä, sen tekee poliisi tai merivartiosto.[/quote]
Nyt et taida tietää, mistä puhut. Tiedätkö, mitä tekee merenkuluntarkastaja? Yhdessä Trafin ilmoituksessa työnkuvauksena kerrotaan: "Merenkuluntarkastajan virkaan kuuluu alusten katsastus ja tarkastus, alusten, varustamoiden ja satamien auditoinnit sekä muut yksikön tehtävät." Merenkuluntarkastaja tekee ihan oikeaa valvontatyötä eli käy aluksissa tutkimassa alusten kuntoa, papereita ynnä muuta. Työtä ei voi tehdä pelkästään toimistolla, vaan tarkastajan on mentävä sinne, missä alus on.
Mene lukemaan Trafin nettisivuja: sieltä löytyy tietoa, mitä laitos tekee.
[/quote]
Kertoisitko lisäksi, mitä nuo kymmenen johtoryhmän jäsentä tekevät, ja miksi Nokian johtoryhmä pärjää vähemmillä jäsenillä vaikka puljun kokoluokka on hieman eri? Puhumattakaan sitten siitä, että esim. Applen organisaatio on pieni murto-osa Nokiasta ja silti se tekee moninkertaisesti enemmän tulosta - eli edes suomalaisella yksityissektorilla ei osata järjestää toimintoja tehokkaasti ja jo Nokialla ollaan pahasti hakoteillä paperinpyörittäjien (ja muidenkin työntekijöiden) määrän suhteen, kun oikeasti tulisi panostaa määrän sijasta laatuun.
Suomen julkisella sektorilla touhu on siis aivan TOTAALISESTI ryöstäytynyt käsistä. Niin pahasti, että ymmärrän hyvin etteivät siellä työskentelevät itse edes pysty hahmottamaan oman tilanteensa vakavuutta.
[/quote]
Vertaat erilaisia organisaatioita. Trafi on laitos, joka kasattu useista erillisistä virastoista, jotka vastasivat omista toimialoistaan. Tuo paheksumasi johtoryhmä näyttää koostuvan laitoksen varsinaisesta johdosta sekä eri osastojen johtajista. Trafissa näyttää olevan tekeillä organisaatiouudistus, joten eiköhän tuo johtoryhmäkin muutu vastaamaan uutta organisaatiota. Valtion laitokset eivät kuitenkaan ole yrityksiä, joten organisaation ja johdon rakenteiden suora vertaaminen ei välttämättä ole kovin mielekästä.
Jokaisella johtoryhmän jäsenellä näyttää olevan oma tehtävänsä johtoryhmän ulkopuolella. En näe johtoryhmän kokoa ongelmana, vaikka se onkin isohko. Luultavasti johtoryhmä kokoontuu kerran tai pari kuussa tekemään ne viralliset päätökset, joita laitoksen pääjohtaja ei voi itse tehdä. Onko siitä jotain haittaa, että laitoksen johtajat kokoontuvat silloin tällöin vaihtamaan tietoa? Yrityksissä tehdään samaa.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:17"]Mitä tehdään ihmiselle, jolle ei ole tarjolla koulusta likimainkaan vastaavaa työtä? Mitä tehdään ihmisille, jotka kykenevät kyllä tekemään työtä, mutta se työ ei tuota edes omaa hintaansa (työntekijän palkka + muut työntekijästä syntyvät kulut)?
[/quote]
Heille maksetaan perustulo, jolloin he tulevat toimeen vaikka heille maksettaisiin työstä palkka todellisen tuottavuutensa mukaan (ja perustulon jakamiseen ei muuten tarvita yhden yhtä virkamiestä).
Vajaatyökykyisten palkkatukien makselu ei ole yrityisten yritysten tehtävä (ts. yrityksiä ei pidä pakottaa maksamaan suurempaa palkkaa kuin henkilön tuottavuus on), mutta en hyväksy myöskään heidän ihmisarvoaan alentavaa vapaudenriistoa, eli pakottamista jotain ihme risuja keräämään. Jos valtion mielestä täällä tarvitaan risujen kerääjiä, valtio maksakoon keräämisestä sitten palkkaa. Jos taas ne rahat tarvitaan ennemmin johonkin muuhun kohteeseen, niin sitten annetaan ihmisten käyttää aikansa itse sopivaksi katsomallaan tavalla. Kaikenlaiset temppuilut ja puuhastelut vain sotkevat työmarkkinoiden toimintaa ja sitovat ihmisten voimavaroja aivan vääriin kohteisiin.
131
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:35"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:17"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:06"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:34"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 20:25"]
Pistäkää vaan valtion virkamiehet työttömyyskortistoon. Työtön ihminenhän on toki yhteiskunnalle kannattavampi kuin työssä käyvä, eikö totta?
Jos minä joutuisin työttömäksi
- lapseni lopetttaisi kalliit soittotuntinsa. Hänen opettajansa pystyisi jo nyt ottamaan lisää oppilaita. Opettajan toimeentulo on oppilaiden maksuista kiinni.
- toinen lapseni lopettaisi kalliin urheiluharrastuksensa. Vastaavasti muiden joukkueen jäsenten kausimaksut nousisivat -> tulisi lisää lopettajia, koska jo nyt moni perhe on vaikeuksissa maksujen kanssa.
- lopettaisin hierojalla, jalkahoitajalla, kynsihuollossa ja kosmetologilla käynnit. Vähentäisin kampaajakäynnit (omat ja muun perheen) minimiin.
- lopettaisin kotimaisten vaatteiden, kenkien ja korujen ostamisen. En enää tietoisesti tukisi rahoillani esim. ompelijan tai pientä kultasepänliikettä pitävän kultasepän firmaa.
- emme enää kävisi syömässä pitkän kaavan mukaan kunnon ravintoloissa.
- kotimaanmatkailu ja sitä kautta perheemme tietoinen panostus esim. paikallisten yrittäjien palveluiden ja tuotteiden ostamiseen loppuisi.
- valitsisin ruokakaupassa aina halvinta, en kotimaista kuten nyt teen aina, kun mahdollista.
- teatteri-, ooppera-, konsertti- ja muut vastaavat käynnit olisi pakko lopettaa melkein kokonaan.
Jokainen voi miettiä, mitä monelle yrittäjälle ja yksityisen sektorin työntekijälle tapahtuu sen jälkeen, kun sadat ja tuhannet kovapalkkaiset valtiolla pelkkiä kahvitaukoja pitävät turhakkeet pistetään työttömyyskortistoon.
[/quote]
Eikö tällä logiikalla kaikki työttömät kannata palkata julkiselle sektorille papereita pyörittelemään?
[/quote]
Ei ehkä papereita pyörittelemään, mutta muuten olet oikeassa. Työttömät kannattaisi palkata hieman työttömyyskorvausta suuremmalla summalla tekemään mitä tahansa työtä sen sijaan että he lorvivat mitään tekemättä. Tekemätöntä työtä riittää. Jos ammattitaitoa riittää, voidaan teettää hieman vaativampaa työtä hieman korkeammalla palkalla, mutta jos ainoa koulu on ns. elämänkoulu (eli lorvailu), voidaan teettää vaikkapa roskien keräämistä teidenvarsipusikoista.
Tällä tavalla saataisiin työttömyyskorvauksen vastineeksi edes jotain hyödyllistä työtä ja toisaalta estettäisiin monen ihmisen syrjäytyminen, kun saadaan ihmisille edes jotain tekemistä pelkän oleilun ja oluenkittaamisen tilalle.
[/quote]Kyllä työttömät olisi hyvä saada töihin. Mutta julkisella sektorilla, jos on jostain saatu jokin työllistämismääräraha, tulee teetettyä tarpeetonta puuhastelua, joka tuntuu kaikista hyödyttömältä ja jonka työtön ihan ymmärrettävästi kokee rangaistuksena.
Parempi olisi saada työttömät yksityiselle sektorille (joko yrittäjinä tai työsuhteisina) tekemään sellaisia töitä, joista joku asiakas on valmis jotain maksamaan. Silloinhan se työ on tarpeellista ja mielekästä.
[/quote]
Kuvitteletko todella, että merkittävä osa työttömistä kykenisi oikeasti tekemään tuottavaa työtä yksityisellä sektorilla? Jos kykenisi, miksi yksityinen sektori ei sitten työllistä heitä, jos kerran tuottavaa työtä on tarjolla?
Ihmisillä on kummallinen tapa kuvitella, että kaikki ihmiset ovat suunnilleen yhtä kyvykkäitä kuin he itse. Ei se niin ole. Monet ovat lahjakkaampia, mutta monet myös paljon lahjattomampia. Ei huonosti koulutetusta pitkäaikaistyöttömästä yleensä ole yrittäjäksi, eikä ammattitaitoinenkaan työntekijä ole kovin pitkään työkykyinen, jos ammattitaitoa ei pääse käyttämään. Mitä tehdään ihmiselle, jolle ei ole tarjolla koulusta likimainkaan vastaavaa työtä? Mitä tehdään ihmisille, jotka kykenevät kyllä tekemään työtä, mutta se työ ei tuota edes omaa hintaansa (työntekijän palkka + muut työntekijästä syntyvät kulut)?
[/quote]Jos terve ja motivoitunut ihminen ei pysty tekemään tuottavaa työtä edes kouluttautumisen jälkeen, silloin vika on työn hinnassa.
[/quote]Niin ja liian leveä verokiila syö kannattavuutta. Jos saadaan julkista sektoria kevennettyä, entistä useampi pystyy tekemään tuottavaa työtä.
Nythän verotus on niin raskas, että maksaakseen toiselle 200 euroa palkkaa, pitää itse tienata tonni. Ja tämä johtaa siihen, että juristi maalaa talonsa itse ja maalari hoitaa lakiasiansa itse. Vaikka yhteiskunnassa, jossa on koulutuksen kautta erikoistuttu eri ammatteihin, paras laatu ja tehokkuus saavutettaisiin juuri siten, että jokainen tekee sitä työtä mihin on erikoistunut ja minkä osaa parhaiten. Mutta tee-se-itse-hommilla voi kiertää verot ja siksi niihin ajaudutaan, vaikkei siinä olisi muuten mitään järkeä.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 01:36"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:59"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2015 klo 00:47"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:50"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 23:11"]Trafia täällä on jo mollattu, mutta älkää unohtako, että sen virallinen nimi on Liikenteen turvallisuusvirasto. Jonkin viranomaisen pitää seurata liikenneturvallisuutta ja tarvittaessa antaa määräyksiä ja tehdä lakiehdotuksia, jotta esimerkiksi meriliikenne pysyy turvallisena, eikä matkustajia ja rahtia voida kuljettaa millä tahansa ruosteisella kipolla. Vai pitäisikö yrittäjillä olla täysi vapaus tehdä rahaa millä tahansa keinolla, vaikkapa vaarantamalla matkustajien turvallisuus kulujen leikkaamiseksi.[/quote]
Eli toisten rahaa saa tuhlata surutta, jos se perustellaan jollain epämääräisellä "turvallisuudella"? Käytännön liikennevalvontaahan Trafi ei tee maateillä eikä vesillä, sen tekee poliisi tai merivartiosto.[/quote]
Nyt et taida tietää, mistä puhut. Tiedätkö, mitä tekee merenkuluntarkastaja? Yhdessä Trafin ilmoituksessa työnkuvauksena kerrotaan: "Merenkuluntarkastajan virkaan kuuluu alusten katsastus ja tarkastus, alusten, varustamoiden ja satamien auditoinnit sekä muut yksikön tehtävät." Merenkuluntarkastaja tekee ihan oikeaa valvontatyötä eli käy aluksissa tutkimassa alusten kuntoa, papereita ynnä muuta. Työtä ei voi tehdä pelkästään toimistolla, vaan tarkastajan on mentävä sinne, missä alus on.
Mene lukemaan Trafin nettisivuja: sieltä löytyy tietoa, mitä laitos tekee.
[/quote]
Kertoisitko lisäksi, mitä nuo kymmenen johtoryhmän jäsentä tekevät, ja miksi Nokian johtoryhmä pärjää vähemmillä jäsenillä vaikka puljun kokoluokka on hieman eri? Puhumattakaan sitten siitä, että esim. Applen organisaatio on pieni murto-osa Nokiasta ja silti se tekee moninkertaisesti enemmän tulosta - eli edes suomalaisella yksityissektorilla ei osata järjestää toimintoja tehokkaasti ja jo Nokialla ollaan pahasti hakoteillä paperinpyörittäjien (ja muidenkin työntekijöiden) määrän suhteen, kun oikeasti tulisi panostaa määrän sijasta laatuun.
Suomen julkisella sektorilla touhu on siis aivan TOTAALISESTI ryöstäytynyt käsistä. Niin pahasti, että ymmärrän hyvin etteivät siellä työskentelevät itse edes pysty hahmottamaan oman tilanteensa vakavuutta.
[/quote]
Vertaat erilaisia organisaatioita. Trafi on laitos, joka kasattu useista erillisistä virastoista, jotka vastasivat omista toimialoistaan. Tuo paheksumasi johtoryhmä näyttää koostuvan laitoksen varsinaisesta johdosta sekä eri osastojen johtajista. Trafissa näyttää olevan tekeillä organisaatiouudistus, joten eiköhän tuo johtoryhmäkin muutu vastaamaan uutta organisaatiota. Valtion laitokset eivät kuitenkaan ole yrityksiä, joten organisaation ja johdon rakenteiden suora vertaaminen ei välttämättä ole kovin mielekästä.
Jokaisella johtoryhmän jäsenellä näyttää olevan oma tehtävänsä johtoryhmän ulkopuolella. En näe johtoryhmän kokoa ongelmana, vaikka se onkin isohko. Luultavasti johtoryhmä kokoontuu kerran tai pari kuussa tekemään ne viralliset päätökset, joita laitoksen pääjohtaja ei voi itse tehdä. Onko siitä jotain haittaa, että laitoksen johtajat kokoontuvat silloin tällöin vaihtamaan tietoa? Yrityksissä tehdään samaa.
[/quote]Trafi on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa ja yhä vieläkin siellä on ylimääräisiä johtajanvirkoja aikaisempien virastojen perintönä? Näinhän se on, kenenkään johtajan intressissä ei ole oman pallinsa poistaminen kun rahat kuitenkin saadaan veronmaksajien pussista. Need I say more?
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 15:18"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 15:00"]
[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:36"]
Julkissektorin ongelma on kyvyttömyys kohdistaa resursseja palveluihin joita kansalaiset tarvitsevat. Samaan aikaan kun pulaa on sosiaalityöntekijöistä, opettajista, poliiseista yms. palveluista joita kansalaiset oikeasti haluavat ja tarvitsevat, julkissektori resursoi ministeröihin ja erilaisiin virastoihin.
Esimerkkinä vaikka Kela ja Työvoimatoimisto - tuottaako kumpikaan niistä palveluita joita juuri sinä haluisit, tai joista olisit valmis maksamaan? Laitosten yhteenlaskettu työntekijämäärä on yli 5000, ja käytännössä ainoa palvelu jota ne tuottavat on kyttääminen, jota kukaan ei halua.
Ystävällisin terveisin,
Amos AholaKansanedustajaehdokas 242, Viskipuolue / Piraattipuolue, Helsinki
[/quote]
Puolueesi menetti juuri äänen.
Kela tuottaa palveluita, joita minä tarvitsen. Se maksaa lapsilisän (jonkun pitää tehdä siitäkin päätös) ja lisäksi se pyörittää vanhempainvapaiden hallintoa eli huolehtii siitä, että äitiys-, isyys ja vanhempainvapailta saa lakisääteisen korvauksen.
"Työvoimatoimisto" eli TE-keskus tuottaa myös palveluita, joita minä saatan hyvinkin tarvita, jos kaltaistesi "oivallukset" toteutetaan ja julkisen sektorin työpaikkoja vähennetään (tiedoksi, kirjoitan tätä odottaessani, että tietokone saa laskelmat valmiiksi ja pääsen jatkamaan sitä asiantuntijatyötä, josta minulle maksetaan). TE-keskus pyörittää mm. työttömyyskorvauksiin liittyvää hallintoa, jota tarvitaan siksi, että kaikki eivät ole rehellisiä. Ilman "kyttäämistä" meillä olisi huomattavasti suurempi määrä ihmisiä, jotka tekevät pimeää työtä ja nostavat samaan aikaan työttömyysetuuksia tai saisivat muuten perusteettomia korvauksia. TE-keskus tarjoaa myös tärkeitä neuvontapalveluita, jotka voivat hyvinkin auttaa työpaikan löytämisessä.
[/quote]
Ikävä kuulla jos ääni meni, mutta näitä toki sattuu jos on valmis kantansa paljastamaan.
Ei ole mitään syytä miksi lapsilisästä pitää tehdä päätös, se voidaan maksaa automaattisesti väestörekisteritietojen pohjalta.
Samaa voidaan soveltaa myös vanhempainvapaisiin.
Mitä TE-keskukseen tulee, niin se perustettiin osoittamaan työttömille töitä, ja perustamistarkoituksessaan siitä tuli hyödytön 90 luvun massatyöttömyyden myötä, jonka jälkeen se on muuntaunut käytännössä aikuisten päivähoidon suuntaan.
Mitä sosiaaliturvaan ja työttömyyskorvauksiin tulee, näissä on jo aika siirtyä perustulon suuntaan, jolloin perusturvaa maksettaan samalla tavalla, olit töissä tai et.
Jos perusturva ei riitä, voi aina kävellä sossuun joka hoitaa kyyläämisen.
TE-keskuksen neuvontapalvelut eivät taas ratkaise ongelmaa jossa on 200000+ työtöntä, mutta vain 20000 työpaikkaa. Sillä kuka minkäkin paikan lopulta saa ei kansantaloudellisesti ole mitään merkitystä.
Kysymys on siis vain siitä, miten asiat organisoidaan, ja vuosikymmenien historiallinen perintö ei ole kovin hyvä syy pitää tuhansia ihmisiä palkkalistoilla. Ja tiedän, huono homma niille jotka ovat näillä palkkalistoilla, mutta yksityinen sektori on jo tämän sirkuksen läpi käynyt viimeisen 10 vuoden aikana, nyt siihen on osallistuttava myös julkisen sektorin.
Ystävällisin terveisin,
Amos Ahola
Kansanedustajaehdokas 242, Viskipuolue / Piraattipuolue, Helsinki
[/quote]
Rakas Amos!
TE-keskus lakkautettiin jo vuonna 2009. Ehkä kannattaa päivittää tiedot myös sen osalta, mitä laki sanoo TE-toimistojen tehtävistä.