Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisikö vain luovuttaa elämässä?
23.03.2015 |
En jaksa enää. En jaksa taas hakea opiskelemaan tuloksetta. En jaksa tätä masennusta, yksinäisyyttä, epäonnistumisen tunnetta, jatkuvaa itseinhoa.
En ikinä olisi lapsena/teininä arvannut että minulla kävisi näin. Luulin, että minä jos joku hankin huippukoulutuksen, unelmatyön ja kirjoitan menestysromaanin, matkustan ja olen onnellinen. Minä jo joku!
Entä jos vain luovuttaisin? En puhu itsemurhasta, mutta entä jos jättäisin Helsingin, miehen (jota rakastan, mutta joka ansaitsee parempaa), unelmat koulutuksesta ja tulevaisuudesta, ja muutan jonnekin pikkukylään. Teen töitä marketissa ja vanhenen rauhassa. Ottaisin asuntolainan ja 70-luvun rivarinpätkän. Kesällä kävelisin järvenrannalla ja söisin jäätelöä ja katselisin lokkeja. Olisin vain. En puhuisi kellekään. Hommaisin koiran, jonka nimeäisin Kainoksi.
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 14:12"]Ihan hyvä tuo vaihtoehtoskenaariokin. Vaikka ei se markettityökään ihan itsestäänselvyys ole.
[/quote]
Olen ollut vuosikausia töissä marketissa. Arvelisin tällä kokemuksella aika itsestäänselvyys olevan. Vihaan sitä työtä, ja ajatus siitä, että en edes sitä onnistuisi saamaan tuntuu aika musertavalta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki kavereita. Suurin elämänlaatua parantava asia. Ei paljon haittaa, vaikka jotkut asiat menevät huonosti, kun joku kuitenkin tukee ja hyväksyy sellaisenaan.
Sulla on mies ja koulutuspaikka, mitä vielä haluat?
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 14:24"]Sulla on mies ja koulutuspaikka, mitä vielä haluat?
[/quote]
Mies on, ei koulituspaikkaa lukuisista yrityksistä huolimatta.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 14:22"]Hanki kavereita. Suurin elämänlaatua parantava asia. Ei paljon haittaa, vaikka jotkut asiat menevät huonosti, kun joku kuitenkin tukee ja hyväksyy sellaisenaan.
[/quote]
En usko, että olen kovin kiinnostavaa seuraa. Olen yrittänyt, mutta ei ole tullut mitään. Enää en jaksa yrittää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten kun Kaino koirasi kuolee? Vaikka ihan nuorena?
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 14:22"]
Hanki kavereita. Suurin elämänlaatua parantava asia. Ei paljon haittaa, vaikka jotkut asiat menevät huonosti, kun joku kuitenkin tukee ja hyväksyy sellaisenaan.
[/quote]
Voi vittu. "Hanki kavereita." Kylläpäs on helppoa. Minäpäs lähdenkin samantien tästä ulos ja hankin itselleni vaikka 6 kaveria!
t. ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asun pienessä kaupungissa ja välillä mietin, kuinka kivaa olisi muuttaa toiselle puolelle Suomea, jossa kukaan ei tuntisi...
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 14:27"]Mitä sitten kun Kaino koirasi kuolee? Vaikka ihan nuorena?
[/quote]
Niin, sopisi hyvin kuvaan, laitetaan sekin murhe jonon jatkeeksi vain.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 14:29"]Itse asun pienessä kaupungissa ja välillä mietin, kuinka kivaa olisi muuttaa toiselle puolelle Suomea, jossa kukaan ei tuntisi...
[/quote]
Minäkin olen pienestä kaupungista kotoisin. Tulin Helsinkiin koska uskoin aloittavani opintoni täällä.
Helsinki ei tarjoa minulle kuin epäonnistumisia ja yksinäisyyttä. Kotoseuduillani oli ainakin kaunis luonto, mikö on edes pieni lohtu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama stoori. Pikkukaupungista töihin Helsinkiin, ajattelin että pääsen opiskelmaan. Miehen olen saanut, sitä opiskelupaikka en. Haluaisin vielä uskoa etten ole niin tyhmä, etteikö se siksi onnistu, olen vain aina ja ikuisesti niin saatanan ahdistunut ja masentunut etten saa aina edes roskapussia vietyä. Saa siinä sitten opiskelupaikka. Huokaus. Hanki se koira, niin minäkin tein. On jotain valoa päivissä.
Tsemppiä tsemppiä!! Sulla on mies joka rakastaa sua ja jota sä rakastat, se on jo paljon! Ei asiat aina mene käsikirjan mukaan, mutta voi ne silti mennä hyvin. Yritä löytää nyt hyviä puolia sun elämästä ja keskity niihin. Kaikkea hyvää, nauti keväästä ja kauniista Helsingistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Egotrippi - Nämä ajat eivät ole meitä varten
Vielä koittaa se kaunis päivä
kun tieltä murheet väistyvät
Et ole surullinen aina
vaikka nyt tuntuu siltä
Sinä toivoasi et saa menettää,
vaikka mitään muuta jäljelle ei jää
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 14:42"]Sama stoori. Pikkukaupungista töihin Helsinkiin, ajattelin että pääsen opiskelmaan. Miehen olen saanut, sitä opiskelupaikka en. Haluaisin vielä uskoa etten ole niin tyhmä, etteikö se siksi onnistu, olen vain aina ja ikuisesti niin saatanan ahdistunut ja masentunut etten saa aina edes roskapussia vietyä. Saa siinä sitten opiskelupaikka. Huokaus. Hanki se koira, niin minäkin tein. On jotain valoa päivissä.
[/quote]
Etkö aio enää hakea? Ei varmasti ole liian myöhäistä!
Tsemppiä! Surullista luettavaa nuorelta (?) ihmiseltä.
Entä jos miettisit muitakin koulutusvaihtoehtoja?
Kukaan oikeasti suurista ihmisistä, joita maailma pitää "onnistujina", ei olisi siinä jos olisivat luovuttaneet. Yritä vielä. Jos et onnistu, yritä uudelleen. Jokaisen mestarin, elämän onnistujan, takana on lukemattomia epäonnistumisia.
No, luuserit luovuttaa. Luovuta jos siltä tuntuu. Se on elämän fakta, että kaikki ei onnistu.
Alue: Aihe vapaa
Ihan hyvä tuo vaihtoehtoskenaariokin. Vaikka ei se markettityökään ihan itsestäänselvyys ole.