Lue keskustelun säännöt.
Onko normaalia olla 19v yhdessäolon jälkeen vielä rakastunut?
21.03.2015 |
No mä silti oon. Ja ikävä on heti jos toinen on vaikka yön yli pois. Niin kuin viime yönä, mies oli toisen lapsen kanssa harrastamassa yön yli reissulla ja mulla oli hirvee ikävä sitä. Oli tietty lastakin ikävä, mutta miestä ennen kaikkea :)
Ihana saada ne pian kotiin. Ei mulla muuta, hauskaa lauantai-iltaa kaikille.
Kommentit (60)
minkälaisia ongelmia teillä onnellisilla pareilla on ollut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On normaalia ikävöidä mutta muuten höpöhöpö 19 v yhdessä ja rakastunut, tarkoitat varmaan rakastaa
Ei ole normaalia. Kyllä kannattaa erota. Miksi piti tehdä tästä aloitus ja vielä valita noin itseäsi nuoleskeleva otsiko?
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:42"]
minkälaisia ongelmia teillä onnellisilla pareilla on ollut?
[/quote]
Esim. talous- tai sukulaisongelmat. T. nro 18. Pettämistä seuraisi välitön avioero.
Ap:n itsetunto on tuosta kiinni? Miksi edes kysyt tuollaista? Ainoa asia elämässäsi, mistä olla ylpeä? Ilman miestäsi olisit nolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan ole normaalia, se on todella harvinaista ja erityistä, sitä kannattaa vaalia ja pitää yllä. Tosin en usko että noin monen vuoden jälkeen yksikään pari on enää rakastunut, vaan rakastavat toisiaan.
Aika tyhmää sanoa, että toiset luovuttavat liian helpolla, jos kerran itse rakastaa toista noin paljon. Eihän se silloin ole vaikeaa ollakaan luovuttamatta vaikeina aikoina. Te ette tajua mitään esim. henkisesti vaurioituneiden ihmisten elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:48"]
Ap:n itsetunto on tuosta kiinni? Miksi edes kysyt tuollaista? Ainoa asia elämässäsi, mistä olla ylpeä? Ilman miestäsi olisit nolla?
[/quote]
Vittu mikä kusipää! Riittääkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku onneton ressukka alapeukuttaa :D
Yli 40-vuotta ollaan oltu naimisissa ja hyvin viihdymme edelleen yhdessä. Rakkaus ja läheisyys kuuluu vieläkin suhteeseemme ja olen siitä kiitollinen.
Tiukinta oli, kun lapset olivat pieniä, yhteistä aikaa oli vähän ja rahat olivat vähissä. Arkielämä on pienten lasten vanhemmilla haastavaa ja paljon merkitsee se, miten paljon kumpikin vanhempi osallistuu tasapuolisesti arkielämän töihin kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:55"]
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:48"]
Ap:n itsetunto on tuosta kiinni? Miksi edes kysyt tuollaista? Ainoa asia elämässäsi, mistä olla ylpeä? Ilman miestäsi olisit nolla?
[/quote]
Vittu mikä kusipää! Riittääkö?
[/quote]
Riittääkö mihin? Ap on ällö kusipää. Miehen siivellä eläjä. En olisi mitään ilman miestäni tyyppinen ihminen varmaan.
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:58"]
Yli 40-vuotta ollaan oltu naimisissa ja hyvin viihdymme edelleen yhdessä. Rakkaus ja läheisyys kuuluu vieläkin suhteeseemme ja olen siitä kiitollinen.
Tiukinta oli, kun lapset olivat pieniä, yhteistä aikaa oli vähän ja rahat olivat vähissä. Arkielämä on pienten lasten vanhemmilla haastavaa ja paljon merkitsee se, miten paljon kumpikin vanhempi osallistuu tasapuolisesti arkielämän töihin kodissa.
[/quote]
Pitääkö tällaisia itsestäänselvyyksiä todella tulla tänne av:lle kertomaan? Et saa tarpeeksi tyydytystä suhteestasi jo muuten?
eihän talous- tai sukulaisongelmat ole edes oikeita ongelmia, ne ei liity suhteen dynamiikkaan mitenkään. onnellisilla pareilla ei siis ole oikeita keskinäisiä ongelmia välillään?
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:55"]
[quote author="Vierailija" time="21.03.2015 klo 21:48"]
Ap:n itsetunto on tuosta kiinni? Miksi edes kysyt tuollaista? Ainoa asia elämässäsi, mistä olla ylpeä? Ilman miestäsi olisit nolla?
[/quote]
Vittu mikä kusipää! Riittääkö?
[/quote]
Wi riitä. Haluaisin ne vastaukset.
Kadehdit selvästi ap:n onnellista rakkautta.
34 vuotta yhdessä, enkä ois nuorena uskonu, että rakkaus ja kiintymys vaan kestää ja kasvaa. Tietenkin seksi on hirmu tärkeetä. Ja jokainen päivä ei oo ollu ruusuilla tanssimista, ja useitakin vaihtaisin pois. Mutta polvet notkahtaa edelleen, jos sattumalta näen puolison jossain. Onnekas olen. Meidän kaveripareista ihan muutama on enää yhdessä, lähes kaikki on eronnu.
Aloitettiin 16-vuotiaina josta tulee tänä vuonna 30-vuotta. Ollaan tosin välillä oltu pariinkin otteeseen erossa kun eihän sitä niin nuoresta asti jatkuvasti jaksa yhdessä olla. Edelleen ihan vastarakastuneita. Tämä on uskomatonta onnea, en usko että kaikki samanlaista löytää.