Vihaan lapsiperheen jouluja!
Minulla on puoliso ja kolme kouluikäistä lasta. Lasten syntymän jälkeen olen alkanut yksinkertaisesti vihaamaan joulua.
Ironista tässä on se, että olin ennen lasten syntymään varsinainen jouluihminen. Joulu oli silloin minulle vuoden ihanin juhla. Tunnelma alkoi jo joulukuun alusta ja ai että kun nautin jouluvaloista, musiikista, jne.
Nykyään joulut ovat yhtä helvettiä. On pimeää, väsyttää ja vi*u**aa. Olen niin hemmetin väsynyt tähän työpaikan, koulujen, kerhojen, harrastusten, jne. jouluhärdelliin. Sitten päälle vielä oman perheen ja suvun joulusäätäminen.
Niin, arvata varmaan saattaa, että minä hoidan meidän perheessä about kaiken metatyön. JOULU ON VI**U PERSEESTÄ!!!
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Luepa tuo Karmein jouluaatto -ketju. Löytynee Googlella. Lue se alusta loppuun asti.
Tulee hyvin ilmi kuinka joulusta jää lapsille mieleen tunnelma, se että ihmisillä on kivaa ja hyvä olla yhdessä. Ruoat, koristeet, siivous ja lahjatkaan ei ole niin tärkeitä, kunhan jotain on.
Meillä oli usein pieni rähjäinen kuusi jota ei olisi Instaan kuvattu. Rakastin sitä kuinka se koristeltiin yhdessä. Oli kaupasta ostetut laatikot. Rakastin niiden tuoksua kun ne lämmitettiin uunissa. Hyllyjen päällä oli pölyä ja äiti harmitteli sekaisin olevia kaappeja. Minä muistan vain kuinka jännittävää oli kaivaa joulukoristelaatikko kaapin perältä. Oli hassusti paketoituja lahjoja joita oli ihana avata yhdessä perheen kanssa naureskellen.
Tärkeintä on olla yhdessä.
NO SITÄHÄN TÄSSÄ KOKO AJAN YRITETÄÄN!!! Se tunnelma ei vaan tyhjästä synny, vaan joku sen on luonut. Ja vinkkinä voin sinulle kertoa, että se ei ollut kotitonttu edes sinun lapsuudessasi.
Ja toinen vinkki, sinun lapsuutesi joulutunnelman loi ehkä se sekaisia kaappeja voivotteleva äitisi...?
Terveisin, yksi väsynyt äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerhojen ja duunin pikkujouluihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista, voi jättää väliin, jos ei hotsita.
Aikuinen ihminen osaa sanoa ei ja jakaa työtaakan perheen kesken. Olet ilmeisesti rasittava ylisuorittaja, joka haluaa heittäytyä marttyyriksi. Ruuat saa kaupasta ja lahjat voi tilata kotiinkannettuna netistä.
Hyvää joulua vaan.
Voi luoja näitä jeesustelijoita. Olisi kiva olla kärpäsenä katossa, kun kerrot lapselle esim. että "ei, et voi osallistua opettajan järjestämään joulukalentariin, sillä en jaksa hommata sinulle sitä kolmen euron lahjaa." jne.
Kolmen euron lahjan voi ostaa ruokakauppareissulla, eikä vaadi mitään lisäsuorittamista. Kuinka vaikeaa elämäsi oikein on, jos tämä on sinulle ongelma? Jos on, niin jätä osallistumasta juhliin jeesustelija vai saatko kirkkaamman kruunun ruikuttamalla Vauvalla?
Minulla ei edes ole lapsia mutta on muutoin aktiivinen elämä ja ymmärrän ongelman.
Yksi kolmen euron lahja kauppareissun ohessa on aika pieni juttu. Mutta siinä vaiheessa kun näitä pieniä hoidettavia asioita on kymmenittäin ja kaikki pitää muistaa, hoitaa ja huolehtia ajallaan, niin saa olla aika kova organisoimaan että saa ne hoidettua kunnialla ja ajallaan. Ymmärrän ihan täysin että jossain kohtaa ne alkavat kuormittaa, varsinkin jos on lisäksi oma päivätyö hoidettavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerhojen ja duunin pikkujouluihin osallistuminen on täysin vapaaehtoista, voi jättää väliin, jos ei hotsita.
Aikuinen ihminen osaa sanoa ei ja jakaa työtaakan perheen kesken. Olet ilmeisesti rasittava ylisuorittaja, joka haluaa heittäytyä marttyyriksi. Ruuat saa kaupasta ja lahjat voi tilata kotiinkannettuna netistä.
Hyvää joulua vaan.
Voi luoja näitä jeesustelijoita. Olisi kiva olla kärpäsenä katossa, kun kerrot lapselle esim. että "ei, et voi osallistua opettajan järjestämään joulukalentariin, sillä en jaksa hommata sinulle sitä kolmen euron lahjaa." jne.
Kolmen euron lahjan voi ostaa ruokakauppareissulla, eikä vaadi mitään lisäsuorittamista. Kuinka vaikeaa elämäsi oikein on, jos tämä on sinulle ongelma? Jos on, niin jätä osallistumasta juhliin jeesustelija vai saatko kirkkaamman kruunun ruikuttamalla Vauvalla?
Luuletko sinä edelleen että kyse on yhdestä kolnen euron lahjasta?
Ja entäs kun opettaja laittaa 20.30 viesitä että kaikilla pitää olla 7.50 seuraavana aamuna mukanaan punapilkullista kangasta ja miekka.
Minä ostan yleensä aina varastoon kiitoslahjoja/kaverilahjoja/pikkulahjoja/lahjapusseja/kortteja ihan pitkin vuotta, mutta tuo miekka pääsi oikeasti yllättämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset pienestä asti mukaan joulupuuhiin, niin niistä on ihan oikeasti apua vähän isompina. Meillä 7 ja 9-vuotiaat paketoi lahoja, koristelee kuusen, leipoo innokkaasti ja aattona lähtee isänsä kanssa ulkoilemaan että minä saan häärätä rauhassa keittiossä, lisäksi me avataan lahjat ennen ruokaa niin malttavat istua sitten poydässä.
Lahjat on muutenkin jaettu kahdelle päivälle, aattona jaetaan ystäviltä ja perheeltä tulleet lahjat ja joulupäivän aamuna pukki on tuonut säkkinsä kuusen alle.
Meillä on aina ekasta adventista juoluinen ja taianomainen tunnelma, sellainen kuin oli omassakin lapsuudenkodissani.
Hyviä ideoita, mutta metatyön määrä kohosi juuri potenssiin kymmenen. Vai osaako lapsesi tehdä kaiken tuon ilman sinua?
varsin pitkälle kyllä nykyään. Kuuseen aikuinen laittaa valot mutta lapset hoitaa muun, jompikumpi vanhemmista pitää silmällä samalla kun puuhastelee muuta. Leivonta onnistuu kunhan uunijutuissa ja taikinanteossa saa apua. Lahjat paketoi aika näppärästi, siistimpääkin jälkeä voisi olla mutta täydellisyyden tavoittelu on tässäkin asiassa ihan turhaa. Ja kyllä isä ja lapset osaavat ulkoilla ihan keskenään ilman minua.
Lakatkaa hyvät ihmiset suorittamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset pienestä asti mukaan joulupuuhiin, niin niistä on ihan oikeasti apua vähän isompina. Meillä 7 ja 9-vuotiaat paketoi lahoja, koristelee kuusen, leipoo innokkaasti ja aattona lähtee isänsä kanssa ulkoilemaan että minä saan häärätä rauhassa keittiossä, lisäksi me avataan lahjat ennen ruokaa niin malttavat istua sitten poydässä.
Lahjat on muutenkin jaettu kahdelle päivälle, aattona jaetaan ystäviltä ja perheeltä tulleet lahjat ja joulupäivän aamuna pukki on tuonut säkkinsä kuusen alle.
Meillä on aina ekasta adventista juoluinen ja taianomainen tunnelma, sellainen kuin oli omassakin lapsuudenkodissani.
Hyviä ideoita, mutta metatyön määrä kohosi juuri potenssiin kymmenen. Vai osaako lapsesi tehdä kaiken tuon ilman sinua?
varsin pitkälle kyllä nykyään. Kuuseen aikuinen laittaa valot mutta lapset hoitaa muun, jompikumpi vanhemmista pitää silmällä samalla kun puuhastelee muuta. Leivonta onnistuu kunhan uunijutuissa ja taikinanteossa saa apua. Lahjat paketoi aika näppärästi, siistimpääkin jälkeä voisi olla mutta täydellisyyden tavoittelu on tässäkin asiassa ihan turhaa. Ja kyllä isä ja lapset osaavat ulkoilla ihan keskenään ilman minua.
Lakatkaa hyvät ihmiset suorittamasta.
Lapseton ja työtön palstanero jakelee taas näitä "kokkaan vartissa kahden kuukauden ruuat" -neuvojaan...
Meillä ei syödä jouluruokia, ei kukaan niistä tykkää. Perussiisteys on aina. Lahjat ostettu aiemmin. Koristellaan jos jotain kiinnostaa. Aamulla aattona lapset avaa lahjat ja ollaan rennosti. Syödään jotain hyvää ruokaa, ehkä pizzaa, ehkä lihapullia tai jotain siitä väliltä. En yksinkertaisesti ymmärrä miksi naiset kärsivät joulun eteen.
Tee niin kuin Arttu Wiskari: Vie perhe mummolaan joulunviettoon, ja palaa kotiisi viettämään joulua itseksesi. Kaikki voittaa (tai ainakin suurin osa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset pienestä asti mukaan joulupuuhiin, niin niistä on ihan oikeasti apua vähän isompina. Meillä 7 ja 9-vuotiaat paketoi lahoja, koristelee kuusen, leipoo innokkaasti ja aattona lähtee isänsä kanssa ulkoilemaan että minä saan häärätä rauhassa keittiossä, lisäksi me avataan lahjat ennen ruokaa niin malttavat istua sitten poydässä.
Lahjat on muutenkin jaettu kahdelle päivälle, aattona jaetaan ystäviltä ja perheeltä tulleet lahjat ja joulupäivän aamuna pukki on tuonut säkkinsä kuusen alle.
Meillä on aina ekasta adventista juoluinen ja taianomainen tunnelma, sellainen kuin oli omassakin lapsuudenkodissani.
Hyviä ideoita, mutta metatyön määrä kohosi juuri potenssiin kymmenen. Vai osaako lapsesi tehdä kaiken tuon ilman sinua?
varsin pitkälle kyllä nykyään. Kuuseen aikuinen laittaa valot mutta lapset hoitaa muun, jompikumpi vanhemmista pitää silmällä samalla kun puuhastelee muuta. Leivonta onnistuu kunhan uunijutuissa ja taikinanteossa saa apua. Lahjat paketoi aika näppärästi, siistimpääkin jälkeä voisi olla mutta täydellisyyden tavoittelu on tässäkin asiassa ihan turhaa. Ja kyllä isä ja lapset osaavat ulkoilla ihan keskenään ilman minua.
Lakatkaa hyvät ihmiset suorittamasta.
Hienoa, että teillä onnistuu.
Mutta lakkaa saarnaamasta asiasta josta et tiedä yhtään mitään. Tässä ketjussa ei todellakaan ole kyse täydellisyyden tavoittelusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luepa tuo Karmein jouluaatto -ketju. Löytynee Googlella. Lue se alusta loppuun asti.
Tulee hyvin ilmi kuinka joulusta jää lapsille mieleen tunnelma, se että ihmisillä on kivaa ja hyvä olla yhdessä. Ruoat, koristeet, siivous ja lahjatkaan ei ole niin tärkeitä, kunhan jotain on.
Meillä oli usein pieni rähjäinen kuusi jota ei olisi Instaan kuvattu. Rakastin sitä kuinka se koristeltiin yhdessä. Oli kaupasta ostetut laatikot. Rakastin niiden tuoksua kun ne lämmitettiin uunissa. Hyllyjen päällä oli pölyä ja äiti harmitteli sekaisin olevia kaappeja. Minä muistan vain kuinka jännittävää oli kaivaa joulukoristelaatikko kaapin perältä. Oli hassusti paketoituja lahjoja joita oli ihana avata yhdessä perheen kanssa naureskellen.
Tärkeintä on olla yhdessä.
NO SITÄHÄN TÄSSÄ KOKO AJAN YRITETÄÄN!!! Se tunnelma ei vaan tyhjästä synny, vaan joku sen on luonut. Ja vinkkinä voin sinulle kertoa, että se ei ollut kotitonttu edes sinun lapsuudessasi.
Ja toinen vinkki, sinun lapsuutesi joulutunnelman loi ehkä se sekaisia kaappeja voivotteleva äitisi...?
Terveisin, yksi väsynyt äiti.
No huh, olipa ikävä vastaus :o
Ihan tiedoksi että en ole enää lapsi vaan ihan keski-ikäinen ihminen joka laittaa nykyään itse joulut ja tietää ettei tontut tee asioita.
Yritin tuoda esiin sitä kuinka täydellistä joulua ei tarvita jotta lapset nauttivat joulusta ja jää kauniit muistot. Kuusen ei tarvitse olla täydellinen, ruoat voi ostaa valmiina, normaalia viikkosiivousta enempää ei tarvita. Tottakai tekemistä on silti, mutta paljon voi myös oikoa ja säästää aikaa ja energiaa ja pysyä itsekin paremmalla tuulella.
Tärkeää on että rakkaat ihmiset ovat yhdessä jouluna, eivätkä käyttäydy noi kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luepa tuo Karmein jouluaatto -ketju. Löytynee Googlella. Lue se alusta loppuun asti.
Tulee hyvin ilmi kuinka joulusta jää lapsille mieleen tunnelma, se että ihmisillä on kivaa ja hyvä olla yhdessä. Ruoat, koristeet, siivous ja lahjatkaan ei ole niin tärkeitä, kunhan jotain on.
Meillä oli usein pieni rähjäinen kuusi jota ei olisi Instaan kuvattu. Rakastin sitä kuinka se koristeltiin yhdessä. Oli kaupasta ostetut laatikot. Rakastin niiden tuoksua kun ne lämmitettiin uunissa. Hyllyjen päällä oli pölyä ja äiti harmitteli sekaisin olevia kaappeja. Minä muistan vain kuinka jännittävää oli kaivaa joulukoristelaatikko kaapin perältä. Oli hassusti paketoituja lahjoja joita oli ihana avata yhdessä perheen kanssa naureskellen.
Tärkeintä on olla yhdessä.
NO SITÄHÄN TÄSSÄ KOKO AJAN YRITETÄÄN!!! Se tunnelma ei vaan tyhjästä synny, vaan joku sen on luonut. Ja vinkkinä voin sinulle kertoa, että se ei ollut kotitonttu edes sinun lapsuudessasi.
Ja toinen vinkki, sinun lapsuutesi joulutunnelman loi ehkä se sekaisia kaappeja voivotteleva äitisi...?
Terveisin, yksi väsynyt äiti.
No huh, olipa ikävä vastaus :o
Ihan tiedoksi että en ole enää lapsi vaan ihan keski-ikäinen ihminen joka laittaa nykyään itse joulut ja tietää ettei tontut tee asioita.
Yritin tuoda esiin sitä kuinka täydellistä joulua ei tarvita jotta lapset nauttivat joulusta ja jää kauniit muistot. Kuusen ei tarvitse olla täydellinen, ruoat voi ostaa valmiina, normaalia viikkosiivousta enempää ei tarvita. Tottakai tekemistä on silti, mutta paljon voi myös oikoa ja säästää aikaa ja energiaa ja pysyä itsekin paremmalla tuulella.
Tärkeää on että rakkaat ihmiset ovat yhdessä jouluna, eivätkä käyttäydy noi kuin sinä.
KESKI-IKÄINEN LUKUTAIDOTON.
Eihän tässä ole kyse niistä joulunpyhistä vaan siitä kuukauden jatkuvasta hässäkästä ennen sitä.
Itse teet tämän itsellesi, eli valitset lähteä mukaan tähän hullutukseen.
Minulla on yksi lapsi. En hänelle mitään joulua juurikaan ala tekemään. Muovikuusi, laatikollinen koristeita siihen, pari lahjaa (jotka hankittu jo aikapäiviä sitten), samaa ruokaa kuin aina muulloinkin. Eli helppoa ja vaivatonta.
Pari joululaulua saatamme laulaa, käydä seurakunnan joulujutuissa (tosin tänä vuonna näköjään ei koska koronapassi) ja siinä se nyt sunnilleen sitten onkin. Mummolassa käymme edellisenä viikonloppuna.
Vierailija kirjoitti:
Itse teet tämän itsellesi, eli valitset lähteä mukaan tähän hullutukseen.
Minulla on yksi lapsi. En hänelle mitään joulua juurikaan ala tekemään. Muovikuusi, laatikollinen koristeita siihen, pari lahjaa (jotka hankittu jo aikapäiviä sitten), samaa ruokaa kuin aina muulloinkin. Eli helppoa ja vaivatonta.
Pari joululaulua saatamme laulaa, käydä seurakunnan joulujutuissa (tosin tänä vuonna näköjään ei koska koronapassi) ja siinä se nyt sunnilleen sitten onkin. Mummolassa käymme edellisenä viikonloppuna.
No yhden pienen lapsen äitihän onkin kuin sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luepa tuo Karmein jouluaatto -ketju. Löytynee Googlella. Lue se alusta loppuun asti.
Tulee hyvin ilmi kuinka joulusta jää lapsille mieleen tunnelma, se että ihmisillä on kivaa ja hyvä olla yhdessä. Ruoat, koristeet, siivous ja lahjatkaan ei ole niin tärkeitä, kunhan jotain on.
Meillä oli usein pieni rähjäinen kuusi jota ei olisi Instaan kuvattu. Rakastin sitä kuinka se koristeltiin yhdessä. Oli kaupasta ostetut laatikot. Rakastin niiden tuoksua kun ne lämmitettiin uunissa. Hyllyjen päällä oli pölyä ja äiti harmitteli sekaisin olevia kaappeja. Minä muistan vain kuinka jännittävää oli kaivaa joulukoristelaatikko kaapin perältä. Oli hassusti paketoituja lahjoja joita oli ihana avata yhdessä perheen kanssa naureskellen.
Tärkeintä on olla yhdessä.
NO SITÄHÄN TÄSSÄ KOKO AJAN YRITETÄÄN!!! Se tunnelma ei vaan tyhjästä synny, vaan joku sen on luonut. Ja vinkkinä voin sinulle kertoa, että se ei ollut kotitonttu edes sinun lapsuudessasi.
Ja toinen vinkki, sinun lapsuutesi joulutunnelman loi ehkä se sekaisia kaappeja voivotteleva äitisi...?
Terveisin, yksi väsynyt äiti.
Itse vietän omasta toiveestani joulua ihan yksikseen, vaikka tarjolla olisi osallistuminen sisarusten lapsiperhejouluihin, sukulaisjoulu taikka parisuhdejoulu.
Ja vaikka kuinka olisi työkiireitä edellisenä päivänä, hiki päässä ruokakassien raahaamista (-Kyllä, täysimuotoinen juhla-ateria on asia, jonka järjestän itselleni joka joulu!) ja epätoivoista siivoamista, niin kun on kynttilät vietynä haudoille, glögi lämmitetty ja joulurauhanjulistus katsottuna tv:stä, niin aina se ihana joulutunnelma vain tulee.
Siis nimenomaan laskeutuu kotiini, kuin itsestään!
Minäkin vihaisin lapsiperhejoulua, mutta nämä lapsettoman joulut ovat ihania :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luepa tuo Karmein jouluaatto -ketju. Löytynee Googlella. Lue se alusta loppuun asti.
Tulee hyvin ilmi kuinka joulusta jää lapsille mieleen tunnelma, se että ihmisillä on kivaa ja hyvä olla yhdessä. Ruoat, koristeet, siivous ja lahjatkaan ei ole niin tärkeitä, kunhan jotain on.
Meillä oli usein pieni rähjäinen kuusi jota ei olisi Instaan kuvattu. Rakastin sitä kuinka se koristeltiin yhdessä. Oli kaupasta ostetut laatikot. Rakastin niiden tuoksua kun ne lämmitettiin uunissa. Hyllyjen päällä oli pölyä ja äiti harmitteli sekaisin olevia kaappeja. Minä muistan vain kuinka jännittävää oli kaivaa joulukoristelaatikko kaapin perältä. Oli hassusti paketoituja lahjoja joita oli ihana avata yhdessä perheen kanssa naureskellen.
Tärkeintä on olla yhdessä.
NO SITÄHÄN TÄSSÄ KOKO AJAN YRITETÄÄN!!! Se tunnelma ei vaan tyhjästä synny, vaan joku sen on luonut. Ja vinkkinä voin sinulle kertoa, että se ei ollut kotitonttu edes sinun lapsuudessasi.
Ja toinen vinkki, sinun lapsuutesi joulutunnelman loi ehkä se sekaisia kaappeja voivotteleva äitisi...?
Terveisin, yksi väsynyt äiti.
No huh, olipa ikävä vastaus :o
Ihan tiedoksi että en ole enää lapsi vaan ihan keski-ikäinen ihminen joka laittaa nykyään itse joulut ja tietää ettei tontut tee asioita.
Yritin tuoda esiin sitä kuinka täydellistä joulua ei tarvita jotta lapset nauttivat joulusta ja jää kauniit muistot. Kuusen ei tarvitse olla täydellinen, ruoat voi ostaa valmiina, normaalia viikkosiivousta enempää ei tarvita. Tottakai tekemistä on silti, mutta paljon voi myös oikoa ja säästää aikaa ja energiaa ja pysyä itsekin paremmalla tuulella.
Tärkeää on että rakkaat ihmiset ovat yhdessä jouluna, eivätkä käyttäydy noi kuin sinä.
Lapsiperheen äiti todennäköisesti väsyy, jos joutuu suunnittelemaan ja tekemään sen joulun yksin. Joten lopeta hyvä ihminen ikävä paasaaminen siitä, että äidit ovat väsyneitä, koska ylisuorittavat. Saman työn se rähjäinen kuusi tuo mitä ns. täydellinen kuusi.
Tätä ketjua lukiessa ei voi kuin ihmetellä miten osa selviää elämästään…voi luoja.
Kun ei ole ongelmia elämässä, niin niitä pitää näköjään itse keksiä. On onni, että saa seurustella miehen kanssa ja vaikea on ymmärtää miten miehet jaksavat, jos naiset ovat samanlaisia kivirekiä, kuten osa tässä ketjussa.
Minulla omat sukulaiseni tekevät joulusta helvettiä.
Yksi kitisee kyynelsilmin jokaikinen vuosi, miten hänen ruokarajoitettaan ei ole huomioitu tarpeeksi - koskaan ei tarjoudu itse tuomaan omia ruokiaan tai kysyttäessä kerro mitä haluaa.
Toinen ruikuttaa huuli väpättäen kun ei päässyt Hilja-Ilonan tanssinäytökseen eikä Mika-Petterin koulun juhlaan vaikka jokaikinen vuosi selitetään, että sinne pääsee ihan vain ydinperhe, koska ahtaus.
Kolmas tekee lahjojen annosta rituaalin, jossa lopputulos on aina itku, kun lapsi ei "ilahtunut tarpeeksi" tai kun "lapsen isä selkeästi ei tykännytkään" (koko huoneen vievästä pehmolelusta".
Helvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luepa tuo Karmein jouluaatto -ketju. Löytynee Googlella. Lue se alusta loppuun asti.
Tulee hyvin ilmi kuinka joulusta jää lapsille mieleen tunnelma, se että ihmisillä on kivaa ja hyvä olla yhdessä. Ruoat, koristeet, siivous ja lahjatkaan ei ole niin tärkeitä, kunhan jotain on.
Meillä oli usein pieni rähjäinen kuusi jota ei olisi Instaan kuvattu. Rakastin sitä kuinka se koristeltiin yhdessä. Oli kaupasta ostetut laatikot. Rakastin niiden tuoksua kun ne lämmitettiin uunissa. Hyllyjen päällä oli pölyä ja äiti harmitteli sekaisin olevia kaappeja. Minä muistan vain kuinka jännittävää oli kaivaa joulukoristelaatikko kaapin perältä. Oli hassusti paketoituja lahjoja joita oli ihana avata yhdessä perheen kanssa naureskellen.
Tärkeintä on olla yhdessä.
NO SITÄHÄN TÄSSÄ KOKO AJAN YRITETÄÄN!!! Se tunnelma ei vaan tyhjästä synny, vaan joku sen on luonut. Ja vinkkinä voin sinulle kertoa, että se ei ollut kotitonttu edes sinun lapsuudessasi.
Ja toinen vinkki, sinun lapsuutesi joulutunnelman loi ehkä se sekaisia kaappeja voivotteleva äitisi...?
Terveisin, yksi väsynyt äiti.
No huh, olipa ikävä vastaus :o
Ihan tiedoksi että en ole enää lapsi vaan ihan keski-ikäinen ihminen joka laittaa nykyään itse joulut ja tietää ettei tontut tee asioita.
Yritin tuoda esiin sitä kuinka täydellistä joulua ei tarvita jotta lapset nauttivat joulusta ja jää kauniit muistot. Kuusen ei tarvitse olla täydellinen, ruoat voi ostaa valmiina, normaalia viikkosiivousta enempää ei tarvita. Tottakai tekemistä on silti, mutta paljon voi myös oikoa ja säästää aikaa ja energiaa ja pysyä itsekin paremmalla tuulella.
Tärkeää on että rakkaat ihmiset ovat yhdessä jouluna, eivätkä käyttäydy noi kuin sinä.
KESKI-IKÄINEN LUKUTAIDOTON.
Eihän tässä ole kyse niistä joulunpyhistä vaan siitä kuukauden jatkuvasta hässäkästä ennen sitä.
En sanonutkaan että kyse olisi vain joulupyhistä. Vaikutat niin stressaantuneelta että käy jo sääliksi. Koita relata jossain edes, jätä vaikka ne siivoamiset vähemmälle tai tilaa ruoat valmiina.
Relaa ja hellitä. Mitä sitten jos teidän koti ei ole instan tykätyin "jouluinen" koti? Lwivotte pipareita lasten kanssa ison satsin ja koristelette minkä koristelette. Keskityt viettämään aikaa perheesi kanssa leppoisasti pelejä pelaten ja ulkoillen. Vähät siitä jos nurkissa villakoirat lisääntyy. Lähde "shoppailemaan" joulua varten eli nakita lapset ja osa jouluvalmisteluista miehelle. Jollei sitä kiinnosta niin lupaa joululahjaksi eropapaperit. Oidä huoli, että myös saa lahjansa.
Nyt en ymmärrä ollenkaan tätä ap:ta. Eikö ap:lla ole minkäänlaisia välejä omaan perheeseensä? Meillä sovitaan siskojen ja äidin kesken, missä vietetään joulua tänä vuonna, pikkusiskon vai isosiskon luona. Heidän asuntonsa ovat riittävän suuria niin, että iso perhe mahtuu paikalle. Sitten ruokia laitetaan yhdessä. Meillä on läheiset välit perheessä, ei tarvitse kenenkään yksin valmistella joulua. Lasten joulujuhlat: sehän on aivan ihana asia! En ymmärrä, miten oman lapsen joulujuhlan näkeminen voi tuntua kamalalta?! Tuntuu siltä, ettei ap:n olisi pitänyt lisääntyä ollenkaan.
Kolmen euron lahjan voi ostaa ruokakauppareissulla, eikä vaadi mitään lisäsuorittamista. Kuinka vaikeaa elämäsi oikein on, jos tämä on sinulle ongelma? Jos on, niin jätä osallistumasta juhliin jeesustelija vai saatko kirkkaamman kruunun ruikuttamalla Vauvalla?