Miten ottaa puheeksi epätasa-arvo vauva-arjessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä pieniä lapsia hoitaa esim. Simpanssilaumassa? Miksi ihmisten tulisi taistella biologiaa vastaan? Tämä ei tarkoita etteikö mies tekisi mitään, mutta pienten lasten hoitoon on vietit ja ominaisuudet annettu naiselle, ei miehelle. Miksi tätä pitäisi yrittää vääntää siten, että molemmat tekee kaikessa 50/50? Tämä on sille lapsellekin haitallista.

Miksi miehet sitten jatkuvasti valittavat, että naisia suositaan lasten huoltajuusasioissa, jos se on pelkkää biologiaa? Tyytykää tilanteeseen ja maksakaa elarit mukisematta.

Kyllä pitäisikin (keskimäärin) suosia, kun pienet lapset kyseessä. Yhteiskunnan tulisi kannustaa siihen, ettei liitot hajoa ja molemmat tarvitsisivat toisiaan. Valtion kokoa ja sääntelyä pienemmäksi, niin alkaa luonnollinen dynamiikka vallita. Eli nainen tarvitsee väkisinkin miestä ja mies naista. Tähän tarvitaan myös vahva avioliittounatituutio ja mielellään kristillinen arvopohja. Nyt kumpaakaan ei ole, joten aika toivoton yritys saada kestäviä liittoja aikaan. Miehen ei kannata ylipäätään lähteä nykytilanteessa tekemään lapsia. Riskit on liian suuret.

Miten niin miehen riski on niin iso ettei kannata tehdä lapsia? Kyllä kuule se riski on naiselle kaikin puolin isompi.

Ne vanhat kristilliset arvot ovat miesten keksimiä ja täysin epäinhimillisiä naiselle nyky-yhteiskunnassa. Luojan kiitos niistä ollaan pääsemässä. Eiköhän muutaman sukupolven päästä tilanne tasoitu kun ne epäkelvoimmat jäävät lisääntymättä.

On hyvin todennäköistä, että äiti ottaa eron. Naiset on käännetty miehiä (ja biologiaa) vastaan. Elämä pilalla. Joutuu maksamaan elatustukia ja tietää, että ero vaikuttaa lasten, varsinkin poikien elämään negatiivisesti. Mies haluaa ehyen perheen ja naisen johon voi luottaa.

Miksi sitten eivät tee mitään sen eteen? Lässyttävät jostain kristillisistä arvoista, tietämättä edes mitä ne ovat, kuvittelevat, että Jumala teki miehen omaksi kuvakseen ja sitten mies vaatii palvontaa.

Perhe pysyy kasassa kun mies pitää aidosti huolta perheestään, eikä ole se pikku apulainen. Ei kai tuollaiselle voi jättää lapsia edes eron jälkeen kun on vieras lapsille. Ainoa mitä on lapsille antaa on todella vain se rahallinen elatus. Eli kannattaa miettiä mitä äiti 'uhraa' lapsen eteen ja onko itse vielä lisätaakka vai aidosti mukana perheen arjessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sukupuolikysymys vaan ihan ihmistyyppikysymys. Onhan miehiä lastentarhanopettajinakin. Meillä mies ei hoitanut lapsia yksin, kaikki kuului minulle. Muutti sitten pois eikä tapaa lapsiaan juuri koskaan. Uusi mieheni taas osallistuu paljon paremmin, hänellä on jo yhdet lapset kasvatettu tätä ennen.

On toki myös ijmistyyppikysymys, muatta enemmän ihan biologiaa. Mies jättää helposti myös lapset jos ei saa koko pakettia, tämäkin on biologiaa. Kyllä miehen kuuluu osallistua, mutta päävastuu pienistä lapsista kuuluu naisille, miehen tehtävä on auttaa ja tuoda resursseja, että kaikki pelaa parhaalla tavalla ja perheellä on hyvä olla. Siitä mies nauttii, jos perhe voi hyvin.

Terveiset sinne viime vuosisadan alkupuolelle.

Pitäisikö siis ruveta antamaan oksitosiinipiikkejä vauvaa hoitaville miehille? Sen voimallahan nainen saa kärsivällisyyttä. Miehillä oksitosiinia erittyy erektion yhteydessä, naisella hoivatessa ja synnyttäessä.

Ihmisen biologia ei ole muuttunut parissa sadassa vuodessa, vaikka ehkä haluat kuvitella niin.

Mieskö menee koko ajan viettiensä varassa eikä voi tehdä yhtään mitään ihan järjellä ajatellen?

Voi tehdä ja tekeekin. Mutta siis biologiaa myötäillen, eli pienestä lapsests päävastuu äidillä. Koko yhteiskunta tulisi rakentaa siten, että se myötäilee biologiaa, ei käy sitä vastaan. Näin hyvinvointi ja ristiriidattomuus maksimoituu.

Olen neljän lapsen isä ja tunnistan kyllä tuon miehesi käyttäytymismallin. Siihen on helppo haksahtaa. Kun toinen hoitaa lapsen, sitä helposti tottuu iltaisin (ja muutoinkin) omaan aikaan ja löhöilyyn. Ei se oikeasti ole raskasta, mutta tuntuu siltä, koska niinä hetkinä miettii, miten voisi loikoilla ja saattaa jopa ajatella, että se toinen parhaillaan lepäilee ja minä tässä raadan.

Ainoa keino on kuitenkin vain sopia, että vastuu jaetaan aidosti tasan. Muutoin isän rooliksi jää pikkuapurina toimiminen. Se rasittaa koko parisuhdetta ja myös isän ja lapsen suhdetta. Turvallinen vanhemmuus kun koostuu muustakin kuin niistä mukavista asioista. Onneksi meillä vaimo herätteli minut tästä velttoilusta, vaikka tietysti olisi pitänyt itsekin tajuta. Nykyään ollaan sen ansioista paljon onnellisempia ja oma suhteeni lapsiin on hyvä ja läheinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka niitä pieniä lapsia hoitaa esim. Simpanssilaumassa? Miksi ihmisten tulisi taistella biologiaa vastaan? Tämä ei tarkoita etteikö mies tekisi mitään, mutta pienten lasten hoitoon on vietit ja ominaisuudet annettu naiselle, ei miehelle. Miksi tätä pitäisi yrittää vääntää siten, että molemmat tekee kaikessa 50/50? Tämä on sille lapsellekin haitallista.

Miksi miehet sitten jatkuvasti valittavat, että naisia suositaan lasten huoltajuusasioissa, jos se on pelkkää biologiaa? Tyytykää tilanteeseen ja maksakaa elarit mukisematta.

Kyllä pitäisikin (keskimäärin) suosia, kun pienet lapset kyseessä. Yhteiskunnan tulisi kannustaa siihen, ettei liitot hajoa ja molemmat tarvitsisivat toisiaan. Valtion kokoa ja sääntelyä pienemmäksi, niin alkaa luonnollinen dynamiikka vallita. Eli nainen tarvitsee väkisinkin miestä ja mies naista. Tähän tarvitaan myös vahva avioliittounatituutio ja mielellään kristillinen arvopohja. Nyt kumpaakaan ei ole, joten aika toivoton yritys saada kestäviä liittoja aikaan. Miehen ei kannata ylipäätään lähteä nykytilanteessa tekemään lapsia. Riskit on liian suuret.

Miten niin miehen riski on niin iso ettei kannata tehdä lapsia? Kyllä kuule se riski on naiselle kaikin puolin isompi.

Ne vanhat kristilliset arvot ovat miesten keksimiä ja täysin epäinhimillisiä naiselle nyky-yhteiskunnassa. Luojan kiitos niistä ollaan pääsemässä. Eiköhän muutaman sukupolven päästä tilanne tasoitu kun ne epäkelvoimmat jäävät lisääntymättä.

On hyvin todennäköistä, että äiti ottaa eron. Naiset on käännetty miehiä (ja biologiaa) vastaan. Elämä pilalla. Joutuu maksamaan elatustukia ja tietää, että ero vaikuttaa lasten, varsinkin poikien elämään negatiivisesti. Mies haluaa ehyen perheen ja naisen johon voi luottaa.

Miksi sitten eivät tee mitään sen eteen? Lässyttävät jostain kristillisistä arvoista, tietämättä edes mitä ne ovat, kuvittelevat, että Jumala teki miehen omaksi kuvakseen ja sitten mies vaatii palvontaa.

Perhe pysyy kasassa kun mies pitää aidosti huolta perheestään, eikä ole se pikku apulainen. Ei kai tuollaiselle voi jättää lapsia edes eron jälkeen kun on vieras lapsille. Ainoa mitä on lapsille antaa on todella vain se rahallinen elatus. Eli kannattaa miettiä mitä äiti 'uhraa' lapsen eteen ja onko itse vielä lisätaakka vai aidosti mukana perheen arjessa.

Perheesrä huolta pitäminen ei tarkoita, että kaikki menisi 50/50 ja molemmilla olisi sama rooli. Näin se ei ole luonnossa. Tottakai miehen täytyy olla myös läsnä, antaa aikaa ja osallistua kotitöihin ja lasten kasvatukseen. Mutta rooleissa on erilaiset painotukset vahvuuksien mukaan. Ei taekoita, etteikö molemmat voisi tarvittaessa tehdä kaikkia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sukupuolikysymys vaan ihan ihmistyyppikysymys. Onhan miehiä lastentarhanopettajinakin. Meillä mies ei hoitanut lapsia yksin, kaikki kuului minulle. Muutti sitten pois eikä tapaa lapsiaan juuri koskaan. Uusi mieheni taas osallistuu paljon paremmin, hänellä on jo yhdet lapset kasvatettu tätä ennen.

On toki myös ijmistyyppikysymys, muatta enemmän ihan biologiaa. Mies jättää helposti myös lapset jos ei saa koko pakettia, tämäkin on biologiaa. Kyllä miehen kuuluu osallistua, mutta päävastuu pienistä lapsista kuuluu naisille, miehen tehtävä on auttaa ja tuoda resursseja, että kaikki pelaa parhaalla tavalla ja perheellä on hyvä olla. Siitä mies nauttii, jos perhe voi hyvin.

Terveiset sinne viime vuosisadan alkupuolelle.

Pitäisikö siis ruveta antamaan oksitosiinipiikkejä vauvaa hoitaville miehille? Sen voimallahan nainen saa kärsivällisyyttä. Miehillä oksitosiinia erittyy erektion yhteydessä, naisella hoivatessa ja synnyttäessä.

Ihmisen biologia ei ole muuttunut parissa sadassa vuodessa, vaikka ehkä haluat kuvitella niin.

Mieskö menee koko ajan viettiensä varassa eikä voi tehdä yhtään mitään ihan järjellä ajatellen?

Voi tehdä ja tekeekin. Mutta siis biologiaa myötäillen, eli pienestä lapsests päävastuu äidillä. Koko yhteiskunta tulisi rakentaa siten, että se myötäilee biologiaa, ei käy sitä vastaan. Näin hyvinvointi ja ristiriidattomuus maksimoituu.

Sinäkö siis olet myös valmis elättämään vaimosi ja maksamaan myös eläkkeen pikkulapsivuosista vaimollesi? Nykymiehet kun usein vaativat vaimolta sekä lastenhoidon että taloudellisen vastuun itsestään. Oikeasti se on joko tai.

Vierailija kirjoitti:

Miehen pitää oppia toimimaan omalla tavallaan. Puuro ei ole pakollinen, vaipanvaihto ei edellytä mitään potatusta tuonikäiselle ja ainoa ehdoton on hampaidenpesu. Lasta ei pidä opettaa mihinkään nukuttamiseen, vuoteeseen mennään väsyneenä. Koko homma on ohi vartissa, sen jälkeen miehellä on vapaailta, jos hän niin haluaa ja jos ap ei mene ilmoittamaan, että tuo ei käy, puuroa on pakko olla.

Onhan se niinkin niin. Mutta annetaanko naisille ikinä tuollaisia ohjeita? Syötä eineksiä ja tee pelkkä välttämättömin minimi että saat itse nautiskella. Juu ei oo näkynyt. Jos se äitikin vetää tuolla isän tavalla, niin ...noh, lukekaa se ketju 70-luvulla syntyneiden lapsuuskokemuksista

Nää biologiasta kohkaajat varmaan käy myös kakalla metsässä, jättää lääkkeet syömättä eikä aja autoa, kun eihän mikään näistä asioista ole biologiaa eikä eläimetkään niitä tee. Ei tämä vauvapalstalle kirjoittelukaan muuten ole biologian mukaista. Heti puhelin kädestä pois ja joku kiva luu vaikka tilalle.

Aplle suosittelen tasajakoa iltoihin, säilyy suhde hyvänä myös tulevaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole sukupuolikysymys vaan ihan ihmistyyppikysymys. Onhan miehiä lastentarhanopettajinakin. Meillä mies ei hoitanut lapsia yksin, kaikki kuului minulle. Muutti sitten pois eikä tapaa lapsiaan juuri koskaan. Uusi mieheni taas osallistuu paljon paremmin, hänellä on jo yhdet lapset kasvatettu tätä ennen.

On toki myös ijmistyyppikysymys, muatta enemmän ihan biologiaa. Mies jättää helposti myös lapset jos ei saa koko pakettia, tämäkin on biologiaa. Kyllä miehen kuuluu osallistua, mutta päävastuu pienistä lapsista kuuluu naisille, miehen tehtävä on auttaa ja tuoda resursseja, että kaikki pelaa parhaalla tavalla ja perheellä on hyvä olla. Siitä mies nauttii, jos perhe voi hyvin.

Terveiset sinne viime vuosisadan alkupuolelle.

Pitäisikö siis ruveta antamaan oksitosiinipiikkejä vauvaa hoitaville miehille? Sen voimallahan nainen saa kärsivällisyyttä. Miehillä oksitosiinia erittyy erektion yhteydessä, naisella hoivatessa ja synnyttäessä.

Ihmisen biologia ei ole muuttunut parissa sadassa vuodessa, vaikka ehkä haluat kuvitella niin.

Mieskö menee koko ajan viettiensä varassa eikä voi tehdä yhtään mitään ihan järjellä ajatellen?

Luoja että tuollaiset saa toimia päättävissä viroissa. Saati nyt ylipäätään työelämässä

Vierailija kirjoitti:

Olen neljän lapsen isä ja tunnistan kyllä tuon miehesi käyttäytymismallin. Siihen on helppo haksahtaa. Kun toinen hoitaa lapsen, sitä helposti tottuu iltaisin (ja muutoinkin) omaan aikaan ja löhöilyyn. Ei se oikeasti ole raskasta, mutta tuntuu siltä, koska niinä hetkinä miettii, miten voisi loikoilla ja saattaa jopa ajatella, että se toinen parhaillaan lepäilee ja minä tässä raadan.

Ainoa keino on kuitenkin vain sopia, että vastuu jaetaan aidosti tasan. Muutoin isän rooliksi jää pikkuapurina toimiminen. Se rasittaa koko parisuhdetta ja myös isän ja lapsen suhdetta. Turvallinen vanhemmuus kun koostuu muustakin kuin niistä mukavista asioista. Onneksi meillä vaimo herätteli minut tästä velttoilusta, vaikka tietysti olisi pitänyt itsekin tajuta. Nykyään ollaan sen ansioista paljon onnellisempia ja oma suhteeni lapsiin on hyvä ja läheinen.

Hyvä jos olet ottanut vastuuta. Vaikuttaa, että teillä nainen on perheen pää ja näyttää kaapin paikan.

Hyvä vaan tottua. Voithan sanoa, että illat ovat sinullekin yksin raskaita, jos ei ole vielä sitä tajunnut. Jos mies ei nyt totu suunnilleen tasajakoon niin vaikea myöhemmin enää muuttaa tilannetta.

Mä olen tehnyt silloin tällöin iltatöitä jo lasten vauvaiästä lähtien, joten mies on tottunut iltatoimiin. Hän on sen verran rahan perään, että on mielellään hoitanut lapset, kun mä olen ollut tienaamassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen neljän lapsen isä ja tunnistan kyllä tuon miehesi käyttäytymismallin. Siihen on helppo haksahtaa. Kun toinen hoitaa lapsen, sitä helposti tottuu iltaisin (ja muutoinkin) omaan aikaan ja löhöilyyn. Ei se oikeasti ole raskasta, mutta tuntuu siltä, koska niinä hetkinä miettii, miten voisi loikoilla ja saattaa jopa ajatella, että se toinen parhaillaan lepäilee ja minä tässä raadan.

Ainoa keino on kuitenkin vain sopia, että vastuu jaetaan aidosti tasan. Muutoin isän rooliksi jää pikkuapurina toimiminen. Se rasittaa koko parisuhdetta ja myös isän ja lapsen suhdetta. Turvallinen vanhemmuus kun koostuu muustakin kuin niistä mukavista asioista. Onneksi meillä vaimo herätteli minut tästä velttoilusta, vaikka tietysti olisi pitänyt itsekin tajuta. Nykyään ollaan sen ansioista paljon onnellisempia ja oma suhteeni lapsiin on hyvä ja läheinen.

Kiitos tästä. Olet aarre. Sinulla on varmasti hieno ja onnellinen perhe. ❤️

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen neljän lapsen isä ja tunnistan kyllä tuon miehesi käyttäytymismallin. Siihen on helppo haksahtaa. Kun toinen hoitaa lapsen, sitä helposti tottuu iltaisin (ja muutoinkin) omaan aikaan ja löhöilyyn. Ei se oikeasti ole raskasta, mutta tuntuu siltä, koska niinä hetkinä miettii, miten voisi loikoilla ja saattaa jopa ajatella, että se toinen parhaillaan lepäilee ja minä tässä raadan.

Ainoa keino on kuitenkin vain sopia, että vastuu jaetaan aidosti tasan. Muutoin isän rooliksi jää pikkuapurina toimiminen. Se rasittaa koko parisuhdetta ja myös isän ja lapsen suhdetta. Turvallinen vanhemmuus kun koostuu muustakin kuin niistä mukavista asioista. Onneksi meillä vaimo herätteli minut tästä velttoilusta, vaikka tietysti olisi pitänyt itsekin tajuta. Nykyään ollaan sen ansioista paljon onnellisempia ja oma suhteeni lapsiin on hyvä ja läheinen.

Hyvä jos olet ottanut vastuuta. Vaikuttaa, että teillä nainen on perheen pää ja näyttää kaapin paikan.

Inhottava sana tuo perheen pää. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa eikun perhe.

Tämän kirjoittanut mies on helmi. Noin sen kuuluukin mennä. Hienon ihmisen piirre myöntää asiat ja korjata jos on toiminut hölmösti.

Jotkut suomalaiset miehet eivät halua elättää vaimojaan, eräät eivät edes lapsiaan. Vaimo ja lapset on silti haluttu ja hankittu. Omat työt, harrastukset sekä pelit ja vehkeet vievät rahat ja ajan. Pienten lasten äidit ovat kokopäivätöissä. Tiedän useita perheitä, jossa nainen ostaa kaikki lasten hankinnat ja huolehtii heistä käytännössä yksin. En ihmettele, että syntyvyys laskee. Kertokaa miehet, miksi näin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen pitää oppia toimimaan omalla tavallaan. Puuro ei ole pakollinen, vaipanvaihto ei edellytä mitään potatusta tuonikäiselle ja ainoa ehdoton on hampaidenpesu. Lasta ei pidä opettaa mihinkään nukuttamiseen, vuoteeseen mennään väsyneenä. Koko homma on ohi vartissa, sen jälkeen miehellä on vapaailta, jos hän niin haluaa ja jos ap ei mene ilmoittamaan, että tuo ei käy, puuroa on pakko olla.

Onhan se niinkin niin. Mutta annetaanko naisille ikinä tuollaisia ohjeita? Syötä eineksiä ja tee pelkkä välttämättömin minimi että saat itse nautiskella. Juu ei oo näkynyt. Jos se äitikin vetää tuolla isän tavalla, niin ...noh, lukekaa se ketju 70-luvulla syntyneiden lapsuuskokemuksista

Tässäkin pätee se, että kannattaa valita taistelunsa. Ei lapsi tarvitse iltapuuroa, joten miksi kiusata sillä itseään. Eikä sitä edes tarvitse korvata eineksillä, vaihtoehtoja on paljon enemmän. Hampaat pitää pestä, mutta jokailtainen kylvetys on turhaa (ap tosin kertoi, ettei sitä joka ilta olekaan). Samoin nukutusrituaalit ovat turhia, väsynyt lapsi nukkuu joka tapauksessa.

Ei tuossa mennä minimin mukaan vaan siten, että jokaisen on hyvä olla. Tai voihan tuohon toki lisätä 15 min laululoruttelun, lukemaanopettelun, kertotaulun toistamisen ja käsilläseisonnan, jos äiti niin haluaa, mutta ei se lapsi niitä tarvitse.

Suurin osa miehistä ei hoida lapsia siksi, että naiset ilmoittavat, miten tulee toimia, oli siinä sitten järkeä tai ei. Aika harvoin muuten on.

Se nyt ei mitään nalkuttamista ole, jos kerrot, että samat hommat sinä itse joudut yksin tekemään silloin, kun mies on lapsen nukkumaanmenoaikaan poissa kotoa.

Jos tuossa AP:n  tarinassa joku on nalkuttanut, se on tuo mies, jonka mielestä nainen ei saisi käydä iltatöissä, koska miehellä on silloin liian rankkaa lapsensa kanssa, mutta hän itse  saa käydä illalla harrastuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Miten helposti vauva nukahtaa? Kun imettää, vauva on helppo nukuttaa rinnalle, se tapahtuu itsestään. Siitä ei voi sädekehää nainen itselleen ottaa. Asia muuttuu, kun vauva vieroitetaan, varsinkin jos vieroitetaan totaalisti liian aikaisin. Voi tulla nukahtamisvaikeuksia, heräämisiä jne.

On myös mahdollista, että sinun seurassasi lapsi nukahtaa iisimmin, kun on tottunut sinun nukutukseen.

Siis: kuinka helppoa on saada lapsi nukahtamaan? Ja nukahtaako helpommin sinun hoidossa kuin miehen?

Vauva nukahtaa useimmiten itsenäisesti ihan viidessä minuutissa, oli sitten kumpi tahansa nukuttamassa. Iltasyötön vauva jätti itse pois tuossa kuukausi sitten. Itse nukutus ei ole ongelma, sitä mies ei koe rankaksi, enemmänkin se kun pitää tehdä monia asioita samaan aikaan, esim keittää puuroa ja katsoa lasta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen pitää oppia toimimaan omalla tavallaan. Puuro ei ole pakollinen, vaipanvaihto ei edellytä mitään potatusta tuonikäiselle ja ainoa ehdoton on hampaidenpesu. Lasta ei pidä opettaa mihinkään nukuttamiseen, vuoteeseen mennään väsyneenä. Koko homma on ohi vartissa, sen jälkeen miehellä on vapaailta, jos hän niin haluaa ja jos ap ei mene ilmoittamaan, että tuo ei käy, puuroa on pakko olla.

Onhan se niinkin niin. Mutta annetaanko naisille ikinä tuollaisia ohjeita? Syötä eineksiä ja tee pelkkä välttämättömin minimi että saat itse nautiskella. Juu ei oo näkynyt. Jos se äitikin vetää tuolla isän tavalla, niin ...noh, lukekaa se ketju 70-luvulla syntyneiden lapsuuskokemuksista

Tässäkin pätee se, että kannattaa valita taistelunsa. Ei lapsi tarvitse iltapuuroa, joten miksi kiusata sillä itseään. Eikä sitä edes tarvitse korvata eineksillä, vaihtoehtoja on paljon enemmän. Hampaat pitää pestä, mutta jokailtainen kylvetys on turhaa (ap tosin kertoi, ettei sitä joka ilta olekaan). Samoin nukutusrituaalit ovat turhia, väsynyt lapsi nukkuu joka tapauksessa.

Ei tuossa mennä minimin mukaan vaan siten, että jokaisen on hyvä olla. Tai voihan tuohon toki lisätä 15 min laululoruttelun, lukemaanopettelun, kertotaulun toistamisen ja käsilläseisonnan, jos äiti niin haluaa, mutta ei se lapsi niitä tarvitse.

Suurin osa miehistä ei hoida lapsia siksi, että naiset ilmoittavat, miten tulee toimia, oli siinä sitten järkeä tai ei. Aika harvoin muuten on.

No kunhan ne vaatimukset on molemmille samat, eikä niin, että isän mielestä juuri ne isän illat on niitä rentoja, ja äiti joutuu kuitenkin ottamaan vastuuta pesuista ja terveellisestä ruokavaliosta.

Vierailija kirjoitti:

Miehen pitää oppia toimimaan omalla tavallaan. Puuro ei ole pakollinen, vaipanvaihto ei edellytä mitään potatusta tuonikäiselle ja ainoa ehdoton on hampaidenpesu. Lasta ei pidä opettaa mihinkään nukuttamiseen, vuoteeseen mennään väsyneenä. Koko homma on ohi vartissa, sen jälkeen miehellä on vapaailta, jos hän niin haluaa ja jos ap ei mene ilmoittamaan, että tuo ei käy, puuroa on pakko olla.

Puuro ei ole pakollinen? Mitä ihmettä sinä lapselle syötät illalla? Vai laitatko nälkäisenä nukkumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen pitää oppia toimimaan omalla tavallaan. Puuro ei ole pakollinen, vaipanvaihto ei edellytä mitään potatusta tuonikäiselle ja ainoa ehdoton on hampaidenpesu. Lasta ei pidä opettaa mihinkään nukuttamiseen, vuoteeseen mennään väsyneenä. Koko homma on ohi vartissa, sen jälkeen miehellä on vapaailta, jos hän niin haluaa ja jos ap ei mene ilmoittamaan, että tuo ei käy, puuroa on pakko olla.

Puuro ei ole pakollinen? Mitä ihmettä sinä lapselle syötät illalla? Vai laitatko nälkäisenä nukkumaan?

Ja sitä potatustakin on pakko ennen pitkää alkaa opettelemaan. Tietenkin äiti hoitaa jos mies ei kykene, mutta tästähän tässä koko ketjussa alun alkaen onkin kyse - äiti ei koe työnjaon olevan reilu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ota liian vakavasti hänen sanomisiaan ja pidä vaan huolta tasa-arvoisesta työnjaosta. Muistuta häntä, että kyllä siihen tottuu ja kyllä se vauva siitä kasvaa ja muutaman vuoden päästä helpottaa jo hänelläkin lapsenhoitoillat. Tai sitten voit koittaa ihan tsempata ja kiitelläkin häntä, jos se sinusta sopii paremmin tilanteeseen.

Eli Isukki on äidin pikkuapulainen jota pitää kiitellä ja kannustaa kun tämä hoitaa omaa lastaan hetken? Toki jos isä muistaa joka päivä kiittää äitiä siitä miten tämä hoitaa yhteistä lasta.

Kiinnostavaa, miten eri tavalla monet ovat tämän vinkin kokeneet. Itse näin sen niin, että voisin yrittää ymmärtää miehen väsymystä enemmän ja kannustaa, että se on normaalia että tuntuu rankalta ja kyllä se helpottaa kun siihen tottuu enemmän. En kokenut millään tavalla, että se olisi itseltäni pois, enemmänkin juuri niin, että tuen isää ottamaan isompaa roolia.

Ap