Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rahoitus viisikymppisen koirkeakouluopintoihin?
16.03.2015 |
Minulla on takana 90-luvulta kasvatustieteen opintoja vanhanaikaisesti sanottuna sadan opintoviikon verran, lisäksi minulla on markkinoinnin merkonomitutkinto 80-luvun puolelta.
Pätkätöitä neljän lapsen äitinä olen joutunut tekemään. ja päätinkin kouluttautua lähihoitajaksi. Hyvin nopeasti ymmärsin, että ala ei ole minua varten.
Tällä hetkellä olen siis työttömänä ja kiinnostuin puheterapeutin koulutuksesta. Heistä lehtijuttujen mukaan on suoranaista pulaa. Olen hyvin kielellinen ja samalla sosiaalinen ihminen, joten voisin kuvitella, että ala sopii minulle. Ajattelin siis hakea Helsingin Yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaa uudestaan tähän opintosuuntaan.
Mutta mistä rahoitus?
Onko joku samassa tilanteessa ja osaisi antaa vinkkejä? Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvan ohella tuskin tulee kysymykseen, koska jo lähihoitajakoulutuksessa tod.näk. käytin sen "loppuun".
Kommentit (23)
No eipä tuossa paljon vaihtoehtoja ole. Joko omalla rahalla, pankkilainalla tai otat sen osan opintotukea mihin sulla on enää oikeus ja loput sitten omasta pussista. Tai sitten opiskelet työn ohella ja rahoitat elämisesi palkkatuloilla. Ehkä kannattais mennä työkkäriin keskustelemaan, sieltä saat oikeita vastauksia arvausten sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä taida oikein muuta mahdollisuutta olla, kuin että menet töihin ja rahoitat opintosi työnteolla. Ihan mitä tahansa hanttihommaa, mitä muutkin opiskelijat tekevät. Lasten isä osallistuu varmaankin heidän kustannuksiinsa kuitenkin?
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 12:37"]
[quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 12:32"][quote author="Vierailija" time="16.03.2015 klo 11:55"] Miksi ihmeessä yhteiskunnan pitäisi kustantaa ties kuinka mones koulutus selvästi ailahtelevalle ihmiselle joka on työuransa ehtoopuolella? Kouluttautua voi mutta jos opintotukioikeus on jo käytetty niin sitten ei auta kuin kaivaa omaa kuvetta. Jos rahaa ei ole siksi että on aikaisemmin tehnyt rahaa vieviä valintoja , niin se on sitten vaan voivoi ja lämmin leipä. [/quote] ap vastaa: Juu... ymmärrän ärtymyksen! Tosiaan ensimmäiset yliopisto-opinnot jäivät kesken, tuli avioero, jäin neljän lapsen yksinhuoltajaksi ja olin varmaan saamaton. En syyttele totisesti ketään, mutta turha tässä taaksepäin on pähkäillä ja vajota masennukseen. Eri vaihtoehtoja nyt katselen. Kaksi lapsista on jo sekä yliopisto-opinnoissa että työelämässä kiinni vahvasti. Kaksi nuorempaa (abi ja lukioon menevä) varsin oivasti opinnoissaan menestyvää nuorta. En jaksa katsoa itseäni täytenä turhakkeena tässä yhteiskunnassa. Mutta hyväksyn ehdottomasti näkökannan, että minun opiskeluani ei pidä tukea verovaroin. Itse asiassa aloitukseni tarkoitus ei ollut ottaa keskutelun ytimeen sosiaalipoliiittisia tulenarkoja kohteita vaan ihan käytännön tasolla kysellä, miten vastaavissa tapauksissa on löytänyt rahoitusratkaisun. Keskustelen mielelläni kyllä muistakin näkökohdista. [/quote] Eikö kukaan lapsien neljästä isästä voisi taloudellisesti tukea?
[/quote]
Voitaisko pysyä asialinjalla?
Ehkäpä mahdotonta joillekin. Ihan yksi isä on nyt kyseessä. Mutta hyvä, jos sinulla oli hetken hauskaa.
Nyt koiraa lenkittämään eli tämä ketju hautautuu vauva.fi -uumeniin. Kiitos kaikille vastanneille! Jos joku haluaa tätä pitää ylhäällä, niin katselen viim. huomenna.