Milllaista oli elää neuvostoliiton aikaaan kun oli vain 3 televisio kanavaa?
Kommentit (96)
Ihan oli Suomi Itsenäinen 1960 luvulla. Harvalla oli TV. Oliko aluksi 1 Tv kanava? Kun päästin 70 luvun alkuun. Minullakaan ei rahaa TV. Saatikka lankapuhelin. Taisin TV saada siskoni Marian perheestä vuonna 1973 ? Oli 2 TV kanavaa ja mustavalkoinen ohjelma. Naapuri kävi kerrostalossa siloin katsoo Tv 1 uutiset aina kello 20.30. miehensä kanssa kotini.Edeleen puhelinta ei ollut.Vaan puhelin kopista soitetiin.
Vierailija kirjoitti:
Olihan se hienoa, että oli peräti kolme kanavaa. Sitä ennen oli vain kälyset kaksi kanavaa.
Joo, kolmosteevee näkyi meillä päin vasta 80-luvun lopulla
Kyllä mä olin ihmeissäni vuonna 1979 kun Pink Floydin kappaleessa laulettiin: "I got fifteen channels of shit on the T.V. to choose from"
Viisitoista kanavaa! Meillä näkyi kaksi ja nekin vielä mustavalkoisia. Enpä osannut aavistaa, että vielä näkyy meilläkin viisitoista kanavaa kakkaa...
Sekin oli varmaan aikansa ketutus, kun kakkoskanavaa varten piti hankkia ja asentaa toinen antenni.
Silloin oli vain pari ohjelmaa, jotka oli pakko katsoa. Nyt on pari sataa.
Tv on tehnyt tyhmäksi ihmiset. Sekä on teidän koko maailma. Hölmöjä joilla ei ole mitään tietoa mistään. Tenavia.
Olen nyt 30v. Miulla hämärä muistikuva, että kakkoselta loppui ohjelmat illalla tiettyyn kellonaikaan "kuulutuksen" jälkeen. Meillä ainakin oli vielä vuoteen -99 telkkari, josta vaihdettiin kanava sillä kiekolla.
Se se vasta jännää oli kun sai kirpparilta joskus rätiseviä muumi-VHSsiä joiden tarina saattoi loppua yhtäkkiä kesken ja joku olikin päälle nauhottanut jotain saatanan Karpoa.
Ysärillä kova juttu oli tarinakasetit ja kuvakirjat tai vihkoset, joista samalla seurattiin satua tai tarinaa kuvina kun kuunneltiin C-kasetin rahinaa.
Mut lämpimimmät muistot on varhaisteiniajoilta ja musavideo-kanavista. Harmi ettei musavideoita enää näytetä. Kotibileiden parasta antia oli ainakin 50-Centin Candyshop. Huhhhhuhh.
TV:ssä oli ykköskanava ja kakkoskanava. Ylen ohjelmien välissä tuli Mainostelevision ohjelmia. Ohjelman vaihtuessa MTV:n puolelle, näkyi sen merkiksi MTV:n mainospöllö. Kanavia oli vähemmän, mutta ohjelmatarjonta oli laadukkaampaa. Tai ehkä se vain tuntui siltä, kun ohjelmaa oli vähemmän.
Radion puolella oli sama homma. Yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma. Tarjonta oli melko puisevaa varsinkin yleisohjelman puolella. Rinnakkaisella joskus vähän reviteltiinkin. Toisaalta sekin tarjonta oli parempaa, kuin nykyiset kaupallisten radiokanavien kuluneita läppiä mölisevät ja omille jutuilleen hirnuvat aamujuontajat.
Ei ollut myöskään älypuhelimia eikä nettiä ajanvietteenä.
Sen sijaan siihen aikaan ainakin kaltaiseni nuoret ihmiset panivat todella paljon! Tuntuu että koko ajan oltiin kuksimassa. Meillä oli kaveriporukalla ryhmäs keksiä ja parinvaihtoa ym. Kun katson nykyajan nuoria, tuntuu että he vain toljottavat apaattisesti puhelinta. Tietäisivätpä vaan, mitä mummunsa puuhaili heidän iässään, varmaan naamat venähtäisivät!
Vierailija kirjoitti:
Olihan se hienoa, että oli peräti kolme kanavaa. Sitä ennen oli vain kälyset kaksi kanavaa.
Ja osassa maata vain yksi.
Ohjelmatarjontaa ajatellen aika samanlaista. Tarkoitan siis, että vaikka kanavia on enemmän kuin koskaan, uuden katsottavan määrä on lisääntynyt vain vähän jos lainkaan. Suurin osa tarjonnasta on nykyisin lähes pelkkää uusintojen uusintoja toisensa perään.
Ihmiset olivat hoikkia. Nuorten seurustelu tarkoitti fyysistä kontaktia. Ei maattu 10-12 h sängyssä puhelimen kanssa, vaan asioita tehtiin itse, omilla käsillä ja yleensä ulkona. Nuoret oppi ottamaan vastuuta, koska aina ei voinut soittaa kotiin kysyäkseen neuvoa. Ongelmia oppi ratkaisemaan itse, koska ei voinut katsoa mallia netistä.
Esimerkki. Olin ollut illan tyttöystävän kotona. Suudeltiin ja hyväiltiin hänen huoneessa koko ilta. Ovi lukossa, mutta vanhemmat oli alakerrassa. Ei menty sen pidemmälle. Yöllä lähdin ajelemaan mopolla kotiin päin. Satoi vettä ja oli kylmä. Mopo sammui ja kotiin oli matkaa useita kilometrejä. Etsin vikaa kädet kohmeessa katuvalon alla. Mukana oli perustyökalut satulan alla, kuten aina. Noin kolmen tunnin jälkeen tajusin, mikä oli vikana *). Sain mopon käyntiin ja ajelin kotiin. Miten nykyteini olisi toiminut tässä tilanteessa? Sitä vaan mietin, että oppiiko nuoret selviytymään ongelmista ilman ulkopuolista apua? Opitaanko itsenäistä ongelmaratkaisukykyä ilman ohjeita?
Muistan tuon tapauksen niin hyvin, koska siinä opin paljon elämästä yhdessä illassa. Miten pehmeältä tuntuikaan rinta. Miten huikealta tuntuu, kun tytön käsi puristaa kalua. Ja lopulta, intohimoisen illan päätteeksi joutui älynystyrät ja kädentaidot kovalle koetukselle, jotta sain mopon kuntoon.
*) Kaasarin uimurikammion yläosassa olevan korvausilman pieni reikä oli tukossa. Jolloin uimurikammioon syntyi alipaine ja moottori ei käynyt. Reikään oli lentänyt pieni saviklöntti ja se esti ilman saannin. Vian korjaamiseen meni aikaa 5 sekuntia. Vian löytämiseen meni aikaa kolmisen tuntia.
Meille tuli mustavalkotelkkari 1968 ja näkyi kaksi kanavaa, olikohan klo 18.00-22.00. Rintamäkeläisiä ainakin katottiin.
Sitten kun tuli värit, oli melkoinen ihme.
Silloin leikittiin ulkona, vaihdettiin kiiltokuvia ja leikattiin Apu-lehdestä paperinukkeja.
Vierailija kirjoitti:
Miten pehmeältä tuntuikaan rinta. Miten huikealta tuntuu, kun tytön käsi puristaa kalua. Ja lopulta, intohimoisen illan päätteeksi joutui älynystyrät ja kädentaidot kovalle koetukselle, jotta sain mopon kuntoon.
Siis runk kasitko samalla kun korjasit mopoa?
Meillä oli vain kaksi kanavaa kunnes kolmas tuli joskus 80-luvun puolella. Kaikki oli siihen aikaan paremmin.