Osuuspankki on päättänyt, että edunvalvonnan asiakkailla ei saa olla verkkopankki tunnuksia käytössään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös edunvalvonnan pointti ole juuri se, ettei valvottava, joka siis ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, pääse tekemään tällaisia asioita?

Jos ihmisellä olisi kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitaan, niin ei hän silloin olisi edunvalvonnassa.

Melko meteli siitäkin syntyisi, jos edunvalvottava pystyisi tyhjentämään omat tilinsä milloin vain johonkin nettiostoksiin.

Vaikeaksi menee, kun ei pääse hakemaan esim. Kelan etuuksia sähköisesti. Pankkitunnukset on mun hallinnassa ja joka kerta, kun niitä tarvitsee käyttää, kysyn päämieheltä luvan.

T. Edunvalvoja

mobiilivarmenne on keksitty ja käy ihan yhtä hyvin tunnistamiseen.

Näin juuri, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti ovat vahvoja tunnistautumisvälineitä siinä missä verkkopankkitunnuksetkin, ei verkkopankkitunnuksia ole tarkoitettu edes ensisijaisesti tunnistautumisvälineeksi vaan pankkiasiointiin välineiksi, mutta niillä voi myös tunnistautua. Mobiilivarmenne on ensisijaisesti juuri tunnistamista varten kehitetty väline ja jos ei ole matkapuhelinliittymää tai ei halua mobiilivarmenteesta maksaa jotain euroa kuukaudessa vai mitä se nyt maksaakaan niin hankkii sirullisen henkilökortin ja kortinlukijan ja asentaa kortinlukijaohjelmiston läppärille ja pääsee tunnistautumaan tuolla kortilla sitten

Millä päämies sitten todistaa henkilöllisyytensä, jos henkilökortti on edunvalvojan hallinnassa? Miten toi mobiilivarmenne käytännössä toimii? Montako ihmistä voi liittää omaan mobiililaitteeseensa? Voiko veroasioita hoitaa noilla?

Ei sitä henkilökorttia ole syytä edunvalvojalle kokonaan antaa vaan vain lainata siksi aikaa kun edunvalvoja sitä tarvitsee, samalla lailla kun nyt on ehkä vastoin pankin kanssa tehtyjä sopimuksia ja sääntöjä lainattu niitä verkkopankkitunnuksia. Mobiilivarmenne liitetään matkapuhelinliittymään eli se on matkapuhelinliittymän lisäpalvelu ja niitä saa yhden per liittymä eli liittymän haltija voi ottaa mobiilivarmenteen, joka toimii liittymän haltijan vahvana tunnistautumisvälineenä. Eli jos toisen mobiilivarmennetta käytät niin sinulla pitää olla toisen matkapuhelin ja liittymä ja 6 numeroinen PIN-koodi tiedossa ja tilaat siihen liittymänumeroon varmistuspyynnön kun klikkaat jotain palvelua netissä vaikka Kelan tai verottajan sivuilla ja sitten kännykkään, jossa on se liittymä mihin varmistuksen pyysit tulee näytölle pyyntö, jossa on jokin koodi, jonka tulee olla sama kuin sillä nettisivulla mistä pyynnön pyysit ja kun annat PIN-koodin niin sinut tunnistetaan palvelussa liittymän haltijana sähköisesti vahvasti kuten pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla eli kansalaisvarmenteella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös edunvalvonnan pointti ole juuri se, ettei valvottava, joka siis ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, pääse tekemään tällaisia asioita?

Jos ihmisellä olisi kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitaan, niin ei hän silloin olisi edunvalvonnassa.

Melko meteli siitäkin syntyisi, jos edunvalvottava pystyisi tyhjentämään omat tilinsä milloin vain johonkin nettiostoksiin.

Ai niinkuin vaikka 17-vuotias, joka pitäisi uusia vaikka lääkeresepti Kantajärjestelmässä?

Reseptin voi uusia myös puhelimitse soittamalla ajanvaraukseen. Lisäksi, eikö tuo reseptin uusiminen kuulu edunvalvojan tehtäviin eikä päämiehen?

Ei kuulu. Alaikäisten edunvalvontaan vanhemman kuollessa kuuluvat vain rahaan ja omaisuuteen liittyvät asiat.

Eikä se ole edunvalvonta, vaan omaisuudesta (yli 20000) tehdään vuositili maistraattiin, itse/huoltaja on kyllä oikeustoimikelpoinen ihan normaalisti.

Kyllä alaikäiselle nimetään juuri edunvalvoja kyseisessä tilanteessa. Yleensä se on huoltaja, mutta voi olla maistraatin nimeämä joku muukin. Ei se vuositili itsestään synny sinne maistraattiin, eduvalvoja sen nimenomaan laatii. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo voi pitää paikkaansa. Kaikki sellaiset lapset ja nuoret ovat esim. edunvalvonnassa, joilla on toinen vanhemmista kuollut. Tarvitseehan sellainen nuori nyt käyttötilin ja pankkitunnukset ihan jo moneen paikkaan kirjautumista vartenkin arjessaan. 

Tunnukset voisi olla, että pystyy seuraamaan tilitapahtumia, eikä ne ole yksistään sen edunvalvojan hanskassa. Jos nuoren pankkitoimet on muuten rajattu, niin voisi sallia  tietyn rahasumman esim. per kuukausi. Voihan normaalistikin asettaa nostorajat esim. korttivarkauden varalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös edunvalvonnan pointti ole juuri se, ettei valvottava, joka siis ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, pääse tekemään tällaisia asioita?

Jos ihmisellä olisi kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitaan, niin ei hän silloin olisi edunvalvonnassa.

Melko meteli siitäkin syntyisi, jos edunvalvottava pystyisi tyhjentämään omat tilinsä milloin vain johonkin nettiostoksiin.

Vaikeaksi menee, kun ei pääse hakemaan esim. Kelan etuuksia sähköisesti. Pankkitunnukset on mun hallinnassa ja joka kerta, kun niitä tarvitsee käyttää, kysyn päämieheltä luvan.

T. Edunvalvoja

Luvan kysyminen ei riitä, verkkopankkitunnuksia ei saa luovuttaa toisen käyttöön.

T. Pankkitoimihenkilö

Varmaan virallisesti näin, mutta minä hoidan äitini kaikenlaisia asioita hänen verkkopankkitunnuksillaan, vaikka äitini on täysin toimivaltainen henkilö. Ei vain hallitse netin käyttöä. Hyvin on yhteistyö sujunut. Minulla ei ole mitään tarvetta pettää rakasta äitiäni tai kavaltaa hänen vähiä rahojaan.

Teette väärin ja lainvastaisesti silti. Jos pankki saa tietää, tunnukset lukitaan. Tunnukset ovat aina henkilökohtaiset. Toisen laskut voi maksaa laillisesti käyttöoikeuden turvin. Äitisi voi myös antaa suomi.fi-palvelussa sinulle oikeuden käyttää ja nähdö hänen kanta-palvelunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös edunvalvonnan pointti ole juuri se, ettei valvottava, joka siis ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, pääse tekemään tällaisia asioita?

Jos ihmisellä olisi kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitaan, niin ei hän silloin olisi edunvalvonnassa.

Melko meteli siitäkin syntyisi, jos edunvalvottava pystyisi tyhjentämään omat tilinsä milloin vain johonkin nettiostoksiin.

Vaikeaksi menee, kun ei pääse hakemaan esim. Kelan etuuksia sähköisesti. Pankkitunnukset on mun hallinnassa ja joka kerta, kun niitä tarvitsee käyttää, kysyn päämieheltä luvan.

T. Edunvalvoja

mobiilivarmenne on keksitty ja käy ihan yhtä hyvin tunnistamiseen.

Näin juuri, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti ovat vahvoja tunnistautumisvälineitä siinä missä verkkopankkitunnuksetkin, ei verkkopankkitunnuksia ole tarkoitettu edes ensisijaisesti tunnistautumisvälineeksi vaan pankkiasiointiin välineiksi, mutta niillä voi myös tunnistautua. Mobiilivarmenne on ensisijaisesti juuri tunnistamista varten kehitetty väline ja jos ei ole matkapuhelinliittymää tai ei halua mobiilivarmenteesta maksaa jotain euroa kuukaudessa vai mitä se nyt maksaakaan niin hankkii sirullisen henkilökortin ja kortinlukijan ja asentaa kortinlukijaohjelmiston läppärille ja pääsee tunnistautumaan tuolla kortilla sitten

Millä päämies sitten todistaa henkilöllisyytensä, jos henkilökortti on edunvalvojan hallinnassa? Miten toi mobiilivarmenne käytännössä toimii? Montako ihmistä voi liittää omaan mobiililaitteeseensa? Voiko veroasioita hoitaa noilla?

Ei sitä henkilökorttia ole syytä edunvalvojalle kokonaan antaa vaan vain lainata siksi aikaa kun edunvalvoja sitä tarvitsee, samalla lailla kun nyt on ehkä vastoin pankin kanssa tehtyjä sopimuksia ja sääntöjä lainattu niitä verkkopankkitunnuksia. Mobiilivarmenne liitetään matkapuhelinliittymään eli se on matkapuhelinliittymän lisäpalvelu ja niitä saa yhden per liittymä eli liittymän haltija voi ottaa mobiilivarmenteen, joka toimii liittymän haltijan vahvana tunnistautumisvälineenä. Eli jos toisen mobiilivarmennetta käytät niin sinulla pitää olla toisen matkapuhelin ja liittymä ja 6 numeroinen PIN-koodi tiedossa ja tilaat siihen liittymänumeroon varmistuspyynnön kun klikkaat jotain palvelua netissä vaikka Kelan tai verottajan sivuilla ja sitten kännykkään, jossa on se liittymä mihin varmistuksen pyysit tulee näytölle pyyntö, jossa on jokin koodi, jonka tulee olla sama kuin sillä nettisivulla mistä pyynnön pyysit ja kun annat PIN-koodin niin sinut tunnistetaan palvelussa liittymän haltijana sähköisesti vahvasti kuten pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla eli kansalaisvarmenteella

Mobiilivarmenteen käyttöön otto vaatii verkkopankkitunnuksia. Ilman tunnuksia ei varmennetta pysty ottamaan käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös edunvalvonnan pointti ole juuri se, ettei valvottava, joka siis ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, pääse tekemään tällaisia asioita?

Jos ihmisellä olisi kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitaan, niin ei hän silloin olisi edunvalvonnassa.

Melko meteli siitäkin syntyisi, jos edunvalvottava pystyisi tyhjentämään omat tilinsä milloin vain johonkin nettiostoksiin.

Vaikeaksi menee, kun ei pääse hakemaan esim. Kelan etuuksia sähköisesti. Pankkitunnukset on mun hallinnassa ja joka kerta, kun niitä tarvitsee käyttää, kysyn päämieheltä luvan.

T. Edunvalvoja

mobiilivarmenne on keksitty ja käy ihan yhtä hyvin tunnistamiseen.

Näin juuri, mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti ovat vahvoja tunnistautumisvälineitä siinä missä verkkopankkitunnuksetkin, ei verkkopankkitunnuksia ole tarkoitettu edes ensisijaisesti tunnistautumisvälineeksi vaan pankkiasiointiin välineiksi, mutta niillä voi myös tunnistautua. Mobiilivarmenne on ensisijaisesti juuri tunnistamista varten kehitetty väline ja jos ei ole matkapuhelinliittymää tai ei halua mobiilivarmenteesta maksaa jotain euroa kuukaudessa vai mitä se nyt maksaakaan niin hankkii sirullisen henkilökortin ja kortinlukijan ja asentaa kortinlukijaohjelmiston läppärille ja pääsee tunnistautumaan tuolla kortilla sitten

Millä päämies sitten todistaa henkilöllisyytensä, jos henkilökortti on edunvalvojan hallinnassa? Miten toi mobiilivarmenne käytännössä toimii? Montako ihmistä voi liittää omaan mobiililaitteeseensa? Voiko veroasioita hoitaa noilla?

Ei sitä henkilökorttia ole syytä edunvalvojalle kokonaan antaa vaan vain lainata siksi aikaa kun edunvalvoja sitä tarvitsee, samalla lailla kun nyt on ehkä vastoin pankin kanssa tehtyjä sopimuksia ja sääntöjä lainattu niitä verkkopankkitunnuksia. Mobiilivarmenne liitetään matkapuhelinliittymään eli se on matkapuhelinliittymän lisäpalvelu ja niitä saa yhden per liittymä eli liittymän haltija voi ottaa mobiilivarmenteen, joka toimii liittymän haltijan vahvana tunnistautumisvälineenä. Eli jos toisen mobiilivarmennetta käytät niin sinulla pitää olla toisen matkapuhelin ja liittymä ja 6 numeroinen PIN-koodi tiedossa ja tilaat siihen liittymänumeroon varmistuspyynnön kun klikkaat jotain palvelua netissä vaikka Kelan tai verottajan sivuilla ja sitten kännykkään, jossa on se liittymä mihin varmistuksen pyysit tulee näytölle pyyntö, jossa on jokin koodi, jonka tulee olla sama kuin sillä nettisivulla mistä pyynnön pyysit ja kun annat PIN-koodin niin sinut tunnistetaan palvelussa liittymän haltijana sähköisesti vahvasti kuten pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla eli kansalaisvarmenteella

Mobiilivarmenteen käyttöön otto vaatii verkkopankkitunnuksia. Ilman tunnuksia ei varmennetta pysty ottamaan käyttöön.

Todistaisitko tuon väitteen kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös edunvalvonnan pointti ole juuri se, ettei valvottava, joka siis ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, pääse tekemään tällaisia asioita?

Jos ihmisellä olisi kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitaan, niin ei hän silloin olisi edunvalvonnassa.

Melko meteli siitäkin syntyisi, jos edunvalvottava pystyisi tyhjentämään omat tilinsä milloin vain johonkin nettiostoksiin.

Vaikeaksi menee, kun ei pääse hakemaan esim. Kelan etuuksia sähköisesti. Pankkitunnukset on mun hallinnassa ja joka kerta, kun niitä tarvitsee käyttää, kysyn päämieheltä luvan.

T. Edunvalvoja

Toivottavasti et ole ainakaan yleinen edunvalvoja, jos noin pahan virheen teet. Edunvalvojalla on nimittäin omat tunnukset, koska pankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset.

Harva tietää, että ei edunvalvonta sitä tarkoita, että ei saa edes kaupassa käydä. Ei vaan päämies voi hyvin tehdä nettitilauksia, jos toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.

Edunvalvonnassa olevan on sitten vaihdettava sellaiseen pankkiin, josta saa pankkitunnukset, tai hankkia joku muu tunnistuskeino.

Kannattaa googlata tääktä:

”Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys

Kansalaisvarmenne on sähköinen henkilöllisyystodistus, jonka avulla henkilö voidaan luotettavasti tunnistaa sähköisessä asioinnissa. Kansalaisvarmenne sisältää mm. etu- ja sukunimen sekä sähköisen asiointitunnuksen. Sähköinen asiointitunnus (SATU) toimii henkilön yksilöivänä tunnistetietona verkkoasioinnissa.”

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin pitäisi kysyä että onko pankin asiakas luotettava ja oikeustoimikelpoinen ja jos on edunvalvonnan alainen? Yleisesti ja normaalisti edunvalvonnassa alainen ei ole enää toimintakykyinen ja pysty suoriutumaan omatoimisesti päivittäisistä asioista kuten kaupassa tai vessassa käy is estä. Ja tässä on erittäin harvoin poikkeuksia.

Käsityksesi on aivan väärä, sillä erittäin suuri osa edunvalvonnassa olevista saa itselleen jonkun tietyn summan käyttörahaksi, suoriutuu omatoimisesti päivittäisistä ostoista ja elää itsenäistä elämä. Edunvalvoja huolehtii vain omaisuudesta, laskujen maksamisesta, etuuksien hakemisesta ym. raha-asioista mutta EI TARVITSE SIIHEN PÄÄMIEHEN PANKKITUNNUKSIA.

Edunvalvojalla ei ole esimerkiksi oikeutta katsoa päämiehen terveystietoja, joita näkee henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, jos ei ole laajennettu edunvalvonta. Ja se on silloin, kun päämies on lainauksen kirjoittajan kuvailemassa kunnosssa.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa kun on jo edunvalvonnassa on jo toinen jalka haudassa ja vain muutaman vuoden päässä kuolemasta. Ei siinä vaiheessa vanhuuden höperyyttä tarvitse enää mitään verkkopankkia tai tunnuksia kun ei ole enää toimintakykyinenkään ja tuskin muistikaan enää pelaa niin että tähän henkilöön voi luottaa.

Edunvalvontaan voi joutua vaikka 18-vuotiaana. Silloin on yleensä kyse kehitysvammaisesta tai muuten toimintakyvyttömästä. Yksi suuri syy edunvalvontaan on alkoholi- ja mielenterveysongelmat, jotka heikentävät pahasti taloudellista toimintakykyä, mutta varsinkin hyvissä vaiheissa ja oikeilla lääkkeillä hoidettuina he voivat olla toiminta- ja jopa työkykyisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös edunvalvonnan pointti ole juuri se, ettei valvottava, joka siis ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, pääse tekemään tällaisia asioita?

Jos ihmisellä olisi kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitaan, niin ei hän silloin olisi edunvalvonnassa.

Melko meteli siitäkin syntyisi, jos edunvalvottava pystyisi tyhjentämään omat tilinsä milloin vain johonkin nettiostoksiin.

Vaikeaksi menee, kun ei pääse hakemaan esim. Kelan etuuksia sähköisesti. Pankkitunnukset on mun hallinnassa ja joka kerta, kun niitä tarvitsee käyttää, kysyn päämieheltä luvan.

T. Edunvalvoja

Luvan kysyminen ei riitä, verkkopankkitunnuksia ei saa luovuttaa toisen käyttöön.

T. Pankkitoimihenkilö

Varmaan virallisesti näin, mutta minä hoidan äitini kaikenlaisia asioita hänen verkkopankkitunnuksillaan, vaikka äitini on täysin toimivaltainen henkilö. Ei vain hallitse netin käyttöä. Hyvin on yhteistyö sujunut. Minulla ei ole mitään tarvetta pettää rakasta äitiäni tai kavaltaa hänen vähiä rahojaan.

Jostain syystä ne lait on kuitenkin keksitty...

Juu, Suomessa on monenlaisia lakeja, osa heikosti suunniteltuja, kuten julkisuudessakin on aika ajoin puitu. Mikähän rangaistus langetetaan lain mukaan ikäihmiselle, joka luovuttaa verkkopankkitunnuksensa omaiselleen, jotta tämä voi auttaa häntä esim. pankkiasioissa ja influenssarokotusajan varaamisessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös edunvalvonnan pointti ole juuri se, ettei valvottava, joka siis ei pysty huolehtimaan omista asioistaan, pääse tekemään tällaisia asioita?

Jos ihmisellä olisi kykyä tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja hoitaa asioitaan, niin ei hän silloin olisi edunvalvonnassa.

Melko meteli siitäkin syntyisi, jos edunvalvottava pystyisi tyhjentämään omat tilinsä milloin vain johonkin nettiostoksiin.

Vaikeaksi menee, kun ei pääse hakemaan esim. Kelan etuuksia sähköisesti. Pankkitunnukset on mun hallinnassa ja joka kerta, kun niitä tarvitsee käyttää, kysyn päämieheltä luvan.

T. Edunvalvoja

Luvan kysyminen ei riitä, verkkopankkitunnuksia ei saa luovuttaa toisen käyttöön.

T. Pankkitoimihenkilö

Varmaan virallisesti näin, mutta minä hoidan äitini kaikenlaisia asioita hänen verkkopankkitunnuksillaan, vaikka äitini on täysin toimivaltainen henkilö. Ei vain hallitse netin käyttöä. Hyvin on yhteistyö sujunut. Minulla ei ole mitään tarvetta pettää rakasta äitiäni tai kavaltaa hänen vähiä rahojaan.

Teette väärin ja lainvastaisesti silti. Jos pankki saa tietää, tunnukset lukitaan. Tunnukset ovat aina henkilökohtaiset. Toisen laskut voi maksaa laillisesti käyttöoikeuden turvin. Äitisi voi myös antaa suomi.fi-palvelussa sinulle oikeuden käyttää ja nähdö hänen kanta-palvelunsa.

No pankki ei saa tietää. Voit rauhoittua. Chillaa, boomeri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennemmin pitäisi kysyä että onko pankin asiakas luotettava ja oikeustoimikelpoinen ja jos on edunvalvonnan alainen? Yleisesti ja normaalisti edunvalvonnassa alainen ei ole enää toimintakykyinen ja pysty suoriutumaan omatoimisesti päivittäisistä asioista kuten kaupassa tai vessassa käy is estä. Ja tässä on erittäin harvoin poikkeuksia.

Käsityksesi on aivan väärä, sillä erittäin suuri osa edunvalvonnassa olevista saa itselleen jonkun tietyn summan käyttörahaksi, suoriutuu omatoimisesti päivittäisistä ostoista ja elää itsenäistä elämä. Edunvalvoja huolehtii vain omaisuudesta, laskujen maksamisesta, etuuksien hakemisesta ym. raha-asioista mutta EI TARVITSE SIIHEN PÄÄMIEHEN PANKKITUNNUKSIA.

Edunvalvojalla ei ole esimerkiksi oikeutta katsoa päämiehen terveystietoja, joita näkee henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla, jos ei ole laajennettu edunvalvonta. Ja se on silloin, kun päämies on lainauksen kirjoittajan kuvailemassa kunnosssa.

Ei ole niin yksioikoista. Päämieheni asuu yksin tavallisessa asunnossa (asumisohjaaja vierailee pari krt kuussa), käy kaupassa, siivoaa ja tekee itse ruokaa. Silti minut on määrätty hoitamaan raha-asioiden lisäksi asumiseen ja terveyteen liittyvät asiat.

Aika monella tuntuu olevan käsitys, että edunvalvonnassa on täysin toimintakyvytöntä sakkia. Ei ole, henkilö voi jopa itse hakea itselleen edunvalvontaa, esim peliongelmien tai luottotietojen menetyksen takia. Toisin sanoen, ainoa ongelma elämässä voi olla rahankäytön hallinta ja riippuvuudet, muuten valvonnassa oleva voi olla täysin toimintakykyinen. Sinä joka aiot alapeukuttaa kun et usko, ihan itse tunnen äijän, joka on ollut myyntiedustajana ja edelleen käy ostamassa ruuat itse, tekee sen ruuan, on täysin järkevä ja toimintakykyinen, auttaa jopa naapuriaan. Mutta hänellä on peliongelma ja tupakkaan menee paljon rahaa, muita ongelmia ei ole.