Voi testamentilla antaa asumisoikeuden leskelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus ei koske asuntoa, josta te omistatte puolet. ” Oikeus kohdistuu sellaiseen asuntoon (asunto-osake, okt, tms), jonka joko ensin kuollut puoliso on omistanut yksin tai puolisot ovat yhdessä omistaneet. Oikeus ei koske sellaista asuntoa, jonka omistaa edes osin joku kolmas taho. Tällainen tilanne koskee kuolinpesän omistuksessa olevia asuntoja ja asuntoja, jotka ovat ensin kuolleen yrittäjäpuolison yrityksen omistuksessa.” Eli toki isänne saa sen puolikkaan testamentata vaimolleen, mutta tällöin menetellään täysin normaalin perintökaaren mukaan ja testamentti ei saa loukata teidän lakiosaanne.

Olisikin aika veikeää. Ap:llä olisi 50% talosta ja lakiosa isältä ja leskellä loput. 

Jos aloituksen isä haluaisi viimeisen päälle turvata vaimonsa oikeudet, niin hän voisi myydä oman osuutensa talosta vaimolleen pidättää itselleen elinikäisen asumisoikeuden.

Vierailija kirjoitti:

Voivatko muuten talosta 50% perineet lapset muuttaa isän ja isän uuden vaimon kanssa taloon, jos haluavat? Siis asuttamaan sitä omistamaansa talon puolikasta, vai voiko isä kieltää?

Se, joka on talossa kirjoilla voi tietenkin kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus ei koske asuntoa, josta te omistatte puolet. ” Oikeus kohdistuu sellaiseen asuntoon (asunto-osake, okt, tms), jonka joko ensin kuollut puoliso on omistanut yksin tai puolisot ovat yhdessä omistaneet. Oikeus ei koske sellaista asuntoa, jonka omistaa edes osin joku kolmas taho. Tällainen tilanne koskee kuolinpesän omistuksessa olevia asuntoja ja asuntoja, jotka ovat ensin kuolleen yrittäjäpuolison yrityksen omistuksessa.” Eli toki isänne saa sen puolikkaan testamentata vaimolleen, mutta tällöin menetellään täysin normaalin perintökaaren mukaan ja testamentti ei saa loukata teidän lakiosaanne.

Olisikin aika veikeää. Ap:llä olisi 50% talosta ja lakiosa isältä ja leskellä loput. 

Jos aloituksen isä haluaisi viimeisen päälle turvata vaimonsa oikeudet, niin hän voisi myydä oman osuutensa talosta vaimolleen pidättää itselleen elinikäisen asumisoikeuden.

Nyt meni vähän ohi tuo viimeinen osa lauseesta. Miten niin? Ja ei isä voi ilman muiden omistajien lupaa myydä, katsopas kun talon osakkeet on vähän eri asia kuin vaikkapa puolet perunoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten on mahdollista, etten saisi perintöä sittenkään, vaikka molemmat vanhempani ovat kuolleet? Varsinkin kun omistan talosta jo osan, miten joku muu voi testamentata toisen omaisuutta??

Ap

Eli uusi vaimo ei ole munahaukka, vaan rintaperilliset. 

Miten talon omistaja on munahaukka, mutta talosta mitään omistamaton ei? Leskihän se tuossa ahne on, yrittää haalia toisten omaisuutta.

Munahaukka on nainen joka tykkää kullista.

Vai hopioista?

Turha yrittää keksiä sanalle uusia merkityksiä. Jos sun mielestä joku tykkää hopioista, niin sano hopiohaukaksi. Muna haukka tykkää kullista, ja tosiaan, tietenkin hän voi olla myös mies. Kunhan tykkää kullista.

Naimisissa leskenoikeus on automaattinen. Avoliitossa menee testamentin kautta, mutta jos pesän ainoa omaisuus on tämä asunto, oikeus loukkaa lakiosaa. Silloin sanotaan avopuolisolle heipat joko hyvällä tai pahalla.

Vierailija kirjoitti:

Isänne omistaa siis oman puoliskonsa talosta, sinä ja sisaruksesi omistatte toisen puoliskon (jonka peritte äidiltänne). Isänne jäi taloon lesken asumisoikeuden nojalla.

Tuota asumisoikeutta ei voi ketjuttaa niin että se koskisi isän uutta vaimoa. Isänne ei voi testamentilla määrätä asumisoikeutta taloon, koska ei omista sitä kokonaan.

Muu johtaisi aivan kohtuuttomaan lopputulokseen perillisten kannalta. Pahimmassa tapauksessa leski olisi heitä paljon nuorempi eivätkä perilliset ikinä saisi perintöään hallintaansa.

Juuri näin! Jos talo on alunperin molempien nimissä: isän ja äidin, niin kuolinpesä omistaa kuolleen osuuden, 

Vierailija kirjoitti:

Naimisissa leskenoikeus on automaattinen. Avoliitossa menee testamentin kautta, mutta jos pesän ainoa omaisuus on tämä asunto, oikeus loukkaa lakiosaa. Silloin sanotaan avopuolisolle heipat joko hyvällä tai pahalla.

Mutta vain jos kuollut puoliso tai puolisot yhdessä omistivat sen asunnon kokonaan. Ei silloin, jos asunnolla on myös muita omistajia, kuten tässä tapauksessa AP sisaruksineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isänne omistaa siis oman puoliskonsa talosta, sinä ja sisaruksesi omistatte toisen puoliskon (jonka peritte äidiltänne). Isänne jäi taloon lesken asumisoikeuden nojalla.

Tuota asumisoikeutta ei voi ketjuttaa niin että se koskisi isän uutta vaimoa. Isänne ei voi testamentilla määrätä asumisoikeutta taloon, koska ei omista sitä kokonaan.

Muu johtaisi aivan kohtuuttomaan lopputulokseen perillisten kannalta. Pahimmassa tapauksessa leski olisi heitä paljon nuorempi eivätkä perilliset ikinä saisi perintöään hallintaansa.

Juuri näin! Jos talo on alunperin molempien nimissä: isän ja äidin, niin kuolinpesä omistaa kuolleen osuuden, 

Ei se ole aivan näin yksinkertaista muun muassa siksi että leski on voinut saada tasinkoa kuolinpesästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lesken asumisoikeus ei koske asuntoa, josta te omistatte puolet. ” Oikeus kohdistuu sellaiseen asuntoon (asunto-osake, okt, tms), jonka joko ensin kuollut puoliso on omistanut yksin tai puolisot ovat yhdessä omistaneet. Oikeus ei koske sellaista asuntoa, jonka omistaa edes osin joku kolmas taho. Tällainen tilanne koskee kuolinpesän omistuksessa olevia asuntoja ja asuntoja, jotka ovat ensin kuolleen yrittäjäpuolison yrityksen omistuksessa.” Eli toki isänne saa sen puolikkaan testamentata vaimolleen, mutta tällöin menetellään täysin normaalin perintökaaren mukaan ja testamentti ei saa loukata teidän lakiosaanne.

Olisikin aika veikeää. Ap:llä olisi 50% talosta ja lakiosa isältä ja leskellä loput. 

No mitä erityisen veikeää tossa on? Taidat olla aika nuori vielä. Itse olen nähnyt ja kuullut monenlaisista kuvioista, joissa samaa taloa on omistanut leski, ensimmäisenä kuolleen puolison perikunta, lesken uusi mies sekä perikunnan yhden henkilön kuoltua hänen perikuntansa ja lopulta vain yksi tästä perikunnasta, jolle sisarukset myivät oman osuutensa.

Siis mummoni ja mummon uusi mies, vaarini perikunta ja perikunnan yhden sisaren osuuden omisti hänen tyttärensä kun tämä henkilö kuoli. Kun mummo sitten kuoli, niin ei ollut hänen uudella miehellä mitään kiinnostusta taloon, epäselvää oli, miksi hänen nimiinsä oli edes siirretty osuus mummon osuudesta. Mutta hän luopui osuudestaan muutaman tonnin hintaan. Tällöin koko talon omistajuus pantiin uusiksi ja nyt se on yhden serkkuni nimissä, koska hänelle se talo on tärkeä ja haluaa sitä hoitaa ja kunnostaa.

Yhdessä isossa kerrostaloasunnossa Hgin keskustassa oli vielä sekavammat omistussuhteet, kyse oli siis mieheni suvusta, mutta siinä oli mukana sukulaisia rintaperillisyyden, testamentin sekä lahjoituksen kautta plus yksi yritys ja yhden perillisen kuolinpesä. Asunnon arvo oli suuri ja siksi sen kanssa saivat takuta pitkään ja hartaasti, että kaikki olivat lopulta tyytyväisiä.

Vierailija kirjoitti:

Eli, onko pesä ollut jakamaton ensimmäisen vaimon kuoleman jälkeen? Silloinhan talo on on perikunnan nimissä. Eikä sitä voi edes testamentata, koska talo on perikunnan, josta isällä osuus.

Jatkanpa.. Silloinhan tilanne olisi toinen, jos kuolinpesä olisi jaettu ensimmäisen vaimon kuoleman jälkeen. Eli maksettu osuudet muille perillisille.

Leski ei esimerkiksi saa luovuttaa ilman uuden puolison suostumusta asuntoa, jota hän saa pitää hallinnassaan ensimmäisen puolison kuoleman jälkeen, mikäli hän käyttää tätä asuntoa yhteisenä kotinaan uuden puolisonsa kanssa.

https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-uusi-avioliitto

Voisiko tuo ketjuttaminen muka ihan oikeasti jatkua loputtomiin?

Äiti kuolee, isälle kuuluu puolet asunnosta, hän saa lesken asumisoikeuden. Menee uusiin naimisiin. Isä kuolee, puolet isän osuudesta menee uudelle leskelle, jolla on lesken asumisoikeus. Leski menee uusiin naimisiin nuoren miehen kanssa, kuolee, lesken osuus isän osuudesta menee tälle tuoreelle leskelle, jolla on nyt puolestaan lesken asumisoikeus. Lesken leski menee uusiin naimisiin vieläkin nuoremman naisen kanssa, kuolee, jne....

Vierailija kirjoitti:

Voisiko tuo ketjuttaminen muka ihan oikeasti jatkua loputtomiin?

Äiti kuolee, isälle kuuluu puolet asunnosta, hän saa lesken asumisoikeuden. Menee uusiin naimisiin. Isä kuolee, puolet isän osuudesta menee uudelle leskelle, jolla on lesken asumisoikeus. Leski menee uusiin naimisiin nuoren miehen kanssa, kuolee, lesken osuus isän osuudesta menee tälle tuoreelle leskelle, jolla on nyt puolestaan lesken asumisoikeus. Lesken leski menee uusiin naimisiin vieläkin nuoremman naisen kanssa, kuolee, jne....

Ei voi, kuten täällä on jo kerrottu. Se on sitten eri asia, että uusi leski voi saada edelliseltä leskeltä tasinkona vaikka puolet siitä asunnonpuolikkaasta, eli omistaisi neljänneksen.