Lue keskustelun säännöt.
Noloin tilanteesi ylipainon takia?
13.03.2015 |
Tuttavapariskunta oli tehnyt kylppäriremontin. Wc-pöntön liima oli kuulema lähes kuivunut. Olivat itse jo käyttäneet sitä, mutta kehottivat istumaan varovasti. Noh, niinhän siinä kävi, että koko pönttö rojahti nurin ja etureuna halki. Voi jumalauta kun hävetti! Nyt alkaa dieetti! Onko muilla läskeillä ollut noloja tilanteita?
Kommentit (924)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari kertaa käynyt niin että tuttavat ovat pyytäneet veneilemään. Mutta yhdetkään heidän tarjoamat pelastusliivit eivät mulla mene kiinni vatsan kohdalta. Pitää varmaan ostaa omat pelastusliivit... :(
Vierailija kirjoitti:
Jouduin yöksi vuodeosastolle. Ei löytynyt tarpeeksi isoa paitaa päälle ja läski vilkkui nappien välistä. Painoa on noin 105 kiloa. Pitääköhän minua lihavammat omat vaatteet päällä tai ehkä silloin isot koot pyykissä...
Ainakin meidän sairaalassa ne isot ovat niitä rumia ruskeita vaatteita :/ Seuraavan kerran voisikin pakata oman pyjaman mukaan, jos sitä vaan saisi pitää.
- Ommeltiin yläasteen rättikässän tunnilla housuja, ja tietenkään minun valtaisalle takalistolleni ja reisilleni ei löytynyt sopivan kokoista kaavaa. Noh, opettaja pakotti kuitenkin mut ompelemaan isoimmat mahdolliset housut, ja sitten projektin lopuksi kaikkien piti vuorotellen mennä varastoon pukemaan ompelemansa housut päälleen ja esitellä ne luokalle. Mä suunnilleen itkua pidätellen vedin ne housut puoleenreiteen kun ne ei siitä ylemmäs nousseet, ja sit jouduin menemään ulos varastosta koko luokan eteen sanomaan opettajalle et ei nää muuten mahdu mun päälle. Hieman noloa!
- Kaverillani oli asunnossaan sellaset kokoontaitettavat heiveröiset puiset klaffituolit joiden päällä sitten istuttiin ruokapöydän ympärillä viettämässä iltaa. Istuin koko sen pari-kolme tuntia käytännössä puoliksi kaikkien jalkavoimieni edestä kyykäten, sillä en uskaltanut laskea koko painoani sen valmiiksi liitoksistaan natisevan tuolin päälle. Onneksi onnettomuutta ei kuitenkaan käynyt, mutta erittäin vahva pelko oli koko illan läsnä.
- En mahtunut läskireisineni täynnä olevan huvipuistolaitteen turvakaiteen väliin, joten mun piti häpeissäni juosta pois täpötäydestä laitteesta ihmisten katsellessa.
- En ole vuosikausiin mahtunut firman työvaatteisiin, vaan pitää aina ostaa omat erilliset työvaatteet jostain. Päällystakit joudun aina tilaamaan miesten puolelta, ja niissäkin isoin koko hädintuskin mahtuu päälle mukavasti vaikka en vyötäröltäni aivan valtavan kokoinen olekaan, olen vain melko yläselkäläski ja käsivarteni ovat liian pläskit naisten mallistoon. Olen tosin kuullut laihemmilta työkavereilta että koot ovat normaalia pienempiä myös heille, joten se helpottaa ehkä noloutta vähän.
- Sit tietty kaikki ne kerrat kun olen ollut kaupassa valikoimassa itselleni jotain pientä herkkua viikonlopun kunniaksi ja jotkut nokkelat (yleensä miespuoliset) henkilöt kävelevät ohitseni ja kuin ohimennen vittuilevat mukamas toisilleen juuri minun kohdallani että "pitäskö ostaa salaatti" tms. En voi toki tietää satavarmaksi että nokittelevatko ne oikeasti vaan toisiaan, mutta jotenkin se aina särähtää ikävästi korvaan kun on koko ikänsä kuullut läskivittuilua ja sitten ihan sattumalta tuollaiset keskustelut käydään juuri minun kohdallani siinä mässyhyllyllä. Tän takia koitan taktikoida kaupassa käynnit aikaiseen aamuun jolloin siellä harvemmin on muita kuin vanhuksia jotka eivät yleensä huomioi minua ollenkaan.
- Lisäksi kaikki kadulla huutelut ja naureskelut yms jotka oikeasti vaan pilaa loppupäivältä fiiliksen ihan täysin. Olen kokoisekseni kuitenkin aktiivinen ja treenaan vähintään kolme varttia joka päivä tavoitteenani ns. normaalipaino, mutta ei se keho kuitenkaan sormia napsauttamalla ja yhden päivän jälkeen kutistu, joten syö välillä hieman motivaatiota kun laihoille ihmisille ei tunnu käyvän tuo ajatus mielessä. Hehän vain näkevät pullukan jonka kustannuksella höhötellä.
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa käynyt niin että tuttavat ovat pyytäneet veneilemään. Mutta yhdetkään heidän tarjoamat pelastusliivit eivät mulla mene kiinni vatsan kohdalta. Pitää varmaan ostaa omat pelastusliivit... :(
Sama juttu, ei olisi ollut pelastusliiveistä paljonkaan hyötyä. Ja se veneeseen asettuminen ja sieltä poistuminen...kerran kellahdin laiturille makuuasentoon - kuin Saimaan norppa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä läskeille on mukava nauraa. Miksette laihduta?
Jotta sinulla olisi hauskaa jatkossakin!
Onnistuin rikkomaan ystäväperheen saunan lauteet, kun kävin heillä saunomassa. Hävetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lantionpohja-tensiomittari ei värähtänytkään vaikka olenkin mielestäni
tiukassa kunnossa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa käynyt niin että tuttavat ovat pyytäneet veneilemään. Mutta yhdetkään heidän tarjoamat pelastusliivit eivät mulla mene kiinni vatsan kohdalta. Pitää varmaan ostaa omat pelastusliivit... :(
Sama juttu, ei olisi ollut pelastusliiveistä paljonkaan hyötyä. Ja se veneeseen asettuminen ja sieltä poistuminen...kerran kellahdin laiturille makuuasentoon - kuin Saimaan norppa!
Kelluu ilman kellukkeitakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en enää koskaan uskalla tilata ruokaa lentomatkoille. Kyllähän se ruuan tuoksu muiden syödessä tekee nälkäiseksi, mutta kun olin kerran tilannut Kreikkaan mennessä - mikä lie kone ollut - ja ihmettelin tarjottimen kanssa, että miksen saa sitä mahtumaan! Oli sitten kiva syödä tarjotin kallellaan ja varoa, ettei juoma kaadu. En silloin ymmärtänyt, että kun lensin Portugaliin, kone oli Finnair ja ilmeisesti tilaa oli enemmän, koska en muista olleen mitään ongelmia syömisessä. En kuitenkaan niin merkittävästi ollut painoakaan kerännyt matkojen välissä. Vyön olen aina saanut kiinni ilman lisäosaa, tosin olen jännittänyt sitä joka kerta, että miten noloa olisi pyytää sitä.
Minua kehoitettiin laittamaan bikinien alaosa päälle vaikka oli! Että nolotti naama punaisena!!!!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- Ommeltiin yläasteen rättikässän tunnilla housuja, ja tietenkään minun valtaisalle takalistolleni ja reisilleni ei löytynyt sopivan kokoista kaavaa. Noh, opettaja pakotti kuitenkin mut ompelemaan isoimmat mahdolliset housut, ja sitten projektin lopuksi kaikkien piti vuorotellen mennä varastoon pukemaan ompelemansa housut päälleen ja esitellä ne luokalle. Mä suunnilleen itkua pidätellen vedin ne housut puoleenreiteen kun ne ei siitä ylemmäs nousseet, ja sit jouduin menemään ulos varastosta koko luokan eteen sanomaan opettajalle et ei nää muuten mahdu mun päälle. Hieman noloa!
- Kaverillani oli asunnossaan sellaset kokoontaitettavat heiveröiset puiset klaffituolit joiden päällä sitten istuttiin ruokapöydän ympärillä viettämässä iltaa. Istuin koko sen pari-kolme tuntia käytännössä puoliksi kaikkien jalkavoimieni edestä kyykäten, sillä en uskaltanut laskea koko painoani sen valmiiksi liitoksistaan natisevan tuolin päälle. Onneksi onnettomuutta ei kuitenkaan käynyt, mutta erittäin vahva pelko oli koko illan läsnä.
- En mahtunut läskireisineni täynnä olevan huvipuistolaitteen turvakaiteen väliin, joten mun piti häpeissäni juosta pois täpötäydestä laitteesta ihmisten katsellessa.
- En ole vuosikausiin mahtunut firman työvaatteisiin, vaan pitää aina ostaa omat erilliset työvaatteet jostain. Päällystakit joudun aina tilaamaan miesten puolelta, ja niissäkin isoin koko hädintuskin mahtuu päälle mukavasti vaikka en vyötäröltäni aivan valtavan kokoinen olekaan, olen vain melko yläselkäläski ja käsivarteni ovat liian pläskit naisten mallistoon. Olen tosin kuullut laihemmilta työkavereilta että koot ovat normaalia pienempiä myös heille, joten se helpottaa ehkä noloutta vähän.
- Sit tietty kaikki ne kerrat kun olen ollut kaupassa valikoimassa itselleni jotain pientä herkkua viikonlopun kunniaksi ja jotkut nokkelat (yleensä miespuoliset) henkilöt kävelevät ohitseni ja kuin ohimennen vittuilevat mukamas toisilleen juuri minun kohdallani että "pitäskö ostaa salaatti" tms. En voi toki tietää satavarmaksi että nokittelevatko ne oikeasti vaan toisiaan, mutta jotenkin se aina särähtää ikävästi korvaan kun on koko ikänsä kuullut läskivittuilua ja sitten ihan sattumalta tuollaiset keskustelut käydään juuri minun kohdallani siinä mässyhyllyllä. Tän takia koitan taktikoida kaupassa käynnit aikaiseen aamuun jolloin siellä harvemmin on muita kuin vanhuksia jotka eivät yleensä huomioi minua ollenkaan.
- Lisäksi kaikki kadulla huutelut ja naureskelut yms jotka oikeasti vaan pilaa loppupäivältä fiiliksen ihan täysin. Olen kokoisekseni kuitenkin aktiivinen ja treenaan vähintään kolme varttia joka päivä tavoitteenani ns. normaalipaino, mutta ei se keho kuitenkaan sormia napsauttamalla ja yhden päivän jälkeen kutistu, joten syö välillä hieman motivaatiota kun laihoille ihmisille ei tunnu käyvän tuo ajatus mielessä. Hehän vain näkevät pullukan jonka kustannuksella höhötellä.
Ihan järkyttävää, että aikuiset kehtaa olla niin lapsellisia, että huutelee toisille toisten ulkomuodosta.
Halaus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa käynyt niin että tuttavat ovat pyytäneet veneilemään. Mutta yhdetkään heidän tarjoamat pelastusliivit eivät mulla mene kiinni vatsan kohdalta. Pitää varmaan ostaa omat pelastusliivit... :(
Sama juttu, ei olisi ollut pelastusliiveistä paljonkaan hyötyä. Ja se veneeseen asettuminen ja sieltä poistuminen...kerran kellahdin laiturille makuuasentoon - kuin Saimaan norppa!
Kelluu ilman kellukkeitakin.
Tässä on kyllä perää, ja siksi en ole liian pienistä pelastusliiveistä ollut kovin huolissani. Joskus kävin kaupassa katselemassa, mutta ei siellä ollut sellaisia, jotka minulle sopisivat. Mutta joo, kellun kuin korkki, vaatteet päälläkin. Sen sijaan sukeltaminen ei onnistu. En ymmärrä, miten pystyisin hukkumaan.
Oma nolo rättikässäkokemukseni liittyy siihen, kun lukukauden alussa piirrettiin ensin kaavat ja leikattiin kangas. Hitaana en saanut sitä vaatetta (farkkuliivi) kovin nopeasti valmiiksi, ja niinpä olin lihonut siitä ulos jo ennen kuin se valmistui. Onneksi ei ollut niin noloa sovituskokemusta kuin toisella käsityötunneistaan avautuneella.
Nykyään harrastan puutöitä, tekisi mieli nikkaroida kokoontaitettavia pihatuoleja, mutta epäilyttää, onko malli laskettu niin, että kantaa minunkin painoiseni ihmisen varmasti. Kaverin mökillä olen onnistunut istumaan tuolin rikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.Meillä miehellä vanha pakettiauto. Ajan sillä todella harvoin. Keväällä sisko pyysi ,että jos lähtisin sillä hänen kans taimistolle hakemaan omenapuu ja roikkupihlajia. Vanhoissa pakettiautoissa ohjaamo tosi ahdas.Mahduin autoon juuri ja juuri. Noloa oli ,kun maha ihan kiinni ratissa turvavyö kiristi ja vaikeaa oli päästä autosta ulos.
Magneettikuvauksessa minut saatiin juuri ja juuri mahtumaan putken sisään. Miespuolinen hoitaja oli skeptisempi mahtumisen suhteen, mutta naishoitaja oli varmempi mahtumisesta. Sanoi lopuksi, että tämä heidän laite on pienempi kuin toisessa toimipisteessä oleva, että kannattaa mennä sinne, jos on vielä tarvis kuvata. Luulin, että niitä on vain yhtä kokoa.
Yllättävän vähän näitä muistuu itsellä mieleen, vaikka koko ajanhan sitä ulkonäökään häpeää. Oli sitten ylipainoa kilo tai 30kg.
Jännää on, että en muista nähneeni muiden noloja hetkiä yhtäkään, jos yhtään lohduttaa kirjoittajia.
Itselläni on vanhassa asunnossa tosi pieni suihku, jossa vielä pyykkikone niin vieressä että mahdun juuri ja juuri pujahtamaan suihkuun. En voi ainakaan lihoa enää yhtään tai en mahdu enää omaan suihkuuni :D
Hammaslääkärissä oli uusi hml-tuoli ja lekuri oli laittamassa käsinojaa siihen alas kun menin makaamaan, muttei se mahtunut kun reisiläskit otti vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin Dohan tai Dubain (en muista kumpi) lentoasemalla konetta vaihtamassa, kun näin että kaksi portilla olevaa henkilökunnan jäsentä (miestä) katseli minua pitkään ja pyysivät naispuolisen kollegansa siihen. Se nainen sitten tuli luokseni ja pyysi sinne portille. Hän kysyi että tarvitsenko raskauteni vuoksi enemmän jalkatilaa tai muuten mukavamman penkin jatkolennolle. En ollut raskaana, joten katsoin naista vain pitkään ennen kuin sain sanottua sen ääneen. Nainen tulkkasi saman arabiaksi niille miehille, joita näytti nolottavan mokansa. En tiedä keitä siinä lopuksi eniten nolotti... Itseä kyllä vi-tuttikin aika rankasti.
Minulla ylikilot kertyvät ikävä kyllä vatsalle ja lentoasemalla päälläni oli mekko, joka nähtävästi korosti vatsanseutua.
Olisit vaan sanonut että yes please thank you. Olisit päässyt paremmille paikoille, ehkä jopa bisnekseen.
Sanoi mullekim joogaohjaaja ennen tuntia, että ei tarvi tehdä kaikkia liikkeitä raskaana. En ollut raslaana ja nykyään olen hoikka, ei tuu väärinkäsityksiä. Alkoholi pois niin vatsa litistyy.
Sitä sanoi mun mieskin, kun kerroin mistä siinä tuijottelussa ja kuiskuttelussa oli kysymys. Mutta tilanteessa olin niin loukkaantunut ja järkyttynyt, ettei tullut mieleenkään että olisin tosiaan voinut päästä vaikka bisnekseen. Kone oli kumminkin puolityhjä siihen lopulliseen kohteeseen. Toisaalta mulle ei varmaan olisi tarjoiltu alkoholia, jos lentoemot olisi saaneet sanan, että yksi ylimääräinen raskaana oleva tulossa bisnekseen 🤣 ja mies olisi joutunut istumaan yksin turistiluokassa kymmenen tuntia.
Ihmettelin miksi ne miehet ei tulleet itse asiaa kysymään, mutta kulttuuri ja uskonto varmaan sanelee, että mies ei voi mennä kysymään vieraalta naiselta että onko tämä raskaana.
Kalliossa näkee joskus todella mielenkiintoisia ratkaisuja. Monesti on isompi asunto pilkottu pienemmäksi ja pesutilat on pitänyt mahduttaa milloin mihinkin koloon.