Lue keskustelun säännöt.
Miten vauvan kanssa saa tehtyä kotitöitä?
Meillä on kai vaativa vauva kun se ei viihdy itsekseen viittä minuuttia kauempaa missään sitterissä tai lattialla. Ei suostu olemaan kantoliinassa eikä repussa. Koko ajan pitäisi kanniskella selkä vääränä tai viihdyttää. Nukkuu päiväunia hyvin vain liikkuvissa vaunuissa, sängyssä 30 min. kerralla jos hyvin käy. En ymmärrä missä välissä ne kotityöt pitäisi tehdä. Silloin kun vauvan saa nukahtamaan sänkyyn, ehdin ottaa itse torkut tai tehdä itselleni ruokaa ja syödä. Mikään imurointi tai kolistelua aiheuttava ei käy koska vauva herää rääkymään. Just ja just saa pyykit tai tiskit pesukoneeseen jos siunaantuu sopiva muutaman minuutin hetki ja roskat saa vietyä vaunulenkin yhteydessä.
Kommentit (393)
Vierailija kirjoitti:
Mä viihdytin meidän vaativaa neitiä tekemällä performanssin joka kotityöstä - esim pyykkiä viikatessa tai tiskikonetta tyhjentäessä, musiikki soimaan ja sitten hassusutellen/tanssien/laulaen/runoillen esitetään jokainen vaate tai astia sitterissä pötköttävälle vauvalle.
Kumman hyvin meidän neiti jaksoi katsoa "äiti-showta" ja välillä jopa nukahti torkuille kesken kaiken (taisi tulla yliannostus aisteille).
Ihan tavallinen teini tuosta kasvoi, ja äitikin suhteellisen normaali vielä. XD
Hän ei ehkä sittenkään ollut ihan niin vaativa kuin toiset. Mäkin olen todellakin yrittänyt tätä, mutta vauva yksinkertaisesti vain huusi sitterissä tai missä tahansa pötkötellessään. Toisenkinlaisesta lapsesta on kokemusta ja se olikin sitten aika paljon helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olenkin ihmetellyt lapseni päiväkotiryhmässä muutamia nelivuotiaita, jotka huutavat pää punaisena jos eivät saa tahtoaan läpi ja heti. Vanhemmat yleensä konttaa sitten sielä lattialla kaiketi neuvottelemassa niiden kanssa sopivista ehdoista. Selvisipä syykin nyt tällaiseen käytökseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä kuinka suosittu mielipide, mutta mielestäni vauvan voi ihan hyvin vain laskea lattialle, sitteriin tms. syömisen ajaksi, viihtyi tai ei. Minusta on vähän sairasta, että jos vauva "ei viihdy", niin sitten vanhempi ei saa syödä kunnolla, peseytyä tai tehdä edes välttämättömiä kotitöitä. Jotenkin siinä on minun korvaani prioriteetit ihan metsässä. Ihan kuin äidillä ei olisi ihmisarvoa yhtään vauvaan verrattuna.
Vastaus ei ole huudattaa vauvaa. Kauhea ajatuskin, että vaiva joutuu kärsimään koska jomman kumman pitää🙄 Ei se niin mene....
Keuhkot vahvistuu.
Toiset ahdistuu normaalista kovemmasta ääntelemisestäkin ja laittaa senkin vauvan huutamiseksi vaikkei itkua olisikaan. Ei vauvan kuulu olla mykkänäkään.
Mä laitoin vauvan sitteriin pöydälle, että oli melkein samalla tasolla ja annoin puukauhan käteen.
Hän seurasi hommiani ja paukutteli kauhalla sitterin etulaitaa ja nauroi koko ajan.
Jos laitoin lattialle, niin hirvee huuto päälle.
Ak vauva kantoliinaan ja nännisuuhun niin voit naisena tehdä kotitöitä samalla. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä kuinka suosittu mielipide, mutta mielestäni vauvan voi ihan hyvin vain laskea lattialle, sitteriin tms. syömisen ajaksi, viihtyi tai ei. Minusta on vähän sairasta, että jos vauva "ei viihdy", niin sitten vanhempi ei saa syödä kunnolla, peseytyä tai tehdä edes välttämättömiä kotitöitä. Jotenkin siinä on minun korvaani prioriteetit ihan metsässä. Ihan kuin äidillä ei olisi ihmisarvoa yhtään vauvaan verrattuna.
Totaaaaaa…. Siis sittenkö on tyytyväinen äiti kun vauva KARJUU itsensä siniseksi? Yhtä mun vauvoista ei tod laskettu ellei halunnut kuunnella huutoa, ei ollut mitään kitinää vaan karjui itsensä siniseksi heti. Et, hyvä neuvo. Kiitti 👍
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä kuinka suosittu mielipide, mutta mielestäni vauvan voi ihan hyvin vain laskea lattialle, sitteriin tms. syömisen ajaksi, viihtyi tai ei. Minusta on vähän sairasta, että jos vauva "ei viihdy", niin sitten vanhempi ei saa syödä kunnolla, peseytyä tai tehdä edes välttämättömiä kotitöitä. Jotenkin siinä on minun korvaani prioriteetit ihan metsässä. Ihan kuin äidillä ei olisi ihmisarvoa yhtään vauvaan verrattuna.
Tämmönen kommentti tuntuu jotenkin niin itsestään selvältä, todellinen elämä onkin sitten aivan erilaista.
Tämän minäkin muistan vaikka kuopus täyttää kohta 18 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolison pitää olla vauvan kanssa illat, niin siinä ehtii toinen tehdä kotityöt rauhassa. Luulisi työssäkäyvälle tulevan ikävä lasta ja koska lapsi tarvitsee isän seuraa, niin tuo käy luontevasti.
Tämä! Aina oletetaan automaattisesti että äiti hoitaa lapset ja isä käy töissä. Perus hetero malli. Onneksi on perheitä jotka toimii toisin ja onneksi on erilaisia perheitä jotka eivät edusta hetero normia.
Onko täällä kaikki vanhemmat yhden lapsen vanhempia? On täysi mahdottomuus pitää kaikki yhtäaikaa AINA tyytyväisinä. Jos vauva on syötetty ja on kuivat päällä niin kyllä äidillä on lupa syödä. Lapsella ei ole tuolloin hätä! Sen syömisen hoitaa kyllä alle kymmenen minuutin niin kukaan ei saa traumoja. Täytyyhän isompiakin lapsia hoitaa vaikka vauva ei olisi juuri silloin onnellinen. Ja mitä ihmiset teette kun vauva alkaa huutaa vaikka kesken ajon? Hätävilkut päälle vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä kuinka suosittu mielipide, mutta mielestäni vauvan voi ihan hyvin vain laskea lattialle, sitteriin tms. syömisen ajaksi, viihtyi tai ei. Minusta on vähän sairasta, että jos vauva "ei viihdy", niin sitten vanhempi ei saa syödä kunnolla, peseytyä tai tehdä edes välttämättömiä kotitöitä. Jotenkin siinä on minun korvaani prioriteetit ihan metsässä. Ihan kuin äidillä ei olisi ihmisarvoa yhtään vauvaan verrattuna.
Vastaus ei ole huudattaa vauvaa. Kauhea ajatuskin, että vaiva joutuu kärsimään koska jomman kumman pitää🙄 Ei se niin mene....
Ei se vauva kärsi, jos sillä on kaikki hyvin.
Maha täynnä, röyhtäytetty, kuiva vaippa, ei oo kylmä, ei oo kuuma, ei koliikkia, muuten vain huutaa. Vauvasta asti pitää opettaa, että sulla on kaikki hyvin, mun nyt pitää hoitaa tämä asia ja tulen kohta. Vanhempi voi olla vaikka kakkosasialla vessassa ovi auki.
Tottakai jos sen vauvan opettaa vain syliin. Oma vauva huusi alle tunnin, kun ei ollut tuttia. Ei se siitä hajonnut. Enkä minä. Sit se nukahti. En lähtenyt ajamaan 20km ostamaan tuttia kaupasta.
On myös näitä vanhempia nähty, jotka opettaneet vauvan nukkumaan vain ja ainostaan rattaissa. Sitten äiti kävelee katuja pitkin puoleta öin, että vauva nukahtaa ja rattaat otetaan makuuhuoneeseen.
Kannattaa muistaa, että itku on ihan evoluution tuoma turvakeino pienelle avuttomalle vauvalle: vauva tarvitsee välttämättä hoitajaa ja ilman hoitajaa on todellisessa kuolemanvaarassa. Itkulla vauva varmistaa, että häntä ei unohdeta/hylätä, joten jos hän ei huomaa hoitajaa lähellään, hän ilmoittaa, että täällä ollaan, älkää jättäkö! Mitä pienempi vauva, sitä rajallisemmat keinot hänellä on varmistaa, että hoitaja ei häntä ole unohtanut. Jos itkuun vastataan nopeasti - otetaan syliin, silitetään, vauva ymmärtää, että häntä ei ole unohdettu, ja itku ei välttämättä äidy pahaksi. Jos taas vauva jätetään jatkuvasti itkemään ja lohdutetaan ehkä vasta kun palosireeni on käynnissä, vauva oppii, että kannattaa käynnistää palosireeni samantien.
Tietenkin on eri asia sitten refluksin yms. aiheuttamat itkut, jotka täytyy selvittää! Suomessa on aivan liian paljon alidiagnosoitua refluksia ja turhaan kärsiviä vauvoja (ja vanhempia).
Mulla oli varsin rauhallinen vauva, mutta kyllä ne ensimmäiset kuukaudet menivät hyvin intensiivisesti vauvassa kiinni. Kuvainnollisesti "kiinni" siinä mielessä, että kantoliinassa lapselle tuli ilmeisesti niin kuuma, että ei viihtynyt siinä ollenkaan. Sylissä tai käden ulottuvilla kuitenkin (vauva haluaa olla varma, että häntä ei ole unohdettu) ja tietenkin rinnalla syömässä vähän väliä ja pitkään. Saatoin itse ruokailla niin, että lapsi oli turvakaukalossa vieressä (liian pieni vielä sitteriin) ja välillä piti silittää, lähellä piti olla. Päiväunet olivat joku 30 min kerrallaan, joten siinä ei paljon ehtinyt kuin hengähtää ja aloittaa jonkun kotihomman. Vasta lähempänä 1 vuoden ikää lapsi alkoi nukkua 45 min-reilu tunnin unia, jolloin päiväunien aikaan saattoi saada jotain valmiiksikin.
Ensimmäisistä kuukausista kun päästiin, lapsi ei tarvinnut syliä ihan niin paljon ja viihtyi jonkin aikaa vaikka lattialla tai sitterissä ja saattoi pysyä rauhallisena ilman kosketusta, kun näki ja kuuli äidin, ja silloin lasta pystyi jo toisella tavalla viihdyttämään kotihommien lomassa. Juuri tuo muidenkin kertoma juttelu pyykkiä ripustaessa, keittiön alakaapin oveen ripustetut lelut, ovi auki vessassa ja lapsi näköetäisyydellä tai sitterissä suihkuhuoneen lattialla kun äiti laulaa samalla, olivat hyviä keinoja. Kyllä se helpottaa, mutta ihan ensimmäisinä kuukausina on tärkeintä vain osoittaa vauvalle, että "kyllä, olemme huomanneet, että olet olemassa, ei mitään hätää, kyllä sinusta pidetään huolta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä juttu🤔 Itse en ajatellut koskaan olevani lapsilleni viihdyttäjä. Kyllä kotityöt, syöminen, lepo jne. on asioita mitkä vain on hoidettava.
Enemmänkin olen miettinyt nyky "äitejä" joilla on tunti tolkulla aikaa näpäyttää kännykkää, ja kysellä ihme juttuja tex. Vauva.fi.
Onhan kaikki raskasta ja outoa, jos elämänhallinta jo ennen lasta on ollut hakusessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen jo kauan ollut sitä mieltä, että jotkut trooppisten saarten selviytyjät -realityt on ihan diipadaapaa sen rinnalla, että yrittää vauvan / taaperon kanssa vaihtaa lakanoita, sulattaa pakastinta tai pestä ikkunoita.
MIKSI vauvan kanssa pitää sulattaa pkastin tai pestä ikkunat? Nuo voi hyvin hoitaa ennen lisääntymistä ja sitten joskus kun ehtii. Ei haittaa jos jonain vuonna jää tekemättä. Tai sen ikkunoiden pesun voi ottaa ostopalveluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu🤔 Itse en ajatellut koskaan olevani lapsilleni viihdyttäjä. Kyllä kotityöt, syöminen, lepo jne. on asioita mitkä vain on hoidettava.
Enemmänkin olen miettinyt nyky "äitejä" joilla on tunti tolkulla aikaa näpäyttää kännykkää, ja kysellä ihme juttuja tex. Vauva.fi.
Onhan kaikki raskasta ja outoa, jos elämänhallinta jo ennen lasta on ollut hakusessa.
Elämänhallinta hakusessa jos vauva itkee koliikin tai refluksin takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, onko tämä kuinka suosittu mielipide, mutta mielestäni vauvan voi ihan hyvin vain laskea lattialle, sitteriin tms. syömisen ajaksi, viihtyi tai ei. Minusta on vähän sairasta, että jos vauva "ei viihdy", niin sitten vanhempi ei saa syödä kunnolla, peseytyä tai tehdä edes välttämättömiä kotitöitä. Jotenkin siinä on minun korvaani prioriteetit ihan metsässä. Ihan kuin äidillä ei olisi ihmisarvoa yhtään vauvaan verrattuna.
Vastaus ei ole huudattaa vauvaa. Kauhea ajatuskin, että vaiva joutuu kärsimään koska jomman kumman pitää🙄 Ei se niin mene....
Ei se vauva kärsi, jos sillä on kaikki hyvin.
Maha täynnä, röyhtäytetty, kuiva vaippa, ei oo kylmä, ei oo kuuma, ei koliikkia, muuten vain huutaa. Vauvasta asti pitää opettaa, että sulla on kaikki hyvin, mun nyt pitää hoitaa tämä asia ja tulen kohta. Vanhempi voi olla vaikka kakkosasialla vessassa ovi auki.
Tottakai jos sen vauvan opettaa vain syliin. Oma vauva huusi alle tunnin, kun ei ollut tuttia. Ei se siitä hajonnut. Enkä minä. Sit se nukahti. En lähtenyt ajamaan 20km ostamaan tuttia kaupasta.
On myös näitä vanhempia nähty, jotka opettaneet vauvan nukkumaan vain ja ainostaan rattaissa. Sitten äiti kävelee katuja pitkin puoleta öin, että vauva nukahtaa ja rattaat otetaan makuuhuoneeseen.
Veikkaan, että osalla ainut mahdollisuus saada vauva nukahtamaan on liikkuvat vaunut. Usein siellä toki voi olla terveyssyitä taustalla, joista ei olla edes tietoisia! Myöhemmin selviää esim. paha refluksi ym. Sitä ei kyllä neuvolassa tunnisteta.
Laittakaa keittiöön pinnasänky, vaikka sellainen matkasänky. Siitä vauva näkee hyvin, mitä äiti tekee. Vähän isommalle lapselle leikkikehä.
Suosittelen muuttamaan ulkomaille ja hankkimaan lastenhoitajan, koulutettu kokoaikainen lastenhoitaja kustantaa noin 300-500 euroa kuussa sivukuluineen.
Parisuhdekin pysyy parempana, äiti nukuttua jne
Terveisiä ulkomailta
Täällä taas helppojen vauvojen äidit pätee hyvällä vanhemmuudellaan. Ja joo. Kotitöitä saa tehtyä sen minkä pystyy, juuri niinkuin aloituksessa kirjoitit, pieni hetki kerrallaan ja pienissä osissa. Jos ei ole puolisoa apuna edes silloin iltaisin ja kovin tarvitseva vauva niin vaikeaa kyllä on, varsinkin alkuun. Sitten jossain kohtaa on lyhyt helpompi kun lapsi alkaa ehkä hitusen paremmin viihtyä lattialla ja/tai nukkua pidempään, kunnes se alkaa liikkua ja sitten saakin olla silmät selässä vahtimassa.
Samaa mieltä vauva ei kuole siihen jos vähän itkeskeleekin.. Ja vauvan voi laskea siksi aikaa lattialke sitteriin leluja ympärille niin saa itse syötyä ja ei onnex tota ongelmaa ole ollut ja vaikka aina ei ole kanneltukkaan koko aikaa lapsia niin tasapainoisia aikuisia tullu heistä. En ymmärrä miksi pumpulissa lapsi pitää kasvattaa.. Itse työskentelen lasten parissa ja pienten.. 25vuoden kokemus alalla
Mä en ainakaan pysty syömään rauhassa, jos vauvani huutaa kuin hengenhädässä. Ja niin toinen mun vauvoistani teki, jos hänet laski maahan tai sitteriin. Toinen oli eri maata, hänen kanssaan ehtikin sitten hoitaa vaikka koko huushollin ja kokata viikon ruoat.