Onko teillä kokemusta erilaisen koulutustason omaavista miehistä? Pitävätkö stereotypiat paikkansa?
Itselläni on kokemusta kaikista ryhmistä. On amisjannu, opistotutkinnon suorittaneita ( AMK ei ollut silloin olemassa), akateemista jne. Nykyinen mies on tohtori. En voin väittää, että näissä ihmisissä ( esim. opistotutkinnon suorittanut tai erikoislääkäri) olisi älykkyyden suhteen ollut mitään eroja. Muutama pelkän YO-tutkinnon suorittanut sen sijaan oli ehkä vähän " onnettomampi" . Suunnitelmat oli suuria ja puheet., mutta aika kului pääsykokeisiin päntätessä ja haihatellessa opiskelupaikkaa, jota ei oltu saatu vielä kaksvitosenakaan. Tänä päivnäkään eivät kuulemani mukaan ole ammatillisessa mielessä " mitään" , mutta ei sitten " sisu" antanut myöten mennä esim. amikseen.
Kommentit (13)
Vierailija:
Itselläni on kokemusta kaikista ryhmistä. On amisjannu, opistotutkinnon suorittaneita ( AMK ei ollut silloin olemassa), akateemista jne. Nykyinen mies on tohtori. En voin väittää, että näissä ihmisissä ( esim. opistotutkinnon suorittanut tai erikoislääkäri) olisi älykkyyden suhteen ollut mitään eroja. Muutama pelkän YO-tutkinnon suorittanut sen sijaan oli ehkä vähän " onnettomampi" . Suunnitelmat oli suuria ja puheet., mutta aika kului pääsykokeisiin päntätessä ja haihatellessa opiskelupaikkaa, jota ei oltu saatu vielä kaksvitosenakaan. Tänä päivnäkään eivät kuulemani mukaan ole ammatillisessa mielessä " mitään" , mutta ei sitten " sisu" antanut myöten mennä esim. amikseen.
Kokemusta FM:sta, keskustelutaito puuttui täysin (paitsi oman alan, fysiikan, asioista - hohhoijaa) ja joi aivan liikaa.
AMK:n tyypin kanssa ei myöskään synkannut - oli hirvee pätemisen tarve, kun tajusi, että tulen saamaan paremman työpaikan kuin hän itse. Aika meni yo:n haukkumiseen, kuvitteli, että yo ja amk ovat sama asia. Huumorintaju oli tasoa Kummelit. Uutisia ei koskaan katsonut, eikä halunnut lukea lehtiä, eli ei siis ollut mitään mielenkiintoa maailman tapahtumiin.
Nyt sitten vihdoin kouluttamaton mies. Keskustelutaitoa löytyy, huumorintaju samanlaista kuin itselläni, tietään maailman tapahtumista paljon enemmän kuin itse, tulee ihmisen kuin ihmisen kanssa toimeen.
Itse siis olen FM.
Minäkin väitän, ettei ÄO ole mitenkään sen erilainen eri ryhmissä. Mutta eron tekee puheen taso. Mitä korkeampi tutkinto, sitä analyyttisempi ja kyseenalaistavampi hän on.
Nykyinen mieheni on ns. duunari, jolla kuitenkin käytöstavat hyvät kaikin puolin ja muutenkin sivistystaso hyvä. Ex:llä yliopistokoulutus, mutta käytöstavat huonommat.
Oho. Ei ole ollut mitenkään tahallista. Alakohtaisia eroja toki on ollut paljonkin, ja kyllä ne kyllä sopivat ihan mukavasti stereotypioihinkin...
Sanoisin, että opiskelualakohtaiset erot ovat olleet suurempia kuin erot koulutusasteessa.
Itse akateeminen ja miehellä pelkkä peruskoulu. Eroamassa ollaan juuri. Se kertokoon kaiken. Kun rakastumisen ensihuuma oli karissut, huomasin että meillä ei todellakaan mitään yhteistä.
Mukavimmat ja tavallisimmat miehet ovat usein amkissa. Alemman koulutustason omaavat yleensä luovuttavat itse, kun kuulevat mitä opiskelen (yliopistossa), yliopistolla taas riittää sosiaalisesti heikkolahjaisempia miehiä, vaikka älykkäitä ovatkin. Oma mieheni kylläkin samasta tiedekunnasta.
Minulla on sekä yliopisto- että amistutkinto. Olen deittaillut kaikenlaisia naisia peruskoulun käyneistä tohtoriin.
Yleensä enemmän lukeneet ovat kiinnostuneempia laajemmista kokonaisuuksista, mutta tästäkin tunnen poikkeuksia.
Kirjoittaessani mietin samalla ja totean, että nykyaikana se ammatti ei enää toteuta stereotypiaa, koska toimeentulon ja rahan perässä saattaa maisterikin olla töissä varastomiehenä.
Keskustelemalla toisen noin puoli tuntia tietää, toteuttaako hän stereotypiaa vai eikö. Pelkän ammatin tai koulutuksen tietämällä ei voi olla varma.
Itse olen akateeminen, mieheni peruskoulun käynyt duunari, joka tosin työelämässä on yli 20 vuoden aikana kouluttautunut.
Loistava mies, mahtava isä, kohtelias ja hyväkäytöksinen.
No tota, täytyy kyllä sanoa, että eii enää ikinä duunarimiestä mulle, kiitos. Oon seurustellut ja deittaillut paljon miehiä, ennen kuin löysin nykyisen avomieheni. Duunarit vaan ei osaa keskustella samalla tavalla kuin akateemisesti kouluttautuneet. Uskoo hyvin usein myös kaikki iltapaskan "artikkelit" ja "uudet tieteelliset löydöt". Kun ihan nätisti ja keskustellen koittaa korjata virheellisiä tietoja, vetoaa siihen että "lehdessä kyllä luki" tai "no kyllä koulussa sanottiin". Ei vaan jaksa niitä väittelyitä, joissa toisella ei ole mitään kykyä oikeasti perustella kantaansa. Myöskään esim omista töistä ja päivästä kertominen supistuu aika pieneksi kun toinen ei lähtökohtaisesti ihan ymmärrä mitä edes teen, vaikka olen monta kertaa selittännyt (ja musta toi on kivointa parisuhteessa että molemmat kertoo ja kuuntelee päivästään kun illalla nähdään). Myös kiroilu ja ylipäätään huonot käytöstavat aikuisporukassa on yleisempää ei-akateemisilla, toki poikkeuksiakin on. T. Biologi, FM
Tai lakimies oli aika ylimielinen ja muodollisuuksista ja kulisseista kiinni pitävä, ehkä se sit on tyypillistä. Nykyinen mieheni on ammattikoulun käynyt ja erilaisia duunarinhommia tehnyt, ja hän on kaikista elämäni miehistä keskustelutaitoisin ja syvällisin, siksi häneen rakastuinkin.