Onko metsästystä harrastava mies parisuhdeainesta?
Muuten mies vaikuttaa mukavalta, mutten tajua sitä, miten hän kykenee ammuskelemaan hengiltä söpöjä metsäneläimiä sekä myös käsittelemään niitä ruhonosia paljain käsin. Metsästyksen (samoin kuin esim. teurastamotyön) on pakko vaatia tunnekylmyyttä ja raakuutta. Eli siis onko mukavaltakin vaikuttava, metsästystä harrastava mies jotenkin tunnekylmä muutenkin? Millä logiikalla muuten lämmin ihminen kykenee selittämään itselleen eläinten tappamisen?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
metsästäjät ovat yleensä alfoja, jotkut kai haluaa nössön ja se sallittakoon (mutta mieluusti eivät lisääntyisi, sillä geenit ovat heikot)
Tosi alfoja kun osaa ampua aseella. ..
Minun tietämäni metsästäjät ovat melkoisen viinaan meneviä maalaisukkoja.
Mun mieheni on reservin upseeri ja sai intissä kultaisen ampumamerkin. Hän sanoi ettei ikinä lähtisi noiden isäntien kanssa metsään, koska kerta kaikkiaan ikinä ei voi tietää, kuka tusauttaa minnekin.
Intin kultainen ampumamerkki on ihan pilipalitasoa. Ei todellakaan kerro juuri mitään käytännön ampumataidosta.
Nämä metsästäjät ovat ruskean reiän ritareita. Pääasia on poikaporukassa kännissä saunominen ja örveltäminen.
Vaatteetkin, kuin Tom of Finlandilla.
Typerä kysymys otsikossa. Ei minkään asian harrastaminen tai harrastamattomuus kerro mitään parisuhteeseen sopivuudesta.
Metsästys ei yhtään sen enemmän tai vähemmän cool harrastus kuin mikään muukaan.
Eiköhän se sopivuus katsota ihan muilla tavoin.
Lihansyöjän on pystyttävä hankkimaan itse ruokansa. Tähän se eläimen tappaminen perustuu. Ei sillä ole mitään tekemistä alfojen ja betojen kanssa, vaikka ehkä kivikaudella niin on ollut.
Ehdottomasti on hyvää ainesta. Missä metsästäjät ovat viinaan meneviä maalaisukkoja? Meillä päin uusista metsästäjistä suurin osa on nuoria tyttöjä, ukot kuolevat vähitellen pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
metsästäjät ovat yleensä alfoja, jotkut kai haluaa nössön ja se sallittakoon (mutta mieluusti eivät lisääntyisi, sillä geenit ovat heikot)
Tosi alfoja kun osaa ampua aseella. ..
Minun tietämäni metsästäjät ovat melkoisen viinaan meneviä maalaisukkoja.
Mun mieheni on reservin upseeri ja sai intissä kultaisen ampumamerkin. Hän sanoi ettei ikinä lähtisi noiden isäntien kanssa metsään, koska kerta kaikkiaan ikinä ei voi tietää, kuka tusauttaa minnekin.
Intin kultainen ampumamerkki on ihan pilipalitasoa. Ei todellakaan kerro juuri mitään käytännön ampumataidosta.
Ei, sillä jo hirvenammuntakoe on osoittautunut joillekin huippuampujille liian vaativaksi. Ei tarvinnut minunkaan hävetä, kun en saanut ampumakoetta läpi, kun sama kohtalo oli kansallisen tason ampumahiihtäjällä. Sitten on vielä eri asia ampua metsästä hirveä tai jotain pienempää eläintä.
Normaali harrastus, lähisuvussa suurin osa myös naisista metsästää ja varmaan kaikki kalastavat eikä se tee heistä mitenkään tunnekylmempiä. Reippaita ja erähenkisiä ovat. Itse en pystyisi eläintä ampumaan saatikka nylkemään, mutta lihaa syön. Parisuhteessa en ole koskaan ollut metsästystä harrastavan kanssa. Miehellä on kyllä kantolupa aseelle ja metsästyskortti, mutta siihen on muita syitä
Vierailija kirjoitti:
Lihansyöjän on pystyttävä hankkimaan itse ruokansa. Tähän se eläimen tappaminen perustuu. Ei sillä ole mitään tekemistä alfojen ja betojen kanssa, vaikka ehkä kivikaudella niin on ollut.
Ehdottomasti on hyvää ainesta. Missä metsästäjät ovat viinaan meneviä maalaisukkoja? Meillä päin uusista metsästäjistä suurin osa on nuoria tyttöjä, ukot kuolevat vähitellen pois.
Kananlihaa saa hankittua cittarista, ei siihen tarvitse pieniä kilttejä riekkoja ampua. Hirviä on hyvä karsia sanoo varmasti meistä jokainen, jolla takana hirvikolari tai melkein kolari. On sekä ihmistensuojelua että ympäristöteko, sillä liian iso hirvimäärä on haitaksi metsälle, kun popsivat taimia
Ap kertoo kommenteissa, että syö itsekin lihaa, mutta pitää miehen metsästystä huonona. Sellainen provo tällä kertaa.