Lue keskustelun säännöt.
Joulu lähenee, kerro KARMEIN jouluaattosi ikinä. Jättikö mies, söikö koira kuusen?
SammunutSaunatonttu
05.12.2021 |
Ap aloittaa:
Jouluaatto 1999, ensimmäinen oma asunto. Piti viettää aatto poikakaverin kanssa, olin ostanut lahjankin. Jätti 22 pv tekstarilla. Ja 23 pv kissa hyppäsi parvekkeelta pakoo, kun joku valopää päätti aloittaa uudenvuoden etuajassa ja ampui raketin. Aatto meni yksin itkiessä kissaa. Vanhemmat oli lähteneet risteilylle, sisaria ei ole.
Onneksi kissani kuitenkin sitten löytyi, mutta se joulu oli totaalisen pilalla!
Kommentit (2317)
Vierailija kirjoitti:
Viime vuoden joulu meni sairaalassa. Sain koronan miehen siskolta joka tiesi että hänellä on korona (ei aluksi me tiedetty, vaan myöhemmin kertoi kun mies ja minä oltiin sairastuttu. lapsi onneksi ei sairastunut), vaan pakko oli tulla meidän luo ennen joulua kun halusi lainata rahaa. Mies sai myös koronan, mutta lievänä, mutta itse jouduin sairaalaan tehohoitoon, jossa sitten meni kauan odottamani joulu (lapsen eka joulu jota odotin), henkihieverissä koronaa sairastaen.
Mitä riskitekijöitä sulla oli ? että nuin pahjasti oireili korona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jäin auton alle viikkoa ennen joulua. Jalka ja kylkiluuta murtuivat ja pahan aivotäräyksen sain & tikkejä päähän. Kun pääsin sairaalasta kotiin, en pystynyt mitään muuta tekemään kuin olla sängyssä kipujen ollessa niin kovia ja se oli kova paikka miehelle (hän on laiska kuin mikä) joka yleensä odottaa että mä teen jouluna aina kaiken siivouksen, ostan lahjat meille ja lapsille ja kieli pitkällä odotti että leivon ja teen ruoat. Hän syyllisti mua koko sen ajan ja lapset ihmettelivät että miksi isi huutaa kipeälle äidille. Koin oloni niin paskaksi ja syyllistin sitten itseänikin että keppien avulla sitten tyhmänä nousin ylös, söin kipulääkkeitä vaikka sattui niin helvatisti. Mies makasi sohvalla ja mä kipeänä siivosin lasten kanssa, tilasin lahjat kotiin sekä leivoin ja tein jouluruoat. En saanut kiitosta, vaan edelleen sitä syyllistämistä että ihan kuin se oli mun vika että se auto ajoi suojatiellä mun päälle. Mies kun joutui hiukan myös siivoamaan, niin oli niiiin kova paikka hänelle. Mun fyysinen olo paheni kaiken tuon fyysisen rasituksen jälkeen ja oli tilattava ambulanssi + sairaalaan oli mentävä. Siellä sitten pari päivä joulun jälkeen jouduin leikkaukseen. Tämän jälkeen kun heräämöstä heräsin, niin totesin että on pakko erota/lähteä lasten kanssa, ja niin teinkin. Tästäkin on jo vuosia aikaa ja edelleen mietin että mitä jos olisinkin jäänyt lasten kanssa? Onneksi ei jääty.
Olitko humalassa toikkaroinu ajoradalla vai ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuoden joulu meni sairaalassa. Sain koronan miehen siskolta joka tiesi että hänellä on korona (ei aluksi me tiedetty, vaan myöhemmin kertoi kun mies ja minä oltiin sairastuttu. lapsi onneksi ei sairastunut), vaan pakko oli tulla meidän luo ennen joulua kun halusi lainata rahaa. Mies sai myös koronan, mutta lievänä, mutta itse jouduin sairaalaan tehohoitoon, jossa sitten meni kauan odottamani joulu (lapsen eka joulu jota odotin), henkihieverissä koronaa sairastaen.
Mitä riskitekijöitä sulla oli ? että nuin pahjasti oireili korona
Luuletko että oli Suomen ainut koronapotilas osastolla?
Yksi joulu isäni, joka oli alkoholisti, kanssa. Tein kaikkia mahdollisia jouluruokia vain huomatakseni, että kesken syömisen faija sammui pöydän ääreen, josta valui lattialle nukkumaan. Istuin sitten yksin kiukkuisena olkkarissa katsoen töllöä. Vanhemmat olivat siis eronneet ja olin isän kanssa kaksin. Äiti oli miehensä kanssa siskolla muistaakseni. Ihan perse joulu, ei enää. No isä on jo kuollutkin, että terkut sinne jonnekin.
Kaffepulla kirjoitti:
Oliko se Hector vai kuka, kun kertoi ikävimpänä joulumuistonaan sen, kun oli istunut pukin sylissä ja pukilla on sellainen muovinen naamari. Pukki oli sitten oksentanut naamariinsa ja oksennusta oli tursunnut naamarin silmäaukoista. Voi joulun taikaa!
Kaffepulla, tän tarinan vieressä sun kuva näyttää ällöttävältä. Toisin kuin yleensä. Yhteiskunnasta samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime vuoden joulu meni sairaalassa. Sain koronan miehen siskolta joka tiesi että hänellä on korona (ei aluksi me tiedetty, vaan myöhemmin kertoi kun mies ja minä oltiin sairastuttu. lapsi onneksi ei sairastunut), vaan pakko oli tulla meidän luo ennen joulua kun halusi lainata rahaa. Mies sai myös koronan, mutta lievänä, mutta itse jouduin sairaalaan tehohoitoon, jossa sitten meni kauan odottamani joulu (lapsen eka joulu jota odotin), henkihieverissä koronaa sairastaen.
Ja joku uskoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se joulu, tai niitä oli varmaan oikeasti parikin, kun tajusin omien vanhempieni huonon kunnon ja vanhentumisen, ovat jääneet itselläni jotenkin järkyttävinä ja surullisina mieleen.
Asumme kaukana, emmekä ihan joka joulu mummolassa pyhiä viettäneet, mitä nyt kahvilla saatoimme käydä tapanina tms. Muutaman vuoden tauon jälkeen menimme koko perhe mummolaan maalle jouluksi. Minulla oli jotenkin suuret odotukset ja mielessäni ne lapsuuteni ihanat joulut: Jännittynyt, iloinen tunnelma, herkullinen leivinuunissa paistettu kinkku ja äidin tekemät laatikot, runsaat koristeet, joulukuusi ja joulupukki, sukua koolla...
Mennessämme aatonaattona mummolaan tajusin, että joulua ei oltu valmisteltu juuri yhtään, mistään tunnelmasta ei ollut tietoakaan. Ruokaa oli varattu pari saarioisten laatikkoa ja valmiita kinkkusiivuja muovipaketissa, siinä se joulupöytä. Taloa ei oltu siivottu eikä koristeltu, ja vastassa oli kaksi riitelevää vanhusta, joista isän kunto tosi huono ja äiti väsynyt ja kiukkuinen hänen hoitamiseensa. Yritin siinä siinä sitten joulukuusta koristella lasten kanssa ja pitää tunnelmaa heille yllä, kun isä ja äiti riitelevät ja mököttävät keskenään jostakin isän lääkkeiden ottamisesta ja vessassa käymisestä.
Tajusin sen joulun jälkeen, että on parempi käydä vain joulukahvilla päiväseltään ja viedä omat tarjottavat mukanaan, mukavampi kaikille niin.
Tuli paha mieli mutta lähinnä vanhojen vanhempiesi puolesta. Ettekö te aikuiset terveet ihmiset voineet tuoda jouluruoat heille kun kerran kylään tulitte? Ymmärrän, ettei ruuhkavuosina välttämättä jaksa laittaa itse laatikoita jne. mutta olisitte voineet ostaa kunnon ruoat kaupasta tai tilata cateringista. Lisäksi olisitte voineet tulla päivää etukäteen siivoamaan kämppä (tai tilata kunnon siivous etukäteen paikallisesta siivousfirmasta!) ja tuoda niitä koristeita mukananne?
Jos luet alkuperäisen, voit huomata, että vanhempien kunnon romahtaminen tuli kirjoittajalle yllätyksenä. Muuten olisi varmaan toiminutkin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli lapsuudesssa joka kerta perinteinen juodaan itsensä tillin tallin ja riidellään, usein fyysisestikin, joulu. Surkeimpana jäi lapsena mieleen kun nukuin aattoyönä vanhempieni välissä ja luulivat, että olin unessa. Sellainen likapyykki sinä yönä käytiin erosuunnitelmineen läpi, että oli ikimuistoista.
Vierailija kirjoitti:
Tästä on aikaa, ei silti unohdu. Oltiin saatu jouluvalot sytytettyä, kinkku pöytään, aattoilta valmis. Posahti sulake, meni sähköt koko huushollista. Kauppa liian kaukana. No, eikun kynttilöitä lisää. Kenelläkkään eikä missään ollut sytkäriä eikä tulitikkuja. Siinä sitten syötiin umpipimeässä. Lahjatkin jaettiin, että jokainen sai pari, nimistä viis. Vauva parkui koko illan ja parit pienimmätkin pelkäsivät pimeyttä. Nyt on sulakkeita ollut varastossa kuinka ja kauan, muttei ole tarvittu. Ehkä tänä jouluna?
Meidän perheelle tällainen olisi voinu olla hauskin joulu ikinä kun miten alkujärkytyksen jälkeen olisi alettu laittamaan kynttilöitä ja naurettu kun pihagrillissä lämmitetään joululaatikoita. En tiedä miksi lapsetkaan pelkäisivät kun turvalliset aikuiset ottavat rennosti ja suhtautuvat asiaan huumorilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdettiin äitin kanssa mökille viettämään rauhallista joulua kaksin. Isäpuoleni ilmestyi aattona paikalle, veti karseat kännit halkovajassa ja alkoi riidellä saatanasti. Yökin meni pilalle, kun kuorsasi tuhannen höyryveturin voimalla. Paskin joulu ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex lainasi multa muutaman satasen, että pääsee viettämään joulua lapsensa kanssa.
Jätti sit lapsensa näkemisen sillä reissulla väliin ja kävi panemassa sen lapsen äitiä. Tuli takasin ja pokas lennosta kaverin naisen.Oli aika erikoinen fiilis kun tankkausbonukset tuli tilille. Noh, kiva että muisti käyttää s-korttia.
Teidän s-kortilla näkyy selkeästi enemmän tietoja, kuin meidän 😄
Näkyyhän se kun menee sovellukseen, mulla jopa kuitit tulee sähköisesti jos olen käyttänyt eskorttia (heh heh heee heh). Samoin näen tapahtumat mun tiliin liitetyltä toiselta kortilta. Ja tulevat bonukset näkyy myös. Vai oliko tää kompa. Sori ot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä nyt ei ole niin traagista mutta nuorina aikuisina me lapset menimme vanhemmillemme jouluksi. Äitini oli ollut aina kova laittamaan joulua, joten jouluyllätys oli melkoinen kun vastassa ei ollut yhden yhtä koristetta tai jouluruokaa. Surkuhupaisinta oli, että mukaan tullut kissani söi aattoa edeltävänä yönä jääkaapista raa'at kanafileet, joita oli tarkoitus syödä aattona. Tai siis söi jokaisesta fileestä osan. Paistelimme sitten mitä kissalta oli jäänyt leikellen pureskelukohdat sentään pois. Siihen maailmanaikaan ei tainnut aattona olla kaupatkaan auki. Sen jälkeen laitoimmekin kukin aina oman joulumme. Näin jälkikäteen mietin, puunasiko äitini joulua aiemmin vain anoppia varten. Tuo oli ensimmäinen joulu, jolloin mummomme ei ollut enää viettämässä joulua kanssamme (muutti toiselle paikkakunnalle).
Vierailija kirjoitti:
Kuusi jätti, mies paistoi koiran ja söi vielä lasten vihreät kuulat!
Lapsi paistoi kuusen, vihreät kuulat jätti,mies söi koiran!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkuri miehet (ja naisetkin) jotka ei osaa kypsästi erota!
Vierailija kirjoitti:
Meidät on kerran kutsuttu joulun viettoon vain huomataksemme, että kutsun esittäjä ei puhunutkaan koko isäntäperheen puolesta. Kiva huomata, että ei todellakaan oltu tervetulleita ja meidän tuloa oli selvästi edeltänyt perheriita jos parikin. Lapset muistaa sen myös kuinka ikävä tunnelma oli. Ei voi ymmärtää miksei voinut vaan suoraan tunnustaa, että muutetaanko sittenkin suunnitelmaa. Parempi se olisi ollut kuin pilata joulu kaikilta. Tässä oli siis perhepiirissä vuoroin vieraissa tyyppinen kuvio miksi ylipäätään tuohon päädyttiin. Ollaan sittemmin vietetty joulu oman perheen kesken. Tulkoon meille kuka sukulainen haluaa mutta muiden nurkkiin ei enää lähdetä vaikka kuinka kutsuttaisiin.
Kamalaa. Mutta oletko ihan varma, että kireä tunnelma johtui juuri teistä? Ikäväähän se on joka tapauksessa näyttää vieraille nyrpeää naamaa, jos joku asia sattuu veetuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä tarinani ei oikein vertailussa muihin vaikuta kovin kamalalta. Eniten tässä harmittaa näin jälkikäteen, että se jäi lasteni ydinperheen viimeiseksi. He olisivat ansainneet vähän idyllisemmän joulun.
Olimme kyseisen joulun ex-miehen veljellä sen verran kaukana kotoa, että siellä oltiin yötä. Lähtökohtaisesti odotin tunnelmallista joulua, lasten iloa yhdessä serkkujen kanss. Saavuimme puolen päivän jälkeen ja aloittelimme yhdessä joulun valmistelua. Lapset olivat innoissaan, koirat riehaantuivat mukana, tunnelma alkoi nousta. Isäntäväen valmistelut olivat vähän puolitiessä, meidän tuomat ruuat tietysti mukana valmiina. Miehet alkoivat lämmittää saunaa ja nauttia joulujuomia.
Vielä odoteltiin anoppia, joka oli luvannut tuoda pääosan alkuruuista. Ja odoteltiin, ja odoteltiin. Miehet saunoivat ja jatkoivat juomien nauttimista. Lopulta lapsille oli pakko antaa ruokaa, etteivät ihan nääntyisi.
Anoppi sitten viimein saapui, en muista mihin aikaan, mutta useamman tunnin myöhemmin kuin oli tarkoitus. Siitä alkoi säätäminen, että saadaan viimein ruokaa pöytään. Juhlatunnelmaa yritettiin kaivaa, mutta anoppi oli närkästynyt, kun hänen myöhästymisensä oli otettu viileästi vastaan, me miniät nälkäkiukkuisia ja miehet jo humalan puolella. Lahjoja päästiin jakamaan, kun lapset olivat väsymyksestä sekaisin,
Loppuillasta isäntäpari riiteli ja rouvakin kiskoi osansa juhlajuomista.
Yöllä kuopus alkoi oksentaa, joten uni meni pätkissä. Onneksi ei ilmeisesti ollut vatsatauti, kun ei tarttunut muihin.
Aamulla heräsin lasten kanssa, keittelin kahvia, laitoin aamupalaa ja ulkoilutin koirat. Lapset leikkivät leluillaan ja ihmettelivät, miten kauan muut aikuiset aikovat nukkua. Sitä ihmettelin minäkin, kun siivoilin paikkoja edellisen illan jäljiltä.
Ihmetyttää kyllä nämä tarinan miehet, juovat itsensä humalaan asti perhejoulussa vaan siksi kun anoppi ei kanna ajoissa ruokia pöytään? Kunnon miehet olisi jättäneet snapsit yhteen tai kahteen ja menneet auttamaan vaimojaan väsyneiden ja nälkäisten lasten kanssa. Mikä haloo olisikaan jos tilanne olisi toisin päin, naiset tillintallin joulupöydässä ja miehet saisi huolehtia lapset ja koirat.
Kävin kaverin kanssa luistelemassa tapanina. Olin tästä kertonut selkeäsanaisesti lähtiessäni ja asia oli kaikille läsnäoleville (eli veljelleni ja isälleni) ok – muutenkin ollut joka vuonna tapana, että tapanina nähdään ihmisiä.
Kun tulin takaisin kuulin, että siskoni ja äitini olivat järjestäneet asiasta valtavan raivokohtauksen. Äitini raivosi, että ensi jouluna ei järjestä mitään, vaan lähtee kylpylään lomalle jouluksi. Siis ilmeisesti minun olisi tullut pyytää heidät mukaan? Tai oikeus nähdä ihmisiä tapanina ei koskenutkaan minua?
Hauskintahan tässä on se, että minä tein ison osan jouluvalmisteluista. En vieläkään ymmärrä, miksi moinen raivoaminen. Tämän jälkeen olen viettänyt jouluni kylpylässä. :D
Lapsuudessa oli joskus joku ihmeen sukuriita... Isä otti ensiksi yhteen oman isänsä kanssa ja lopulta siihen huutokonserttiin osallistui äiti, mummu, miehen sisko ja äidin velikin... Riita alkoi jostain metsäplänteistä ja puun kaadoista ja lopulta meni ihan henkilökohtaisuuksiin ja kaikki haukkui kaikkia. Sitten tilanne rauhoittui ja kaikki oli olevinaan, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Meiltä lapsiltakin pyydettiin anteeksi. Ei tämä siis ollut yhtään niin paha mitä muuta tässä ketjussa on ja voi olla, että on ollut meilläkin pahempia jouluja, mutta tämä on jäänyt mieleen...
Asuin vielä kotona ja viimeinen joulu oli ihan kauhea, narsisti äiti huuti ja kiusasi koko jouluaaton ja heitti lopuksi kaikki jouluruuat pitkin seiniä ja lattioita.
En myöskään hyväksy liiallista viinan kanssa läträämistä. Siististi voi ottaa, mutta tässä tilanteessa sisko asui jo pois kotoa ja tuli kylään. Ei olisi tullut, jos isän viinan käyttö häiritsi. Tiukkapipoiseksi kutsun häntä muutenkin sairaalloisen viinakammon vuoksi. Meille muille lapsille ei sellaista ole tullut. Siskon järjestämät maalaustalkootkin jäivät talkoina suorittamatta, kun tämä etukäteen rähisi, ettei mitään talkookaljoja tule.