Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En käsitä miksi elämää lapsen kanssa arvostellaan
06.03.2015 |
lähinnä sen ensimmäisen vauvavuoden perusteella? Miksi puhutaan että se on sitten 18 vuotta pyllynpesua, syöttämistä, vahtimista, uhmaa... Eikö ihmiset tajua että lapsi kasvaa koko ajan? Ja niitä vauva-aikoja on se yksi per lapsi, jos ei halua pitkää vauva-aikaa, niin tekee vaan yhden lapsen, tai jos haluaa toisenkin, niin ei heti perään niin että on kahden lapsen pikkulapsiaika yhtäaikaa päällä, sehän on ihan järjetöntä.
Minulla on kolme lasta, esikoinen sai olla ainoa lapsi lähes koko lapsuutensa, ja sitten saimme kaksoset. Kaksosten kanssa oli aluksi rankkaa kun oli itse pitkään kipeä sektion takia ym. Mutta muuten on ollut ihan helppoa kun kaksoset on oppineet kaikki asiat suht samaan aikaan, vaikka oli kaksi vaippapyllyä pitkään, se meni siinä ihan hyvin, koska lapset olivat samalla kehitystasolla, ei ollut mustasukkaisuutta ym. Kaksoset oppivat koko elämänsä siihen että odottavat vuoroaan, omaan suuhun tulee ruokakin joka toisella lusikallisella.
Esikoisen kanssa oli aikoinaan todella leppoisaa, kun lapsi oppi puhumaan ja kävelemään ei ollut mitään ongelmaa hoitamisessa, varsinkin kun oppi käymään vessassa itse, ja koululaisena osasi käydä pesulla, pukea, syödä, lähteä aamulla kouluun, tulla koulusta kotiin, tehdä läksynsä ym. ei minkäänlaista ongelmaa. Myöskään esikoisen murrosikä ei ollut erikoisen kauheaa, vähän oveaan paiskoi, kuten minäkin aikoinaan.
Miksi siitä lapsesta pitää tehdä joku erikoinen ongelma elämäänsä? Kyllähän sitä joutuu aluksi vähän aikaa hoitamaan, ja sitä pitää kasvattaa ja sille ostaa kaikkea, mutta kyllä se lapsi on ihan normaali perheenjäsen, eikä mikään vaativa muukalainen. Itse sen lapsen on tehnyt ja sillä on sun omat geenit, ja jos se lapsi on hankala, niin sun geeneissä ja sun kasvatuksessa on vika.
Kommentit (62)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan kuullut puhuttavan 18 vuoden pyllynpesusta noin lähtökohtaisesti, mutta on sekin vaihtoehto, jos lapsi ei ole terve.
No joistakin se kuulostaa rankalta ja ahdistavalta. Niin mustakin. Ehkei mun kannata hankkia lapsia.
Joo-o, joillakin on tosiaan geeneissä vika ja ihan tulee synnytysvaurioitakin. Tai lapset kokevat jotakin järkyttävää ja reagoivat siihenkin. Mikä tämän avauksen pointti on?
Tyypillinen vankeustuomio kestää paljon vähemmän aikaa kuin pikkulapsivaihe. Vankilan oven edessä ei silti ole jonoja. Se, että kamala elämäntilanne kestää vain vähän aikaa, ei ole mikään syy valita sitä itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ihmiset tajua, lässyn lässyn. Idiootti...Kuhan tuubaansa länkyttävät pahimmassa marttyyriessa sitten jeesuksen. Vastapainona sitten on tälläiset humblebragaaja, jotka ihan vaan ohimennen kertovat omasta erinomaisesta elämästä kaunistellen kuinka kaikki on ollut niin ihquu<3
Aika kultaa aina muistot...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:43"]
Mitali tulee postissa.
[/quote]
Oli kyllä niin kypsän aikuisen kirjoittama kirjoitus, että on mitalin arvoinen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin no täällä kun joku sanoo että ei halua lapsia, tai että katuu kun halusi lapsi ja niitä teki, niin aina sanotaan että kun se on niin kamalaa, 18 vuotta elämästä vähintään menee pilalle kun pitää sitä kersaa vahtia, ruokia ja persettä pestä, eli kuvaillaan pikkulapsiarkea, mutta sanotaan kuin se kestäisi sen 18 vuotta.
Eihän 18-vuotias ole enää lapsi, vaan aikuinen, ja ennen sitä aikuisuuden alkamista on ollut jo vuosia lähes itsenäinen, koululaisia ei juurikaan tarvi enää vahtia ym. ja yli kolmevuotiaat leikkii itsenäisesti ja ymmärtää jo vähän puhettakin. Miksi lapsista puhutaan kuin ne olisivat ihan avuttomia sen 18 vuotta, ja sitten yhtäkkiä muuttuisivat pikkuvauvasta aikuiseksi? Ihan kuin ihmiset eivät itse muistaisi lapsuudestaan yhtään mitään, jos on sitä mieltä että lapset rääkyy ja paskoo housuihinsa 18 vuotta, niin onko sitten itse tehnyt niin? Vai oliko kuitenkin niin että kouluikäisenä huolehti itsestään suurimmaksi osaksi, ja 16-vuotiaana lähti reppu selässä matkailemaan pitkin eurooppaa?
ap
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:47"]
Otsikko ei kertonut mitään tekstin sisällöstä.
[/quote]
Olisin otsikoinut tämän, ote päiväkirjastani. Mutta jokainenhan omaelämäkerrassa kirjoittaa itsestään sen sankarin ja muista täysin kykenemättömiä suhteessa itseensä. Kyllä, mitali tulee postissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja ilmeisesti olettaa, että isoksi kasvaneet lapset hyvittävät pikkulapsiajan hankaluudet helppoudellaan ja omatoimisuudellaan. Lupaus vanhempien lasten kanssa puuhailusta ja näiden itsenäistymisestä varmaan auttavatkin jaksamaan, jos kerran sellaista elämää haluaa. Moni meistä ei kuitenkankaan halua. Yksikään myöhempi ikäkausi ei näin tarjoa sellaista palkintoa, joka tekisi ensimmäisistä pikkulapsivuosista jotenkin kannattavia. (Puhumattakaan siitä, että lasten kasvaessa myös murheenaiheet kasvavat.)
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:42"]
Eikö ihmiset tajua, lässyn lässyn. Idiootti...Kuhan tuubaansa länkyttävät pahimmassa marttyyriessa sitten jeesuksen. Vastapainona sitten on tälläiset humblebragaaja, jotka ihan vaan ohimennen kertovat omasta erinomaisesta elämästä kaunistellen kuinka kaikki on ollut niin ihquu<3
Aika kultaa aina muistot...
[/quote]
Lapsenlapsiani hoidellessa olen huomannut, että lasten kanssa eläminen ja oleminen on juuri niin ihanaa, hauskaa ja helppoa (ihan oikeasti) kuin muistankin sen olevan eikä mitään ajan kultausta ole tapahtunut. Lasten kanssa on helppoa kun vaan malttaa kuunnella mitä niillä on sanottavaa asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:41"]
Tyypillinen vankeustuomio kestää paljon vähemmän aikaa kuin pikkulapsivaihe. Vankilan oven edessä ei silti ole jonoja. Se, että kamala elämäntilanne kestää vain vähän aikaa, ei ole mikään syy valita sitä itselleen.
[/quote]
Se ei ollutkaan mulla se asia tässä, vaan se, että sitä lapsen hankaluutta liioitellaan täällä rankasti. Joillain on se eka vuosi rankkaa, joillakin ei, mutta on se todella harvinaista että 18 vuotta olisi pelkkää piinaa lapsen takia, ei omaa aikaa ym. Kyllähän jo yli kymmenvuotiaat kökkii omassa huoneessaan, ja hyvä jos syömään tulevat, ei ne siinä housunlahkeessa koko ikäänsä roiku, päinvastoin.
ap
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:49"]
Niin no täällä kun joku sanoo että ei halua lapsia, tai että katuu kun halusi lapsi ja niitä teki, niin aina sanotaan että kun se on niin kamalaa, 18 vuotta elämästä vähintään menee pilalle kun pitää sitä kersaa vahtia, ruokia ja persettä pestä, eli kuvaillaan pikkulapsiarkea, mutta sanotaan kuin se kestäisi sen 18 vuotta.
Eihän 18-vuotias ole enää lapsi, vaan aikuinen, ja ennen sitä aikuisuuden alkamista on ollut jo vuosia lähes itsenäinen, koululaisia ei juurikaan tarvi enää vahtia ym. ja yli kolmevuotiaat leikkii itsenäisesti ja ymmärtää jo vähän puhettakin. Miksi lapsista puhutaan kuin ne olisivat ihan avuttomia sen 18 vuotta, ja sitten yhtäkkiä muuttuisivat pikkuvauvasta aikuiseksi? Ihan kuin ihmiset eivät itse muistaisi lapsuudestaan yhtään mitään, jos on sitä mieltä että lapset rääkyy ja paskoo housuihinsa 18 vuotta, niin onko sitten itse tehnyt niin? Vai oliko kuitenkin niin että kouluikäisenä huolehti itsestään suurimmaksi osaksi, ja 16-vuotiaana lähti reppu selässä matkailemaan pitkin eurooppaa?
ap
[/quote]
Entä, jos se 16-vuotias onkin ollut esim. koulukiusattu ja se arki ollut päivästä toiseen eloonjäämistaistelua tai jotain vastaavaa jne. Elämä ei ole noin vaaleanpunaista mitä sinä niitä sydämenmuotoisten lasien läpi olet onnekkaan saanut katsoa.
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:53"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:42"]
Eikö ihmiset tajua, lässyn lässyn. Idiootti...Kuhan tuubaansa länkyttävät pahimmassa marttyyriessa sitten jeesuksen. Vastapainona sitten on tälläiset humblebragaaja, jotka ihan vaan ohimennen kertovat omasta erinomaisesta elämästä kaunistellen kuinka kaikki on ollut niin ihquu<3
Aika kultaa aina muistot...
[/quote]
Lapsenlapsiani hoidellessa olen huomannut, että lasten kanssa eläminen ja oleminen on juuri niin ihanaa, hauskaa ja helppoa (ihan oikeasti) kuin muistankin sen olevan eikä mitään ajan kultausta ole tapahtunut. Lasten kanssa on helppoa kun vaan malttaa kuunnella mitä niillä on sanottavaa asioihin.
[/quote]
Ja miehes ei varmaan ole koskaan katsonut pornoa! :D Ihan oikeasti nyt! Ei sellaista miestä olekaan niin ei yhtäläisesti ole lapsiperhe arkikaan noin helppoa! Olisit nyt edes rehellinen itsellesi, mutta toisaalta surkeimmat valheet kertoo itselleen ja av:llä.
Hyvää kevään jatkoa sinun perheelle! :)
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:53"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:42"]
Eikö ihmiset tajua, lässyn lässyn. Idiootti...Kuhan tuubaansa länkyttävät pahimmassa marttyyriessa sitten jeesuksen. Vastapainona sitten on tälläiset humblebragaaja, jotka ihan vaan ohimennen kertovat omasta erinomaisesta elämästä kaunistellen kuinka kaikki on ollut niin ihquu<3
Aika kultaa aina muistot...
[/quote]
Lapsenlapsiani hoidellessa olen huomannut, että lasten kanssa eläminen ja oleminen on juuri niin ihanaa, hauskaa ja helppoa (ihan oikeasti) kuin muistankin sen olevan eikä mitään ajan kultausta ole tapahtunut. Lasten kanssa on helppoa kun vaan malttaa kuunnella mitä niillä on sanottavaa asioihin.
[/quote]
Tekopyhää!
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:51"]
Aloittaja ilmeisesti olettaa, että isoksi kasvaneet lapset hyvittävät pikkulapsiajan hankaluudet helppoudellaan ja omatoimisuudellaan. Lupaus vanhempien lasten kanssa puuhailusta ja näiden itsenäistymisestä varmaan auttavatkin jaksamaan, jos kerran sellaista elämää haluaa. Moni meistä ei kuitenkankaan halua. Yksikään myöhempi ikäkausi ei näin tarjoa sellaista palkintoa, joka tekisi ensimmäisistä pikkulapsivuosista jotenkin kannattavia. (Puhumattakaan siitä, että lasten kasvaessa myös murheenaiheet kasvavat.)
[/quote]
NO juuri niin! Kyllä se vaan on niin että se vauvavuosi on todella lyhyt aika, ja pieni uhraus siihen että sitten sulla on se lapsi siinä joka kasvaa sun rinnalla, ja hänen kanssaan on mukava touhuta ja jutella maailman asioista, lapsi kehittyy koko ajan. Ja kyllä siihen vauvavuoteenkin kuuluu myös hyviä aikoja todella paljon, ne jo pelkästään yleensä korvaavat ne huonot hetket. Jos lapsi on terve, ja hyvin kasvatettu, ei lapsen kanssa eläminen ole millään lailla raskasta, se kai on sitten joillekin niin vaikea hyväksyä.
Suurimmalla osalla ihmisiä on lapset suht helppoja, ja siksi ihmiset tekevät edelleen lisää lapsia, jos se lasten kanssa eläminen olisi niin kauheaa, niin kyllä ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon jo aikoja sitten, viimeistään pillereiden keksimisen jälkeen.
Lapsetkin ovat ihmisiä, eivätkä jotain huutavaa ja paskovaa massaa.
Minä ainakin muistan lapsuudestani ja nuoruudestani minkälainen minä olin, ja minkälaisia sisarukseni olivat, eikä meistä kukaan ollut millään lailla hankala lukuunottamatta nuorinta jota vanhemmat lellivät liikaa, mutta ihan normaali ihminen siitä nuorimmaisestakin tuli vaikka se enemmän kiukuttelikin jossain vaiheessa.
ap
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:53"]
[quote author="Vierailija" time="06.03.2015 klo 12:41"]
Tyypillinen vankeustuomio kestää paljon vähemmän aikaa kuin pikkulapsivaihe. Vankilan oven edessä ei silti ole jonoja. Se, että kamala elämäntilanne kestää vain vähän aikaa, ei ole mikään syy valita sitä itselleen.
[/quote]
Se ei ollutkaan mulla se asia tässä, vaan se, että sitä lapsen hankaluutta liioitellaan täällä rankasti. Joillain on se eka vuosi rankkaa, joillakin ei, mutta on se todella harvinaista että 18 vuotta olisi pelkkää piinaa lapsen takia, ei omaa aikaa ym. Kyllähän jo yli kymmenvuotiaat kökkii omassa huoneessaan, ja hyvä jos syömään tulevat, ei ne siinä housunlahkeessa koko ikäänsä roiku, päinvastoin.
ap
[/quote]
Hohhoijaa. Toivottavasti olet provo. Ei kukaan aikuinen voi olla noin lapsellinen.
Alue: Aihe vapaa
Ehkä sinä jonakin päivänä käsität, että ihmisten mielipiteet on vain ihmisten mielipiteitä.