Miksi mies ei kosi
Olemme olleet yhdessä noin 5,5v josta saman katon alla 5v. Koen että suhteemme on hyvä ja tasapainoinen, mutta kaipaisin suhteen etenemistä avioliittoon. Nyt alkaa kuitenkin tuntua, että haaveeksi saa jäädä. Tiedän että voisin itsekin kosia, mutta pelkään liikaa pakkeja ja sitä etten voisi sen jälkeen jatkaa suhdetta kun on tullut torjutuksi.
Haluaisin naimisiin koska rakastan miestäni niin paljon, en minkään prinsessapäivän takia. Itseasiassa en edes haluaisi hääjuhlia, vaan intiimin ja romanttisen hetken mieheni kanssa. Tilannetta ei helpota se, että lähipiirissä on kihlauduttu jopa melko lyhyen seurustelun jälkeen.. En olisi ikinä uskonut katkeroituvani näin. Nyt neuvoja mammat!
Kommentit (39)
Olemme puhuneet ja luulin olevamme samoilla linjolla asioista eli ensin tutustumme toisiimme hyvin, katsotaan kuinka se arki rullaa yhdessä ja sitten voi alkaa miettiä sitä avioliittoa. Mies tuntuu kuitenkin yhä olevan siinä "katsotaan nyt, ehkä tulevaisuudessa"- tilassa.
No jos sinä pelkäät pakkeja, niin voisikohan vaikka hänelläkin olla sama ongelma? Tai sitten hän vain ei yksinkertaisesti kaipaa naimisiinmenoa.
Oletko kertonut miehellesi kuinka tärkeää naimisinmeno on sulle? Ehkä hän ei tajua sitä ja siksi ei edes suunnittele avioliittoa.
En odota mitään elokuvakosintaa, vaan hieman varmempaa tulevaisuutta kun "ehkä", ihan kuin mies haluaisi pitää ns. takaportin auki.
Olen miestä varakkaampi, mutta ei mieskään mikään tyhjätasku, saati elätti ole.
Jotenkin perinteistä naisten toimintaa. Ei itse uskalleta ottaa riskiä ja saadaan sekin käännettyä miehen syyksi. Miksi miehet pitäisivät naisia tasavertaisina jos nämä itsekin pitävän itseään heikompina ja sysäävät kaiken miehen vastuulle?
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 15:00"]
Olemme puhuneet ja luulin olevamme samoilla linjolla asioista eli ensin tutustumme toisiimme hyvin, katsotaan kuinka se arki rullaa yhdessä ja sitten voi alkaa miettiä sitä avioliittoa. Mies tuntuu kuitenkin yhä olevan siinä "katsotaan nyt, ehkä tulevaisuudessa"- tilassa.
[/quote]
Jospa ukkosi on hitaasti lämpiävää sorttia eikä ole vielä ihan varma?
Äh, en ole enne tänne avauksia tehnyt niin ap unohtuu viestien perästä, mutta viestit 7&10 multa.
ap
AV-vastaus=
Se pettää sua! Selkeä merkki! Ratsaa sen puhelin, läppäri ja taskut! Varjosta! JSSAP!
Olimme 11 vuotta avoliitossa. Lapsia ei ollut. Puhuin joskus, hiprakassa, että olisi kiva mennä avioon kirkossa. Mies ei ollut kuulevinaan. Kerran sitten yllätti ja sanoi: maistraatissa vihitään, jos vihitään. Ei kirkossa. Hyväksyin riemumielin "kosinnan".
Vihjaile ap asiasta esim, millaisen avioehdon haluaisit, ottaako sinun nimesi tulevaisuudessa yms.
Ehkä mies ei tosiaan koe avioliittoa tärkeänä eikä tiedä sen merkitystä sinulle? Itse en erityisesti tarvinnut naimisiinmenoa, mutten vastustanutkaan. Koska avioliitto paljastui kumppanini toiveeksi, varattiin maistraattiaika.
Entä jos miehesi ajattelee samalla tavalla?
"Entä jos saan pakit, en uskalla kosia"
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 15:49"]
Entä jos miehesi ajattelee samalla tavalla?
"Entä jos saan pakit, en uskalla kosia"
[/quote]
Ja alapeukusta päätellen mies ei saa ajatella noin, mutta naiselle se on syy vaihtaa miestä... kaksinaismoralismi kunniaan.
Ehkäpä rohkaistun itse olemaan aloitteellinen asian suhteen ja yritän olla murehtimatta mahdollisista pakeista etukäteen. Jotain vanhanaikaisuutta päässäni taitaa kuitenkin olla kun odotin mieheltä suurempaa aloitetta.
ap
Hae maistraarista avioliitto-opas (pieni kirjanen, minkä antoivat pyytämättä kun kävimme hoitamassa avioliiton esteiden tutkinnan) niin ymmärrät itse, mitä avioliitto lakiteksinisesti tarkoittaa ja kenties saat miehesikin ymmärtämään.
On teillä ongelmat.
T. Vuodesta 94 avoliitossa
Eikö naimisiin meneminen ole helvetin vanhanaikaista nykyaikana
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:44"]
Olemme olleet yhdessä noin 5,5v josta saman katon alla 5v. Koen että suhteemme on hyvä ja tasapainoinen, mutta kaipaisin suhteen etenemistä avioliittoon. Nyt alkaa kuitenkin tuntua, että haaveeksi saa jäädä. Tiedän että voisin itsekin kosia, mutta pelkään liikaa pakkeja ja sitä etten voisi sen jälkeen jatkaa suhdetta kun on tullut torjutuksi.
Haluaisin naimisiin koska rakastan miestäni niin paljon, en minkään prinsessapäivän takia. Itseasiassa en edes haluaisi hääjuhlia, vaan intiimin ja romanttisen hetken mieheni kanssa. Tilannetta ei helpota se, että lähipiirissä on kihlauduttu jopa melko lyhyen seurustelun jälkeen.. En olisi ikinä uskonut katkeroituvani näin. Nyt neuvoja mammat!
[/quote] En ole mamma, mutta mies joka kosi vaimoaan juurikin sosiaalisesta paineesta. Ollaan oltu yhdessä 17 vuotta, josta 15 vuotta naimisissa. En ole tähän päivään hahmottanut häiden merkitystä. Häistä tuli vain helvetisti kustannuksia ja lukuunottamatta sukulaisia jotka häissä oli, niin n. puolen kanssa ollaan eneää tekemisissä aktiivisesti. Mun mielestä aivan turha instituutio ja rahan meno, jonka voisi jättää väliin aivan mainiosti. Avioliitto ei ole tehnyt minua a) uskollisemmaksi (en ole pettänyt ikinä)
b) onnellisemmaksi (en ole saanut avioliitosta mitään mitä ei olisi ollut parisuhteessa)
C) kypsemmäksi tai aikuisemmaksi. Ne on ihan muut asiat jotka ihmistä kasvattaa jos on kasvattaakseen. (samaan kategoriaan menee armeija joka on mielestäni ylimainostettua paskaa)
Meitä on erilaisia, ja miettikää ne ketkä uskotte avioliiton jotain parantavan niin mitä se OIKEASTI tuo?
Siksi , että miehesi on järkevä. Miten omaisuutenne jakautuu?