Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten isovanhempana olet muistanut ensimmäistä lastenlastasi?
03.12.2021 |
Mitä olet ostanut vauvalle joko ekan kerran tutustumiskäynnillä tai etukäteen?
Kommentit (173)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät myöskään tunnu tajuavan sitä ongelmaa, minkä tuotteiden laaja kirjo nykyäaikan tuo.
Pitäisi osata ostaa just se oikea haalari, oikeaa merkkiä, oikean värisenä ja mallisena ja jos yksikin kohta menee pieleen, niin lapselapsen vanhemmat vetää kilarit.
Selitä mulle miten tuo on vaikeaa?
Kyllä sinä sen sitten aikanaan huomaat, kun itsekin tulet vanhaksi.
Olen 61-vuotias. Koen huomattavan helpoksi ostaa tarkalleen määriteltyjä tuotteita. Googletus ja osto.
Just. Googlettamalla voi helposti tulla vaikka 3-5 toisistaan hieman eroavaa tuotetta ja sinä osaat joka kerta ostaa juuri sen oikean?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naurettavaa, jos aikuiset ihmiset sanelevat, mitä lapselle saa ostaa ja vielä just mitä merkkiä sen olla pitää. No eipähän ole ainakaan oikeita ongelmia elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kysyimme, mitä tulevat vanhemmat vauvalle tarvitsevat. He ostivat ja me maksoimme. Tietenkin mummina tulee ostettua vauvalle vaatteita, mutta vanhemmat voivat laittaa ne eteenpäin, jos eivät ole heidän makuunsa. Isovanhemmille pitää kuitenkin antaa mahdollisuus olla välillä hössöttäviä isovanhempia.
Alapeukuista päätellen tämäkin on väärin. Isovanhempi saa ostaa vain sitä, mitä tarvitaan ja sekin pitää olla just oikeeta. Virheisiin ei ole varaa.
Kyllä se on väärin.
Miksi ei voi ostaa sitä mitä toivotaan?
Ja hössöttämiseen ei ole mitään syytä tai tarvetta, eikä lasta tarvitse tai edes pidä rakastaa tavaralla.
Tuo kirjoittajahan kertoi ostavansa just sitä mitä tarvitaan ja vieläpä niin, että hän maksaa ja vanhemmat ostaa. Mutta erehtyi kertomaan, että sen lisäksi ostaa jotain muutakin, koska haluaa lahjoa ja siitä oli heti joku alapeukuttaja vetänyt hernemaissipaprikapussin nenäonteloonsa.
Miksi putää ostaa jotain mitä ei haluta?
Sä et nyt ymmärrä lahjan ostamisen tunnepuolta. Jos lahjan saaja (äiti) määrää, että osta tämä ja tämä tuote, tässä ja tässä värissä, eikä sitten yhtään mitään muuta sen määrätyn lisäksi saa olla, se antaja tuntee itsensä lahja-automaatiksi. Lahjan antamisen pitää antaa kumpaankin suuntaan. Jos ei se tuota iloa antajalle millään lailla, on parempi, ettei lahjoja anneta. Tämä taas aiheuttaa kilarit siinä äidissä. Kun ei muisteta ja ollaan välinpitämättömiä ja pihejä. Jos lahjan antaja ei saa yhtään vaikuttaa lahjaan, hän kokee itsensä mitättömäksi.
Tämä on ihan matti-tilanne. Toki sinä et sitä ymmärrä, koska sulla on vain sun oma totuus ja fakta. Ihmissuhteet ei toimi yksisuuntaisesti koskaan ja tämä lahjan antaminen kuuluu ihmissuhteisiin.
Se on sen antajan ihan oma trauma. Työstäköön tykönään.
Se mikään trauma ole. Ihmissuhteet nyt vaan toimii vastavuoroisesti. Ymmärrän kyllä, että sinä et ole kykenevä tätä käsittämään. Maailma on sulle hyvin mustavalkoinen ja täynnä rajoja ja tiukkoja sääntöjä. Mutta tsemppiä kuitenkin. Terapia voisi ehkä auttaa. Tai ei kai nekään mahdottomiin pysty.
Kyllä se nimenomaan on trauma. Ihmisen itsetunto on kehittymätön, eikä hän ei osaa ilmaista tunteitaan muuta kuin tavaralla. Tavara nähdään myös keinona käyttää valtaa ja näpäyttää.
Ihmissuhde ei ole mikään valtataisto, eikä ainakaan toisen kotiin voi mennä nurkkia valtaamaan tai käyttämään valtaa, mitä se juurikin on, kun lahjoillakin tyydytetään omia tarpeita.
Niin niin. Minähän kirjoitin, ettet sinä kykene ymmärtämään. Sun maailmassa kaikki on näpäyttämistä, valtataistoa ja valtaamista, etkä tajua, että on ihmisiä joille ei tällaisia näpäyttämiskonsepteja ole edes olemassa. Olis kyllä todella raskasta olla noin negatiivinen.
Ei minun maailmassani ole. Minä ostan toivotut lahjat ja iloitsen siitä, että lapseni ja lapsenlapseni on onnellisia.
Minulla ei ole riippuvuussuhdetta tavaraan, eikä tarvetta mennä tyydyttämään toisen ihmisen kotiin epämääräisiä omia tarpeita.
Kehittämään itselleni itsetuntoa sillä, että "ähäkutti, enpäs ostanut sitä toivottua haalaria, vaan pinkin pienen ja sain järjestettyä pahaa mieltä monelle ihmiselle ja vielä teetettyä niillä turhaa työtä, mutta knuhan itselläni on sen pohautushetken parempi olo, kunnes palaan taas vellomaan käsittelemättömiin tunteisiini. No, sainpas kaikille ainakin yhtä pahan olon".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät myöskään tunnu tajuavan sitä ongelmaa, minkä tuotteiden laaja kirjo nykyäaikan tuo.
Pitäisi osata ostaa just se oikea haalari, oikeaa merkkiä, oikean värisenä ja mallisena ja jos yksikin kohta menee pieleen, niin lapselapsen vanhemmat vetää kilarit.
Selitä mulle miten tuo on vaikeaa?
Kaikki vanhemmat eivät anna tarpeeksi tarkkoja speksejä. Lapsen äiti saattaa sanoa esim. punainen X-merkin Y-koon talvihaalari. Sitten kun menee kauppaan, siellä on kahta eri punaisenkirjavaa haalaria ja niistä pitäisi sitten arpoa, kumpi on oikea. Tai pahimmassa tapauksessa kaupassa ei olekaan juuri sitä äidin tarkoittamaa punaisenkirjavaa, mutta on sen sijaan saman merkin toinen punaisenkirjava, jonka erehdyt ostamaan hyvässä uskossa.
Ja kännykkää ei ole? Ei kykene soittamaan tai laittamaan viestiä, että kumpikohan näistä on parempi?
Ja ostat lastenvaatteita niin huonosta kaupasta, jossa myyjä ei osaa ollenkaan kertoa sulle, mikä ero niillä kahdella punaisenkirjavalla haalarilla on?
Kyllä, näin se on. Jos ihminen on mummo, niin ei se osaa valita edes vaatekauppa oikein. Huonoon se menee. Mistä se mummo muuten voisi edes tietää, että mikä on huono kauppa ja mikä hyvä. Eihän se osaa edes vaippoja ostaa. Kuinka kuvittelet että vaatekaupan valinta onnistuisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät myöskään tunnu tajuavan sitä ongelmaa, minkä tuotteiden laaja kirjo nykyäaikan tuo.
Pitäisi osata ostaa just se oikea haalari, oikeaa merkkiä, oikean värisenä ja mallisena ja jos yksikin kohta menee pieleen, niin lapselapsen vanhemmat vetää kilarit.
Selitä mulle miten tuo on vaikeaa?
Kyllä sinä sen sitten aikanaan huomaat, kun itsekin tulet vanhaksi.
Olen 61-vuotias. Koen huomattavan helpoksi ostaa tarkalleen määriteltyjä tuotteita. Googletus ja osto.
Just. Googlettamalla voi helposti tulla vaikka 3-5 toisistaan hieman eroavaa tuotetta ja sinä osaat joka kerta ostaa juuri sen oikean?
Ei tule, jos toive on annettu ja jos on epäselvyyksiä, tarkistan tietenkin toivojalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät myöskään tunnu tajuavan sitä ongelmaa, minkä tuotteiden laaja kirjo nykyäaikan tuo.
Pitäisi osata ostaa just se oikea haalari, oikeaa merkkiä, oikean värisenä ja mallisena ja jos yksikin kohta menee pieleen, niin lapselapsen vanhemmat vetää kilarit.
Selitä mulle miten tuo on vaikeaa?
Kaikki vanhemmat eivät anna tarpeeksi tarkkoja speksejä. Lapsen äiti saattaa sanoa esim. punainen X-merkin Y-koon talvihaalari. Sitten kun menee kauppaan, siellä on kahta eri punaisenkirjavaa haalaria ja niistä pitäisi sitten arpoa, kumpi on oikea. Tai pahimmassa tapauksessa kaupassa ei olekaan juuri sitä äidin tarkoittamaa punaisenkirjavaa, mutta on sen sijaan saman merkin toinen punaisenkirjava, jonka erehdyt ostamaan hyvässä uskossa.
Ja kännykkää ei ole? Ei kykene soittamaan tai laittamaan viestiä, että kumpikohan näistä on parempi?
Ja ostat lastenvaatteita niin huonosta kaupasta, jossa myyjä ei osaa ollenkaan kertoa sulle, mikä ero niillä kahdella punaisenkirjavalla haalarilla on?
Kyllä, näin se on. Jos ihminen on mummo, niin ei se osaa valita edes vaatekauppa oikein. Huonoon se menee. Mistä se mummo muuten voisi edes tietää, että mikä on huono kauppa ja mikä hyvä. Eihän se osaa edes vaippoja ostaa. Kuinka kuvittelet että vaatekaupan valinta onnistuisi?
Niin en ole sanonut, vaan sanoin kirjoittajalle, että hän on tollo, jos ei osaa edes etsiä kauppaa, jossa on myyjä, jolta kysyä apua, jos itse on tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kysyimme, mitä tulevat vanhemmat vauvalle tarvitsevat. He ostivat ja me maksoimme. Tietenkin mummina tulee ostettua vauvalle vaatteita, mutta vanhemmat voivat laittaa ne eteenpäin, jos eivät ole heidän makuunsa. Isovanhemmille pitää kuitenkin antaa mahdollisuus olla välillä hössöttäviä isovanhempia.
Alapeukuista päätellen tämäkin on väärin. Isovanhempi saa ostaa vain sitä, mitä tarvitaan ja sekin pitää olla just oikeeta. Virheisiin ei ole varaa.
Kyllä se on väärin.
Miksi ei voi ostaa sitä mitä toivotaan?
Ja hössöttämiseen ei ole mitään syytä tai tarvetta, eikä lasta tarvitse tai edes pidä rakastaa tavaralla.
Tuo kirjoittajahan kertoi ostavansa just sitä mitä tarvitaan ja vieläpä niin, että hän maksaa ja vanhemmat ostaa. Mutta erehtyi kertomaan, että sen lisäksi ostaa jotain muutakin, koska haluaa lahjoa ja siitä oli heti joku alapeukuttaja vetänyt hernemaissipaprikapussin nenäonteloonsa.
Miksi putää ostaa jotain mitä ei haluta?
Sä et nyt ymmärrä lahjan ostamisen tunnepuolta. Jos lahjan saaja (äiti) määrää, että osta tämä ja tämä tuote, tässä ja tässä värissä, eikä sitten yhtään mitään muuta sen määrätyn lisäksi saa olla, se antaja tuntee itsensä lahja-automaatiksi. Lahjan antamisen pitää antaa kumpaankin suuntaan. Jos ei se tuota iloa antajalle millään lailla, on parempi, ettei lahjoja anneta. Tämä taas aiheuttaa kilarit siinä äidissä. Kun ei muisteta ja ollaan välinpitämättömiä ja pihejä. Jos lahjan antaja ei saa yhtään vaikuttaa lahjaan, hän kokee itsensä mitättömäksi.
Tämä on ihan matti-tilanne. Toki sinä et sitä ymmärrä, koska sulla on vain sun oma totuus ja fakta. Ihmissuhteet ei toimi yksisuuntaisesti koskaan ja tämä lahjan antaminen kuuluu ihmissuhteisiin.
Se on sen antajan ihan oma trauma. Työstäköön tykönään.
Se mikään trauma ole. Ihmissuhteet nyt vaan toimii vastavuoroisesti. Ymmärrän kyllä, että sinä et ole kykenevä tätä käsittämään. Maailma on sulle hyvin mustavalkoinen ja täynnä rajoja ja tiukkoja sääntöjä. Mutta tsemppiä kuitenkin. Terapia voisi ehkä auttaa. Tai ei kai nekään mahdottomiin pysty.
Kyllä se nimenomaan on trauma. Ihmisen itsetunto on kehittymätön, eikä hän ei osaa ilmaista tunteitaan muuta kuin tavaralla. Tavara nähdään myös keinona käyttää valtaa ja näpäyttää.
Ihmissuhde ei ole mikään valtataisto, eikä ainakaan toisen kotiin voi mennä nurkkia valtaamaan tai käyttämään valtaa, mitä se juurikin on, kun lahjoillakin tyydytetään omia tarpeita.
Niin niin. Minähän kirjoitin, ettet sinä kykene ymmärtämään. Sun maailmassa kaikki on näpäyttämistä, valtataistoa ja valtaamista, etkä tajua, että on ihmisiä joille ei tällaisia näpäyttämiskonsepteja ole edes olemassa. Olis kyllä todella raskasta olla noin negatiivinen.
Ei minun maailmassani ole. Minä ostan toivotut lahjat ja iloitsen siitä, että lapseni ja lapsenlapseni on onnellisia.
Minulla ei ole riippuvuussuhdetta tavaraan, eikä tarvetta mennä tyydyttämään toisen ihmisen kotiin epämääräisiä omia tarpeita.
Kehittämään itselleni itsetuntoa sillä, että "ähäkutti, enpäs ostanut sitä toivottua haalaria, vaan pinkin pienen ja sain järjestettyä pahaa mieltä monelle ihmiselle ja vielä teetettyä niillä turhaa työtä, mutta knuhan itselläni on sen pohautushetken parempi olo, kunnes palaan taas vellomaan käsittelemättömiin tunteisiini. No, sainpas kaikille ainakin yhtä pahan olon".
Sä olet kyllä todella negatiivinen ihminen. Minä en osaa edes kuvitella, että joku edes ajattelisi tuollaista ähäkutti-sontaa.
Älä yleistä. Jos sulla on kokemus tuollaisesta, pahoittelemme, mutta se ei tarkoita edelleenkään, että kaikki mummot noin ajattelisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät myöskään tunnu tajuavan sitä ongelmaa, minkä tuotteiden laaja kirjo nykyäaikan tuo.
Pitäisi osata ostaa just se oikea haalari, oikeaa merkkiä, oikean värisenä ja mallisena ja jos yksikin kohta menee pieleen, niin lapselapsen vanhemmat vetää kilarit.
Selitä mulle miten tuo on vaikeaa?
Kaikki vanhemmat eivät anna tarpeeksi tarkkoja speksejä. Lapsen äiti saattaa sanoa esim. punainen X-merkin Y-koon talvihaalari. Sitten kun menee kauppaan, siellä on kahta eri punaisenkirjavaa haalaria ja niistä pitäisi sitten arpoa, kumpi on oikea. Tai pahimmassa tapauksessa kaupassa ei olekaan juuri sitä äidin tarkoittamaa punaisenkirjavaa, mutta on sen sijaan saman merkin toinen punaisenkirjava, jonka erehdyt ostamaan hyvässä uskossa.
Ja kännykkää ei ole? Ei kykene soittamaan tai laittamaan viestiä, että kumpikohan näistä on parempi?
Ja ostat lastenvaatteita niin huonosta kaupasta, jossa myyjä ei osaa ollenkaan kertoa sulle, mikä ero niillä kahdella punaisenkirjavalla haalarilla on?
Kyllä, näin se on. Jos ihminen on mummo, niin ei se osaa valita edes vaatekauppa oikein. Huonoon se menee. Mistä se mummo muuten voisi edes tietää, että mikä on huono kauppa ja mikä hyvä. Eihän se osaa edes vaippoja ostaa. Kuinka kuvittelet että vaatekaupan valinta onnistuisi?
Niin en ole sanonut, vaan sanoin kirjoittajalle, että hän on tollo, jos ei osaa edes etsiä kauppaa, jossa on myyjä, jolta kysyä apua, jos itse on tyhmä.
Nyt meni kehälle tämä homma. Jos itse on tyhmä. Tottakai se on tollokin samalla kertaa. Mieti nyt vielä. Meinaa mennä sinne kuuluisaan pussiin nämä jutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kysyimme, mitä tulevat vanhemmat vauvalle tarvitsevat. He ostivat ja me maksoimme. Tietenkin mummina tulee ostettua vauvalle vaatteita, mutta vanhemmat voivat laittaa ne eteenpäin, jos eivät ole heidän makuunsa. Isovanhemmille pitää kuitenkin antaa mahdollisuus olla välillä hössöttäviä isovanhempia.
Alapeukuista päätellen tämäkin on väärin. Isovanhempi saa ostaa vain sitä, mitä tarvitaan ja sekin pitää olla just oikeeta. Virheisiin ei ole varaa.
Kyllä se on väärin.
Miksi ei voi ostaa sitä mitä toivotaan?
Ja hössöttämiseen ei ole mitään syytä tai tarvetta, eikä lasta tarvitse tai edes pidä rakastaa tavaralla.
Tuo kirjoittajahan kertoi ostavansa just sitä mitä tarvitaan ja vieläpä niin, että hän maksaa ja vanhemmat ostaa. Mutta erehtyi kertomaan, että sen lisäksi ostaa jotain muutakin, koska haluaa lahjoa ja siitä oli heti joku alapeukuttaja vetänyt hernemaissipaprikapussin nenäonteloonsa.
Miksi putää ostaa jotain mitä ei haluta?
Sä et nyt ymmärrä lahjan ostamisen tunnepuolta. Jos lahjan saaja (äiti) määrää, että osta tämä ja tämä tuote, tässä ja tässä värissä, eikä sitten yhtään mitään muuta sen määrätyn lisäksi saa olla, se antaja tuntee itsensä lahja-automaatiksi. Lahjan antamisen pitää antaa kumpaankin suuntaan. Jos ei se tuota iloa antajalle millään lailla, on parempi, ettei lahjoja anneta. Tämä taas aiheuttaa kilarit siinä äidissä. Kun ei muisteta ja ollaan välinpitämättömiä ja pihejä. Jos lahjan antaja ei saa yhtään vaikuttaa lahjaan, hän kokee itsensä mitättömäksi.
Tämä on ihan matti-tilanne. Toki sinä et sitä ymmärrä, koska sulla on vain sun oma totuus ja fakta. Ihmissuhteet ei toimi yksisuuntaisesti koskaan ja tämä lahjan antaminen kuuluu ihmissuhteisiin.
Se on sen antajan ihan oma trauma. Työstäköön tykönään.
Se mikään trauma ole. Ihmissuhteet nyt vaan toimii vastavuoroisesti. Ymmärrän kyllä, että sinä et ole kykenevä tätä käsittämään. Maailma on sulle hyvin mustavalkoinen ja täynnä rajoja ja tiukkoja sääntöjä. Mutta tsemppiä kuitenkin. Terapia voisi ehkä auttaa. Tai ei kai nekään mahdottomiin pysty.
Kyllä se nimenomaan on trauma. Ihmisen itsetunto on kehittymätön, eikä hän ei osaa ilmaista tunteitaan muuta kuin tavaralla. Tavara nähdään myös keinona käyttää valtaa ja näpäyttää.
Ihmissuhde ei ole mikään valtataisto, eikä ainakaan toisen kotiin voi mennä nurkkia valtaamaan tai käyttämään valtaa, mitä se juurikin on, kun lahjoillakin tyydytetään omia tarpeita.
Niin niin. Minähän kirjoitin, ettet sinä kykene ymmärtämään. Sun maailmassa kaikki on näpäyttämistä, valtataistoa ja valtaamista, etkä tajua, että on ihmisiä joille ei tällaisia näpäyttämiskonsepteja ole edes olemassa. Olis kyllä todella raskasta olla noin negatiivinen.
Ei minun maailmassani ole. Minä ostan toivotut lahjat ja iloitsen siitä, että lapseni ja lapsenlapseni on onnellisia.
Minulla ei ole riippuvuussuhdetta tavaraan, eikä tarvetta mennä tyydyttämään toisen ihmisen kotiin epämääräisiä omia tarpeita.
Kehittämään itselleni itsetuntoa sillä, että "ähäkutti, enpäs ostanut sitä toivottua haalaria, vaan pinkin pienen ja sain järjestettyä pahaa mieltä monelle ihmiselle ja vielä teetettyä niillä turhaa työtä, mutta knuhan itselläni on sen pohautushetken parempi olo, kunnes palaan taas vellomaan käsittelemättömiin tunteisiini. No, sainpas kaikille ainakin yhtä pahan olon".
Sä olet kyllä todella negatiivinen ihminen. Minä en osaa edes kuvitella, että joku edes ajattelisi tuollaista ähäkutti-sontaa.
Älä yleistä. Jos sulla on kokemus tuollaisesta, pahoittelemme, mutta se ei tarkoita edelleenkään, että kaikki mummot noin ajattelisivat.
Tää ketjukin on täynnä ihmisiä, jotka nimenomaan sössöttää tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät myöskään tunnu tajuavan sitä ongelmaa, minkä tuotteiden laaja kirjo nykyäaikan tuo.
Pitäisi osata ostaa just se oikea haalari, oikeaa merkkiä, oikean värisenä ja mallisena ja jos yksikin kohta menee pieleen, niin lapselapsen vanhemmat vetää kilarit.
Selitä mulle miten tuo on vaikeaa?
Kaikki vanhemmat eivät anna tarpeeksi tarkkoja speksejä. Lapsen äiti saattaa sanoa esim. punainen X-merkin Y-koon talvihaalari. Sitten kun menee kauppaan, siellä on kahta eri punaisenkirjavaa haalaria ja niistä pitäisi sitten arpoa, kumpi on oikea. Tai pahimmassa tapauksessa kaupassa ei olekaan juuri sitä äidin tarkoittamaa punaisenkirjavaa, mutta on sen sijaan saman merkin toinen punaisenkirjava, jonka erehdyt ostamaan hyvässä uskossa.
Ja kännykkää ei ole? Ei kykene soittamaan tai laittamaan viestiä, että kumpikohan näistä on parempi?
Ja ostat lastenvaatteita niin huonosta kaupasta, jossa myyjä ei osaa ollenkaan kertoa sulle, mikä ero niillä kahdella punaisenkirjavalla haalarilla on?
Kyllä, näin se on. Jos ihminen on mummo, niin ei se osaa valita edes vaatekauppa oikein. Huonoon se menee. Mistä se mummo muuten voisi edes tietää, että mikä on huono kauppa ja mikä hyvä. Eihän se osaa edes vaippoja ostaa. Kuinka kuvittelet että vaatekaupan valinta onnistuisi?
Niin en ole sanonut, vaan sanoin kirjoittajalle, että hän on tollo, jos ei osaa edes etsiä kauppaa, jossa on myyjä, jolta kysyä apua, jos itse on tyhmä.
Nyt meni kehälle tämä homma. Jos itse on tyhmä. Tottakai se on tollokin samalla kertaa. Mieti nyt vielä. Meinaa mennä sinne kuuluisaan pussiin nämä jutut.
Niin. Tyhmä. Tollo.
Ei osaa ostaa edes haalaria niin, että se kävisi lapslele. Vaikka on annettu tarkat tiedot.
Sen sijaan menee jonnekin markettiiin, jossa ei ole myyjiä, eikä edes myydä sitä haalaria mitä pyydetään ja sitten ostaa pohauttaa sinnepäin. Täysidiootti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mummon ei kannata olla missään tekemisissä perheen kanssa. Tämän ketjun perusteella vaikuttaa siltä, että parempi vaan kun vanhemmat ihan keskenään hoitavat vauvan ja varusteet. Ainiin, paitsi 1-3v päästä itkupotkuraivaroidaan täällä siitä, kun isovanhemmat ei koskaan auta lastenhoidossa, vaikka on IHAN POIKKI.
Ei vaan mummon pitää osata käyttäytyä ja kommunikoida vanhempien kanssa.
No ei näy mikään kelpaavan, joten parempi vaan pysytellä poissa. Ei tule sitten paha mieli äitylille, jos ostaakin vaikka vaippoja. Kun näköjään niitä(kään) ei nykyvauvat enää käytä tai sitten on koko suku kilpaa tunkemassa vaippapaketteja ovista ja ikkunoista ja savupiipusta ja uuninluukustakin. Kyllä on rasittavaa, kun vaippoja tulee KAIKKIALTA!
Jos ei voi kysyä lahjatoiveita vanhemmilta, vaan uhriutuu passiivis-agressiivisesti, kannatta tosiaan jättäytyä pois vauvaperheen elämästä. Se on paras lahja kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kysyimme, mitä tulevat vanhemmat vauvalle tarvitsevat. He ostivat ja me maksoimme. Tietenkin mummina tulee ostettua vauvalle vaatteita, mutta vanhemmat voivat laittaa ne eteenpäin, jos eivät ole heidän makuunsa. Isovanhemmille pitää kuitenkin antaa mahdollisuus olla välillä hössöttäviä isovanhempia.
Alapeukuista päätellen tämäkin on väärin. Isovanhempi saa ostaa vain sitä, mitä tarvitaan ja sekin pitää olla just oikeeta. Virheisiin ei ole varaa.
Kyllä se on väärin.
Miksi ei voi ostaa sitä mitä toivotaan?
Ja hössöttämiseen ei ole mitään syytä tai tarvetta, eikä lasta tarvitse tai edes pidä rakastaa tavaralla.
Tuo kirjoittajahan kertoi ostavansa just sitä mitä tarvitaan ja vieläpä niin, että hän maksaa ja vanhemmat ostaa. Mutta erehtyi kertomaan, että sen lisäksi ostaa jotain muutakin, koska haluaa lahjoa ja siitä oli heti joku alapeukuttaja vetänyt hernemaissipaprikapussin nenäonteloonsa.
Miksi putää ostaa jotain mitä ei haluta?
Sä et nyt ymmärrä lahjan ostamisen tunnepuolta. Jos lahjan saaja (äiti) määrää, että osta tämä ja tämä tuote, tässä ja tässä värissä, eikä sitten yhtään mitään muuta sen määrätyn lisäksi saa olla, se antaja tuntee itsensä lahja-automaatiksi. Lahjan antamisen pitää antaa kumpaankin suuntaan. Jos ei se tuota iloa antajalle millään lailla, on parempi, ettei lahjoja anneta. Tämä taas aiheuttaa kilarit siinä äidissä. Kun ei muisteta ja ollaan välinpitämättömiä ja pihejä. Jos lahjan antaja ei saa yhtään vaikuttaa lahjaan, hän kokee itsensä mitättömäksi.
Tämä on ihan matti-tilanne. Toki sinä et sitä ymmärrä, koska sulla on vain sun oma totuus ja fakta. Ihmissuhteet ei toimi yksisuuntaisesti koskaan ja tämä lahjan antaminen kuuluu ihmissuhteisiin.
Se on sen antajan ihan oma trauma. Työstäköön tykönään.
Se mikään trauma ole. Ihmissuhteet nyt vaan toimii vastavuoroisesti. Ymmärrän kyllä, että sinä et ole kykenevä tätä käsittämään. Maailma on sulle hyvin mustavalkoinen ja täynnä rajoja ja tiukkoja sääntöjä. Mutta tsemppiä kuitenkin. Terapia voisi ehkä auttaa. Tai ei kai nekään mahdottomiin pysty.
Kyllä se nimenomaan on trauma. Ihmisen itsetunto on kehittymätön, eikä hän ei osaa ilmaista tunteitaan muuta kuin tavaralla. Tavara nähdään myös keinona käyttää valtaa ja näpäyttää.
Ihmissuhde ei ole mikään valtataisto, eikä ainakaan toisen kotiin voi mennä nurkkia valtaamaan tai käyttämään valtaa, mitä se juurikin on, kun lahjoillakin tyydytetään omia tarpeita.
Niin niin. Minähän kirjoitin, ettet sinä kykene ymmärtämään. Sun maailmassa kaikki on näpäyttämistä, valtataistoa ja valtaamista, etkä tajua, että on ihmisiä joille ei tällaisia näpäyttämiskonsepteja ole edes olemassa. Olis kyllä todella raskasta olla noin negatiivinen.
Ei minun maailmassani ole. Minä ostan toivotut lahjat ja iloitsen siitä, että lapseni ja lapsenlapseni on onnellisia.
Minulla ei ole riippuvuussuhdetta tavaraan, eikä tarvetta mennä tyydyttämään toisen ihmisen kotiin epämääräisiä omia tarpeita.
Kehittämään itselleni itsetuntoa sillä, että "ähäkutti, enpäs ostanut sitä toivottua haalaria, vaan pinkin pienen ja sain järjestettyä pahaa mieltä monelle ihmiselle ja vielä teetettyä niillä turhaa työtä, mutta knuhan itselläni on sen pohautushetken parempi olo, kunnes palaan taas vellomaan käsittelemättömiin tunteisiini. No, sainpas kaikille ainakin yhtä pahan olon".
Sä olet kyllä todella negatiivinen ihminen. Minä en osaa edes kuvitella, että joku edes ajattelisi tuollaista ähäkutti-sontaa.
Älä yleistä. Jos sulla on kokemus tuollaisesta, pahoittelemme, mutta se ei tarkoita edelleenkään, että kaikki mummot noin ajattelisivat.Tää ketjukin on täynnä ihmisiä, jotka nimenomaan sössöttää tuollaista.
Ei itseasiassa ole. Sinä tulkitset vastaukset sellaisiksi oman rajallisen kokemusmaailmasi vuoksi. Sulle tutuu olevan todella vaikea nähdä erilaisia näkökulmia. Siinä sitä olisi kehitystyömaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mummon ei kannata olla missään tekemisissä perheen kanssa. Tämän ketjun perusteella vaikuttaa siltä, että parempi vaan kun vanhemmat ihan keskenään hoitavat vauvan ja varusteet. Ainiin, paitsi 1-3v päästä itkupotkuraivaroidaan täällä siitä, kun isovanhemmat ei koskaan auta lastenhoidossa, vaikka on IHAN POIKKI.
Ei vaan mummon pitää osata käyttäytyä ja kommunikoida vanhempien kanssa.
No ei näy mikään kelpaavan, joten parempi vaan pysytellä poissa. Ei tule sitten paha mieli äitylille, jos ostaakin vaikka vaippoja. Kun näköjään niitä(kään) ei nykyvauvat enää käytä tai sitten on koko suku kilpaa tunkemassa vaippapaketteja ovista ja ikkunoista ja savupiipusta ja uuninluukustakin. Kyllä on rasittavaa, kun vaippoja tulee KAIKKIALTA!
Jos ei voi kysyä lahjatoiveita vanhemmilta, vaan uhriutuu passiivis-agressiivisesti, kannatta tosiaan jättäytyä pois vauvaperheen elämästä. Se on paras lahja kaikille.
Sitten itketään aihevapaalla kun isovanhemmat on kylmiä eivätkä auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kysyimme, mitä tulevat vanhemmat vauvalle tarvitsevat. He ostivat ja me maksoimme. Tietenkin mummina tulee ostettua vauvalle vaatteita, mutta vanhemmat voivat laittaa ne eteenpäin, jos eivät ole heidän makuunsa. Isovanhemmille pitää kuitenkin antaa mahdollisuus olla välillä hössöttäviä isovanhempia.
Alapeukuista päätellen tämäkin on väärin. Isovanhempi saa ostaa vain sitä, mitä tarvitaan ja sekin pitää olla just oikeeta. Virheisiin ei ole varaa.
Kyllä se on väärin.
Miksi ei voi ostaa sitä mitä toivotaan?
Ja hössöttämiseen ei ole mitään syytä tai tarvetta, eikä lasta tarvitse tai edes pidä rakastaa tavaralla.
Tuo kirjoittajahan kertoi ostavansa just sitä mitä tarvitaan ja vieläpä niin, että hän maksaa ja vanhemmat ostaa. Mutta erehtyi kertomaan, että sen lisäksi ostaa jotain muutakin, koska haluaa lahjoa ja siitä oli heti joku alapeukuttaja vetänyt hernemaissipaprikapussin nenäonteloonsa.
Miksi putää ostaa jotain mitä ei haluta?
Sä et nyt ymmärrä lahjan ostamisen tunnepuolta. Jos lahjan saaja (äiti) määrää, että osta tämä ja tämä tuote, tässä ja tässä värissä, eikä sitten yhtään mitään muuta sen määrätyn lisäksi saa olla, se antaja tuntee itsensä lahja-automaatiksi. Lahjan antamisen pitää antaa kumpaankin suuntaan. Jos ei se tuota iloa antajalle millään lailla, on parempi, ettei lahjoja anneta. Tämä taas aiheuttaa kilarit siinä äidissä. Kun ei muisteta ja ollaan välinpitämättömiä ja pihejä. Jos lahjan antaja ei saa yhtään vaikuttaa lahjaan, hän kokee itsensä mitättömäksi.
Tämä on ihan matti-tilanne. Toki sinä et sitä ymmärrä, koska sulla on vain sun oma totuus ja fakta. Ihmissuhteet ei toimi yksisuuntaisesti koskaan ja tämä lahjan antaminen kuuluu ihmissuhteisiin.
Se on sen antajan ihan oma trauma. Työstäköön tykönään.
Se mikään trauma ole. Ihmissuhteet nyt vaan toimii vastavuoroisesti. Ymmärrän kyllä, että sinä et ole kykenevä tätä käsittämään. Maailma on sulle hyvin mustavalkoinen ja täynnä rajoja ja tiukkoja sääntöjä. Mutta tsemppiä kuitenkin. Terapia voisi ehkä auttaa. Tai ei kai nekään mahdottomiin pysty.
Kyllä se nimenomaan on trauma. Ihmisen itsetunto on kehittymätön, eikä hän ei osaa ilmaista tunteitaan muuta kuin tavaralla. Tavara nähdään myös keinona käyttää valtaa ja näpäyttää.
Ihmissuhde ei ole mikään valtataisto, eikä ainakaan toisen kotiin voi mennä nurkkia valtaamaan tai käyttämään valtaa, mitä se juurikin on, kun lahjoillakin tyydytetään omia tarpeita.
Niin niin. Minähän kirjoitin, ettet sinä kykene ymmärtämään. Sun maailmassa kaikki on näpäyttämistä, valtataistoa ja valtaamista, etkä tajua, että on ihmisiä joille ei tällaisia näpäyttämiskonsepteja ole edes olemassa. Olis kyllä todella raskasta olla noin negatiivinen.
Ei minun maailmassani ole. Minä ostan toivotut lahjat ja iloitsen siitä, että lapseni ja lapsenlapseni on onnellisia.
Minulla ei ole riippuvuussuhdetta tavaraan, eikä tarvetta mennä tyydyttämään toisen ihmisen kotiin epämääräisiä omia tarpeita.
Kehittämään itselleni itsetuntoa sillä, että "ähäkutti, enpäs ostanut sitä toivottua haalaria, vaan pinkin pienen ja sain järjestettyä pahaa mieltä monelle ihmiselle ja vielä teetettyä niillä turhaa työtä, mutta knuhan itselläni on sen pohautushetken parempi olo, kunnes palaan taas vellomaan käsittelemättömiin tunteisiini. No, sainpas kaikille ainakin yhtä pahan olon".
Sä olet kyllä todella negatiivinen ihminen. Minä en osaa edes kuvitella, että joku edes ajattelisi tuollaista ähäkutti-sontaa.
Älä yleistä. Jos sulla on kokemus tuollaisesta, pahoittelemme, mutta se ei tarkoita edelleenkään, että kaikki mummot noin ajattelisivat.Tää ketjukin on täynnä ihmisiä, jotka nimenomaan sössöttää tuollaista.
Ei itseasiassa ole. Sinä tulkitset vastaukset sellaisiksi oman rajallisen kokemusmaailmasi vuoksi. Sulle tutuu olevan todella vaikea nähdä erilaisia näkökulmia. Siinä sitä olisi kehitystyömaata.
Itse asiassa on. Aloituskin lienee provo, jolla nämä häiriköt herätellään taas maakuopistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mummon ei kannata olla missään tekemisissä perheen kanssa. Tämän ketjun perusteella vaikuttaa siltä, että parempi vaan kun vanhemmat ihan keskenään hoitavat vauvan ja varusteet. Ainiin, paitsi 1-3v päästä itkupotkuraivaroidaan täällä siitä, kun isovanhemmat ei koskaan auta lastenhoidossa, vaikka on IHAN POIKKI.
Ei vaan mummon pitää osata käyttäytyä ja kommunikoida vanhempien kanssa.
No ei näy mikään kelpaavan, joten parempi vaan pysytellä poissa. Ei tule sitten paha mieli äitylille, jos ostaakin vaikka vaippoja. Kun näköjään niitä(kään) ei nykyvauvat enää käytä tai sitten on koko suku kilpaa tunkemassa vaippapaketteja ovista ja ikkunoista ja savupiipusta ja uuninluukustakin. Kyllä on rasittavaa, kun vaippoja tulee KAIKKIALTA!
Jos ei voi kysyä lahjatoiveita vanhemmilta, vaan uhriutuu passiivis-agressiivisesti, kannatta tosiaan jättäytyä pois vauvaperheen elämästä. Se on paras lahja kaikille.
Sitten itketään aihevapaalla kun isovanhemmat on kylmiä eivätkä auta.
Niin. Koska ovat paskapäitä, joita kiinnostaa vain ja ainoastaan omat tarpeet. Lahja pitää saada antaa oma etu edellä ja sitä ns apuakin säännöstellään sitten henkisen kiristämisen välineenä.
Mitään pyyteetöntä ei tunneta, kaikessa aina ja joka hetki vain se oma pikkuminä on se the juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mummon ei kannata olla missään tekemisissä perheen kanssa. Tämän ketjun perusteella vaikuttaa siltä, että parempi vaan kun vanhemmat ihan keskenään hoitavat vauvan ja varusteet. Ainiin, paitsi 1-3v päästä itkupotkuraivaroidaan täällä siitä, kun isovanhemmat ei koskaan auta lastenhoidossa, vaikka on IHAN POIKKI.
Ei vaan mummon pitää osata käyttäytyä ja kommunikoida vanhempien kanssa.
No ei näy mikään kelpaavan, joten parempi vaan pysytellä poissa. Ei tule sitten paha mieli äitylille, jos ostaakin vaikka vaippoja. Kun näköjään niitä(kään) ei nykyvauvat enää käytä tai sitten on koko suku kilpaa tunkemassa vaippapaketteja ovista ja ikkunoista ja savupiipusta ja uuninluukustakin. Kyllä on rasittavaa, kun vaippoja tulee KAIKKIALTA!
Jos ei voi kysyä lahjatoiveita vanhemmilta, vaan uhriutuu passiivis-agressiivisesti, kannatta tosiaan jättäytyä pois vauvaperheen elämästä. Se on paras lahja kaikille.
Sitten itketään aihevapaalla kun isovanhemmat on kylmiä eivätkä auta.
Niin. Koska ovat paskapäitä, joita kiinnostaa vain ja ainoastaan omat tarpeet. Lahja pitää saada antaa oma etu edellä ja sitä ns apuakin säännöstellään sitten henkisen kiristämisen välineenä.
Mitään pyyteetöntä ei tunneta, kaikessa aina ja joka hetki vain se oma pikkuminä on se the juttu.
Koitetaan nyt tajuta että kaikki mummot eivät ole tällaisia, vaikka jotlut voivat ollakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut eivät myöskään tunnu tajuavan sitä ongelmaa, minkä tuotteiden laaja kirjo nykyäaikan tuo.
Pitäisi osata ostaa just se oikea haalari, oikeaa merkkiä, oikean värisenä ja mallisena ja jos yksikin kohta menee pieleen, niin lapselapsen vanhemmat vetää kilarit.
Selitä mulle miten tuo on vaikeaa?
Kaikki vanhemmat eivät anna tarpeeksi tarkkoja speksejä. Lapsen äiti saattaa sanoa esim. punainen X-merkin Y-koon talvihaalari. Sitten kun menee kauppaan, siellä on kahta eri punaisenkirjavaa haalaria ja niistä pitäisi sitten arpoa, kumpi on oikea. Tai pahimmassa tapauksessa kaupassa ei olekaan juuri sitä äidin tarkoittamaa punaisenkirjavaa, mutta on sen sijaan saman merkin toinen punaisenkirjava, jonka erehdyt ostamaan hyvässä uskossa.
Ja kännykkää ei ole? Ei kykene soittamaan tai laittamaan viestiä, että kumpikohan näistä on parempi?
Ja ostat lastenvaatteita niin huonosta kaupasta, jossa myyjä ei osaa ollenkaan kertoa sulle, mikä ero niillä kahdella punaisenkirjavalla haalarilla on?
Arvaa kahdesti, vastaako äiti puhelimeen juuri silloin, kun mummo on kaupassa ja huomaa, että spekseihin tarvittaisiin tarkennusta. Ja mistä hyvänkään kaupan myyjä tietää, kumpi tarjolla olevista punaisenkirjavista värityksistä on äidin mielestä oikea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me kysyimme, mitä tulevat vanhemmat vauvalle tarvitsevat. He ostivat ja me maksoimme. Tietenkin mummina tulee ostettua vauvalle vaatteita, mutta vanhemmat voivat laittaa ne eteenpäin, jos eivät ole heidän makuunsa. Isovanhemmille pitää kuitenkin antaa mahdollisuus olla välillä hössöttäviä isovanhempia.
Alapeukuista päätellen tämäkin on väärin. Isovanhempi saa ostaa vain sitä, mitä tarvitaan ja sekin pitää olla just oikeeta. Virheisiin ei ole varaa.
Kyllä se on väärin.
Miksi ei voi ostaa sitä mitä toivotaan?
Ja hössöttämiseen ei ole mitään syytä tai tarvetta, eikä lasta tarvitse tai edes pidä rakastaa tavaralla.
Tuo kirjoittajahan kertoi ostavansa just sitä mitä tarvitaan ja vieläpä niin, että hän maksaa ja vanhemmat ostaa. Mutta erehtyi kertomaan, että sen lisäksi ostaa jotain muutakin, koska haluaa lahjoa ja siitä oli heti joku alapeukuttaja vetänyt hernemaissipaprikapussin nenäonteloonsa.
Miksi putää ostaa jotain mitä ei haluta?
Sä et nyt ymmärrä lahjan ostamisen tunnepuolta. Jos lahjan saaja (äiti) määrää, että osta tämä ja tämä tuote, tässä ja tässä värissä, eikä sitten yhtään mitään muuta sen määrätyn lisäksi saa olla, se antaja tuntee itsensä lahja-automaatiksi. Lahjan antamisen pitää antaa kumpaankin suuntaan. Jos ei se tuota iloa antajalle millään lailla, on parempi, ettei lahjoja anneta. Tämä taas aiheuttaa kilarit siinä äidissä. Kun ei muisteta ja ollaan välinpitämättömiä ja pihejä. Jos lahjan antaja ei saa yhtään vaikuttaa lahjaan, hän kokee itsensä mitättömäksi.
Tämä on ihan matti-tilanne. Toki sinä et sitä ymmärrä, koska sulla on vain sun oma totuus ja fakta. Ihmissuhteet ei toimi yksisuuntaisesti koskaan ja tämä lahjan antaminen kuuluu ihmissuhteisiin.
Se on sen antajan ihan oma trauma. Työstäköön tykönään.
Se mikään trauma ole. Ihmissuhteet nyt vaan toimii vastavuoroisesti. Ymmärrän kyllä, että sinä et ole kykenevä tätä käsittämään. Maailma on sulle hyvin mustavalkoinen ja täynnä rajoja ja tiukkoja sääntöjä. Mutta tsemppiä kuitenkin. Terapia voisi ehkä auttaa. Tai ei kai nekään mahdottomiin pysty.
Kyllä se nimenomaan on trauma. Ihmisen itsetunto on kehittymätön, eikä hän ei osaa ilmaista tunteitaan muuta kuin tavaralla. Tavara nähdään myös keinona käyttää valtaa ja näpäyttää.
Ihmissuhde ei ole mikään valtataisto, eikä ainakaan toisen kotiin voi mennä nurkkia valtaamaan tai käyttämään valtaa, mitä se juurikin on, kun lahjoillakin tyydytetään omia tarpeita.
Niin niin. Minähän kirjoitin, ettet sinä kykene ymmärtämään. Sun maailmassa kaikki on näpäyttämistä, valtataistoa ja valtaamista, etkä tajua, että on ihmisiä joille ei tällaisia näpäyttämiskonsepteja ole edes olemassa. Olis kyllä todella raskasta olla noin negatiivinen.
Ei minun maailmassani ole. Minä ostan toivotut lahjat ja iloitsen siitä, että lapseni ja lapsenlapseni on onnellisia.
Minulla ei ole riippuvuussuhdetta tavaraan, eikä tarvetta mennä tyydyttämään toisen ihmisen kotiin epämääräisiä omia tarpeita.
Kehittämään itselleni itsetuntoa sillä, että "ähäkutti, enpäs ostanut sitä toivottua haalaria, vaan pinkin pienen ja sain järjestettyä pahaa mieltä monelle ihmiselle ja vielä teetettyä niillä turhaa työtä, mutta knuhan itselläni on sen pohautushetken parempi olo, kunnes palaan taas vellomaan käsittelemättömiin tunteisiini. No, sainpas kaikille ainakin yhtä pahan olon".
Sä olet kyllä todella negatiivinen ihminen. Minä en osaa edes kuvitella, että joku edes ajattelisi tuollaista ähäkutti-sontaa.
Älä yleistä. Jos sulla on kokemus tuollaisesta, pahoittelemme, mutta se ei tarkoita edelleenkään, että kaikki mummot noin ajattelisivat.Tää ketjukin on täynnä ihmisiä, jotka nimenomaan sössöttää tuollaista.
Ei itseasiassa ole. Sinä tulkitset vastaukset sellaisiksi oman rajallisen kokemusmaailmasi vuoksi. Sulle tutuu olevan todella vaikea nähdä erilaisia näkökulmia. Siinä sitä olisi kehitystyömaata.
Itse asiassa on. Aloituskin lienee provo, jolla nämä häiriköt herätellään taas maakuopistaan.
Siltähän se voi näyttää, jos on tuollainen ajatusmaailma kuin sinulla. Toiset pystyy näkemään asiat positiivisemmin.
Alue: Aihe vapaa
Niin niin. Minähän kirjoitin, ettet sinä kykene ymmärtämään. Sun maailmassa kaikki on näpäyttämistä, valtataistoa ja valtaamista, etkä tajua, että on ihmisiä joille ei tällaisia näpäyttämiskonsepteja ole edes olemassa. Olis kyllä todella raskasta olla noin negatiivinen.