Olen mies ja vihaan isänä oloa
Olisiko täällä jotain vinkkejä siihen, miten saisin asenteeni muuttumaan. Ei ole onnistunut vaikka yritän. Minusta tuntuu, että lapseni on pilannut elämäni. Haaveilin aina isyydestä enkä mielestäni kuvitellut että se on pelkkää ruusuilla tanssimista. Mutta tämä 3 vuotta on ollut aivan täyttä helvettiä. Olemme kaikki koko ajan pahalla päällä, väsyneitä ja PA. Ja ainakin vielä 15 vuotta samaa tiedossa. Mitä mielikuvaharjoituksia tässä voisi tehdä tilanteen eteen. Tiedän että tämä on itsekästä ajatella näin, mutta tuntuu että koko elämä on nyt ohi. Kummankaan ei tarvitse haaveilla mistään uramahdollisuuksista koska mukula määrää päivän ajankäytön. Yhdynnässä olen ollut joskus raskausaikana viimeksi koska vaimoni sanoo suoraan olevansa haluton eikä näe minua enää seksipartnerina vaan lapsensa isänä. Lisäksi katson tuolla noita muiden kakaroita ja pelkään että omasta tulee samanlaisia huonosti käyttäytyviä käveleviä hankaluuksia kuin suuri osa lapsista tuntuu olevan. Elämäni suurin virhearvio, mutta takaisin ei pääse.
Kommentit (215)
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:20"]Ap on esimerkki kaikkimullehetinyt-tyypistä. Kun ei huvitakaan, kun huomataan että lapsi ei olekaan yhtä helppo kuin nukke.
Tuollaiset pennut kun hankkii lapsia ei hyvää seuraa. Lapsi on onni. Ei ongelma.
Toivon,että teidän lapsi ei saa henkisiä traumoja.
[/quote]
Ehkä niin sitten. En tiedä vain miten tämän olisi voinut kokea muutoin kun sen ensimmäisen lapsen kautta? Ja olen 31-vuotias. Ap
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:20"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:16"]
Ei se lapsi jää riippuvaiseksi 3-vuotiaaksi. Sä olet masentunut. Menkää perheneuvolaan.
[/quote]
Miespuolinen ystäväni on masentunut vielä vanhimman lapsen ollessa 7. Sai kaksi lasta liian varhaisessa vaiheessa elämäänsä. On oikeasti loistotyyppi muuten, mutta kokee että lapsista on enemmän vaivaa kuin iloa. Toinen lapsi oli vahinko, eivätkä voineet hartaina kristittyinä abortoida.
[/quote]
Appiukon isyysmasennus on kestänyt yli 40 v. Oma isänsä oli paskahko, potkaistiin lopulta ulos eikä kostoksi vastannut jo aikuisen poikansa yhteydenottoon (ilmoitti kieltäytyvänsä). Niuho isäpuoli, rankaisevansuojeleva äiti ja masennusherkkä luonne viimeistelivät loput. Lankomieheni on kierrätysvihan takia sairaseläkkellä.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:24"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:20"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:16"]
Ei se lapsi jää riippuvaiseksi 3-vuotiaaksi. Sä olet masentunut. Menkää perheneuvolaan.
[/quote]
Kehota ystäväsi terapiaan.
Miespuolinen ystäväni on masentunut vielä vanhimman lapsen ollessa 7. Sai kaksi lasta liian varhaisessa vaiheessa elämäänsä. On oikeasti loistotyyppi muuten, mutta kokee että lapsista on enemmän vaivaa kuin iloa. Toinen lapsi oli vahinko, eivätkä voineet hartaina kristittyinä abortoida.
[/quote]
[/quote]
On menossa. Käy sääliksi. On kolmekymppisenä kuin viisikymppinen. Harmaa tukkakin.
Totta kai vihaat. Tuskin kukaan niitä tenavia huvikseen vääntää.
Apua:
Lue alkuun: http://katajary.fi/julkaisut/artikkelit/parisuhde-ihmisen-voimavara/481-uusi-rikasta-minua-kirjanen
http://katajary.fi/suhteen-kriiseihin
Muista, että ero ei ratkaise perusongelmaa, ainoastaan muuttamalla yhdessä suhdettanne ja toimintatapojanne arjessa elämä muuttuu mukavammaksi. Lapsen vikahan se ei ole, että asiat on näin ja isyyttä et voi kuitenkaan paeta. Ero vaimosta ei tuo eroa lapsesta, vaan lapseen on ikuinen side. Mutta elämä VOI muuttua paremmaksi. Teidän vaan tarvitsee lähteä työskentelemään parisuhteenne eteen. Ja tuolle seksittömyydelle/haluttomuudelle täytyy tehdö jotain. Vaimo ei välttämättä herää sille asialle kahdenkeskisellä keskustelullanne, vaan tarvitsee esim. ulkopuolisen henkilön, jotta ymmörtöö sinun tarpeesi. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:20"]Miksi te tuijotatte ja jätätte lapsen rääkymään? Mikä estää ottamasta tilannetta haltuun? Äläkä sano että lapsi, teitä on siinä 2 aikuista.
Käyttekö missään vaimon kanssa kahdestaan?
[/quote]
Niinkuin sanoin, puuttuminen (hyssyttely, toruminen, tilanteesta pois kantaminen) vain pahentaa. En tosin tiedä mitä tuolla haltuunotolla tarkoitat.
Ei käydä, miten kävisimme kun on tuo lapsi? Ei ole juuri sukulaisia joille tarjota lasta - pari ystävä/sukulaisperhettä on jo epäsuorasti kieltäytynyt ottamasta. Liittyy varmaan siihen että lapsi huutaa kuin hyeena.
Lopeta kitkemiseksi ymmärtäminen. Ymmärrät vasta kun lakkaa
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:20"]Miksi te tuijotatte ja jätätte lapsen rääkymään? Mikä estää ottamasta tilannetta haltuun? Äläkä sano että lapsi, teitä on siinä 2 aikuista. Käyttekö missään vaimon kanssa kahdestaan? [/quote] Niinkuin sanoin, puuttuminen (hyssyttely, toruminen, tilanteesta pois kantaminen) vain pahentaa. En tosin tiedä mitä tuolla haltuunotolla tarkoitat. Ei käydä, miten kävisimme kun on tuo lapsi? Ei ole juuri sukulaisia joille tarjota lasta - pari ystävä/sukulaisperhettä on jo epäsuorasti kieltäytynyt ottamasta. Liittyy varmaan siihen että lapsi huutaa kuin hyeena.
[/quote]
Saisitteko jonkun asiantuntijan jostain auttamaan tuon rääkymistaipumuksen poistamisessa?
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:31"]
Lopeta kitkemiseksi ymmärtäminen. Ymmärrät vasta kun lakkaa
[/quote]
tämä. en tosin tajunnut, mutta hyvin puhuttu.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:32"][quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:20"]Miksi te tuijotatte ja jätätte lapsen rääkymään? Mikä estää ottamasta tilannetta haltuun? Äläkä sano että lapsi, teitä on siinä 2 aikuista. Käyttekö missään vaimon kanssa kahdestaan? [/quote] Niinkuin sanoin, puuttuminen (hyssyttely, toruminen, tilanteesta pois kantaminen) vain pahentaa. En tosin tiedä mitä tuolla haltuunotolla tarkoitat. Ei käydä, miten kävisimme kun on tuo lapsi? Ei ole juuri sukulaisia joille tarjota lasta - pari ystävä/sukulaisperhettä on jo epäsuorasti kieltäytynyt ottamasta. Liittyy varmaan siihen että lapsi huutaa kuin hyeena.
[/quote]
Saisitteko jonkun asiantuntijan jostain auttamaan tuon rääkymistaipumuksen poistamisessa?
[/quote]
Kysytty on, mm. terveyskeskuksesta. No help.
Menet jonnekin isien vertaistukiryhmään. Varmaan on netti pullollaan vaihtoehtoja. Et ole maailman ensimmäinen ihminen, joka katuu lastaan, mutta kun se nyt kuitenkin on olemassa, sinun täytyy miettiä uudestaan miten siihen pitää suhtautua.
Jostain yhdistyksestä tai järjestöstä voisi saada apua kotiin.
Lapsi varmaan aistii ton ilmapiirin mikä kotona on, lapsiparka. Aikuiset ihmiset nykyään on niin täynnä itseään. Aina se oma napa etusijalla... Huoh.
Niin surullista, kun joku mainitsi noista halauksista. Ajattelin jo odotusaikana sitä kun oma pieni lapsi halaa ja tykkää kun isi halaa myös. Mutta kissan viikset, ei tykkää siitäkään. Mankuu huomiota huutamalla, sitten jos ryhdyn leikkimään tai halaamaan tms, pyrkiikin sitten pois ja rupeaa rääkymään. Aivan ihanaa.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:30"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:20"]Miksi te tuijotatte ja jätätte lapsen rääkymään? Mikä estää ottamasta tilannetta haltuun? Äläkä sano että lapsi, teitä on siinä 2 aikuista. Käyttekö missään vaimon kanssa kahdestaan? [/quote] Niinkuin sanoin, puuttuminen (hyssyttely, toruminen, tilanteesta pois kantaminen) vain pahentaa. En tosin tiedä mitä tuolla haltuunotolla tarkoitat. Ei käydä, miten kävisimme kun on tuo lapsi? Ei ole juuri sukulaisia joille tarjota lasta - pari ystävä/sukulaisperhettä on jo epäsuorasti kieltäytynyt ottamasta. Liittyy varmaan siihen että lapsi huutaa kuin hyeena.
[/quote]
Älä siitä hyeenasta välitä, vaan käyttäydy lujasti mutta päättäväisesti. Vaikeaa, tiedän. Jos alkaa pinna mennä, toinen vanhempi tulee apuun ja jatkaa siitä mihin ensimmäinen jäi. Pystyttekö jakamaan vaimosi kanssa tilanteen käsittelyn? Omasta lapsestani tiedän, että on parempi hoitaa ongelma vuorotellen kuin mennä kumpikin samaan aikaan säheltämään.
Miten lapsi reagoi teihin, eli totteleeko toista vanhempaa paremmin kuin toista? Meillä isän viesti on jostain syystä mennyt pojalle paremmin kaaliin, jos on ollut uhmakkuutta.
Lapsellamme, nykyisellä teinillä on hiukan kehityksen viivästymää, joka on aiheuttanut ajoittaista jumittamista, levottomuutta ja kiukkua. Oli jo tarhassa kahden lapsen paikalla, sai omahoitajan ja nyt yläluokilla tukiopetusta. Meidän suvuista löytyy autismikirjoa joka lähtöön. Suosittelen tutkimuksia.
Eikö lapsellanne ole kummeja tai isovanhempia? Mielestäni heidän velvollisuutensa on auttaa ajoissa.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:40"]Niin surullista, kun joku mainitsi noista halauksista. Ajattelin jo odotusaikana sitä kun oma pieni lapsi halaa ja tykkää kun isi halaa myös. Mutta kissan viikset, ei tykkää siitäkään. Mankuu huomiota huutamalla, sitten jos ryhdyn leikkimään tai halaamaan tms, pyrkiikin sitten pois ja rupeaa rääkymään. Aivan ihanaa.
[/quote]
Ja tämä siis ap.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:25"][quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:20"]Ap on esimerkki kaikkimullehetinyt-tyypistä. Kun ei huvitakaan, kun huomataan että lapsi ei olekaan yhtä helppo kuin nukke.
Tuollaiset pennut kun hankkii lapsia ei hyvää seuraa. Lapsi on onni. Ei ongelma.
Toivon,että teidän lapsi ei saa henkisiä traumoja.
[/quote]
Ehkä niin sitten. En tiedä vain miten tämän olisi voinut kokea muutoin kun sen ensimmäisen lapsen kautta? Ja olen 31-vuotias. Ap
[/quote] En yleensä kommentoi vittumaisesti, mutta nyt on pakko.
Kai se kakara rääkyy jos sinua ei kerta huvita kasvattaa sitä ja osoitat muutenkin vihaavasi lapsiperhe-elämää. Mitä ihmettä odotit? Että joku muu antaa sille sen rakkauden ja kurin jasillä aikaa sinä panet vaimoa? Ryhdistäydy ja kasvata lapsesi ja hoida parisuhdettasi. Sinulla on vain tekosyitä tällä hetkellä. Kuteb joku kommentoi, kyllä sen urankin voi lapsen kanssa hoitaa.
SPR:n kautta varamummo tai varavaari, jos omat vanhempasi eivät voi auttaa. Kaupungin lapsiperheiden kotipalvelu.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:12"]
[quote author="Vierailija" time="04.03.2015 klo 21:11"]Toivottavasti tämä tajuaa olla enää lisääntymättä. [/quote] No aivan varmasti, kiitos vain. Ap
[/quote]
Mistähän ap mahtoi kiitellä.
Tiedän yhden miehen, joka hoitaa kotoa käsin yritystä, samalla hoitaa lasta ja masentunutta vaimoa, joka ei pysty palaamaan työelämään. Riippuu kauheasti temperamentista miten tällaisista asioista kykenee selviytymään. Samoin muusta turvaverkosta.
Ap, voisivatko sukulaiset hoitaa lasta enemmän ja saisitte olla vaimon kanssa enemmän kaksin?
Pahimmillaan elämä alkaa pyöriä vain lapsen ja äiti- ja isä-roolien ympärillä ja siitä tulee täysin rutinisoitunutta ja aikataulutettua...