Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kampaajat, älkää kysykö ammattia ja yksityiskohtia elämästäni!
03.03.2015 |
Olen käynyt nyt samalla kampaajalla jo vuosia. Olen jutellut niitä näitä, ja työhön olen ollut niin mahdottoman tyytyväinen. Mutta: kampaajani kysyi yllättäen, mitä oikein teenkään työkseni.
Haluan olla kertomatta asioistani, työelämäni keskeytyi sairauden vuoksi, ja jouduin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Teen eläkkeen lisäksi muuta työtä, osapäiväisesti. Minulle tilanne on raskas, henkilökohtainen ja inhottava, ja työ, mitä teen eläkkeen ohessa ei ole laisinkaan koulutustani vastaava. Teen sitä vain siksi tulorajan puitteissa, että pärjäisin ja saisin vielä viimeisen kymppitonnin asuntovelastani maksettua.
Sairaus, jonka vuoksi jäin työkyvyttömyyseläkkeelle, on hyvin henkilökohtainen, enkä halua siitä enää kenenkään tietävän. Kampaajalla menin paniikkiin, selostin jotain epämääräistä entisestä työstäni ja valehtelin kaikenlaista.
Pliis, kampaajat, älkää kyselkö, vaikka asiakassuhde olisi pitkäkin. Minulle tuli tunne, että en halua mennä enää samalle kampaajalle. Ihana ihminen hän on, ja kampaajana ihan huippu.
Mutta älkää kysykö, en halua puhua ammattiasioistani.
Kommentit (76)
[quote author="Vierailija" time="09.04.2015 klo 17:00"]
Menin ensimmäistä kertaa uuden parturin tuoliin niin ei menny kauaa kun alkoi utelu. Onko lapsia? Kun vastasin ettei ole niin jatkokysymys oli että onko oma valinta? Oli ensimmäinen ja viimenen kerta sen horon tuolissa.
[/quote]
Joo. Mulla kanssa viimeksi helsinkiläisessä kalliissa ja hyvämaineisessa paikassa käynti jäi viimeiseksi, vaikka sainkin erinomaisen värin ja leikkauksen hiuksiin, koska kampaaja meni näihin henkilökohtaisuuksiin. Olen jonkinlaisessa keski-iän kriisissä henkisesti ja kriisin olennaista sisältöä on mm. se että nyt on vaan hyväksyttävä se että lapsia en sitten tässä elämässä saanut, ja surtava lapsettomuuden suru. Kiva sitten kun täysin yllättäen yli-innokkaan oloinen nuori kampaaja iskee arkaan kohtaan kyselemällä miehestä ja lapsista. Hyvä ettei itku päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaikesta sitä pitää ihmisen loukkaantua. Työstä ja ammatista puhuminen nyt on ihan normaalia arkipäivän small talkia normaaleille ihmisille. Pistä kyltti kaulaan jossa lukee että älä kysy minulta mitään, saatan loukkaantua.
[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 12:20"]
No kaikesta sitä pitää ihmisen loukkaantua. Työstä ja ammatista puhuminen nyt on ihan normaalia arkipäivän small talkia normaaleille ihmisille. Pistä kyltti kaulaan jossa lukee että älä kysy minulta mitään, saatan loukkaantua.
[/quote]ei ne kuulu paskan vertaa sinulle eikä kampaajille miten elämäni elän! Yksityisasiat on yksityisasioita, piste.
Juuri näin, 24. Todella vaikeata minunkin vuorovaikutus- ja asiakaspalvelun opettajanakin on väistää liian suoraa kysymystä. "Mitä muuten työksesi teetkään". Niin, on ilmoja pidellyt....
No älkää jupisko vaan sanot suoraan että sori en halua jutella yksityiselämästä tai että et jaksa nyt jutella piste. Vaikka se kampaaja sulta utelisikin mitä teet työksi jne. niin yleensä unohtavat saman tien mikäli tosiaan ei ole joku vuosia vakkarina ollut. Se juttele kuuluu toimenkuvaan ja sen tarkoitus on viedä se huomio pois juuri siitä, että joku häärii siinä iholla ja samalla saada se aika kulumaan. Se on oma vika mikäli ei saa sitä suuta auki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuota, onhan se ikävää tietty jos udellaan, mutta kun olet tavallaan sellainen säännön poikkeus kun oletusarvona on toisenlainen asetelma. Ei kaikki voi olla kaikkien kanssa varpaillaan vuosia 24/7. Voitko tästä oppineena nyt kehittää pätevän tarinan ja vastata sen kun ensi kerralla kysytään? Tai opetella sanomaan että kiitos muttan en haluaisi vapaa-ajalla puhua työstäni? Kun ei me ihmiset ajatusten lukijoitakaan olla. Ja tuliko koko kysymys siis oikeasti täysin yllätyksenä, etkä olisi voinut uskoa että kukaan sinulta koskaan ikinä sellaista tulee kysymään? Kysymys kun ei ollut, eikä ole kovin tavaton, tai edes äärettömän henkilökohtainenkaan.
Mulla on ollut kolme pitkäaikaista kampaajaa, eikä kukaan heistä ole suoraan kysynyt esim mitä teen työkseni, vaikka ollaan vuosien varrella juteltu paljonkin. Kahden kanssa asia tuli muussa yhteydessä ilmi, kolmannen kanssa ei koskaan. Yhden näistä muutettua ulkomaille tein kokeiluvisiitin paikkaan jossa nuori kampaaja kysyi jo ensimmäisen puolen tunnin aikana, että missä oot töissä. Olin oikeasti vaivautunut kun kysymys tuli niin yllättäen ja työni on sellaista etten sitä yleensä tuntemattomille ensimmäiseksi mainitse. Mun mielestä perhe ja työ ei kuulu normaalin smalltalkin piiriin kampaamossa, jossa usein on muitakin ventovieraita ihmisiä kuuloetäisyydellä. Enkä tarkoita sitä ettenkö olisi jotain henkilökohtaisia asioita jonkun kampaajani kanssa keskustellutkin, mutta se on silloin tapahtunut omasta aloitteestani.
Puhumisesta ylipäätään sen verran, että kyllä asiakkaan eleistä, lehteen syventymisestä ja lyhyistä vastauksista pitäisi kenen tahansa asiakaspalvelijan tajuta että tuo varmaan haluaa olla vain ja rentoutua. Joskus kävin kosmetologilla joka esitti tauotta kysymyksiä ihonhoitotavoistani. Meni miellyttävä kokemus ihan plörinäksi kun ei saanut ola hiljaa ja nauttia siitä kun toinen levittää voiteita ja taputtelee ihoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:02"]
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:55"]Minä voisin sanoa samaa pankkivirkailijalle. Viimeksi reilun vartin aikana ehti kysellä mm. työpaikan, lapset ja asuinpaikasta vaikka mitä. Vastailin ympäripyöreitä. En tahdo, että pankissa tiedetään kaikki henkilökohtaiset asiani sen lisäksi, että näkevät kaikki raha-asiani. Kuuluu tietysti työnkuvaan udella paljon, jotta tietää kaupatako lainaa vai rahastoja :/ [/quote] Halooo!!! Tottakai siellä kysellään. Ei ne nyt kenelle tahansa esimerkiksi lainaa anna!
[/quote]
Ymmärrän kysymykset jos olisin ollut ottamassa lainaa. Olin lopettamassa pankkitiliä, jolle ei enää ole käyttöä. Se ei edellytä henkilökohtaisten asioiden kertomista.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:34"]Juuri näin, 24. Todella vaikeata minunkin vuorovaikutus- ja asiakaspalvelun opettajanakin on väistää liian suoraa kysymystä. "Mitä muuten työksesi teetkään". Niin, on ilmoja pidellyt....
[/quote]
Mitä mieltä siinä tapauksessa olet omista vuorovaikutustaidoistasi?
Ei sinun tarvitse käydä elämääsi kuvailemaan, vaan voit todeta olevasi vaikka "toimistotyössä". Sopivan ympärupyöreä vastaus ja sen jälkeen keskustelunaihe johonkin ajankohtaiseen asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran löysin kampaajan joka ymmärsi että halusin vain olla hiljaa. Kävin tällä kampaajalla sitten 15 vuotta :) Ikävä kyllä tämä taantuma söi senkin paikan pois elämästäni. Nyt olen jo 5 vuotta etsinyt uutta vakikampaajaa itselleni. Ei vain tunnu löytyvän, kai ne opettaa näitä nuorempia että suun pitää käydä lakkaamatta ja asiakkaalta pitää udella keskeytyksettä kaikenlaista hevonpeetä. Eivät kai halua vakituista asiakasta, pakko se on aina viedä rahani muualle.
Missä te oikein käytte kampaajalla? Tuttu kampaaja nyt puhelee vähän enemmän, mutta täällä nykykaupungissa osa juttelee niitä näitä, esim. säästä. Ei multa kukaan outo ole mitään henkilökohtaista kysynyt. Kyselee yleensä miten pidän hiuksia ja sen sellaista ja muuta hiuksiin liittyvää sen sään lisäksi. Yleensä, jos en itse ole kovin aloitteellinen, eivät puhu mitään, kertovat vain mitä tekevät.
Sinulle, joka kuvittelet heidän pitävän sinua akateemisuutesi vuoksi ylimielisenä, vähän sulla on suuret luulot itsestäsi. Kampaajilla nyt käy muitakin akateemisia, julkkiksia, paikkakunnan kermaa, ei yliopistotutkinto ole heidän asiakaskunnassaan nyt mitään ihmeellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, asiakaspalvelussa tulisi välttää suoria kysymyksiä. Ei ole hyvä, jos kysyy "mitä teet työksesi" tai "missä olet töissä". Vastaajalle tulee antaa tilaa ja mahdollisuus vastata smaltalking -meiningillä.
Suoria kysymyksiä on tosi vaikea ohittaa.
Mutta tuskinpa esimerkiksi tarjoilija kysyisi asiakkaalta samoja kysymyksiä, vaikka kuinka vakioasiakas olisikin.
Kampaamossa tilanne etenee niin helposti tuttavalliseksi. Siinä on riskinsä.
Itse en kerro mitään henkilökohtaisia asioita, kerron miten leikataan ja luen seiskaa . Eli tympee asiakas oon. Asun Hgissä ja vaihtelen kampaamoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän takia mä vältän kampaajalla käyntiä. En jaksa enkä halua jaaritella joutavia.
Mulla on nykyään samanlainen kampaaja. Kyselee koko ajan kaikkea yksityiselämästäni. Aluksi ei haitannut, mutta nykyään se ahdistaa. Hän vieläpä muistaa kaiken mitä sanon ja juttelee niistä taas seuraavalla kerralla. En halua jonkun vieraan ihmisen olevan noin perillä asioistani. Jotenkin kuitenkin töykeää jos seuraavalla kerralla töksäytän, etten nyt jaksa jutella tms. Täytyy vaan yrittää olla tavallistakin harvasanaisempi. Tai sitten yksinkertaisesti vaihtaa kampaajaa.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:34"]
Juuri näin, 24. Todella vaikeata minunkin vuorovaikutus- ja asiakaspalvelun opettajanakin on väistää liian suoraa kysymystä. "Mitä muuten työksesi teetkään". Niin, on ilmoja pidellyt....
[/quote]
Mä vastaan kaikenlaista ja kysyn perään, että eikös ole hirveä sää tänään.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 19:30"]
Jos kampaaja olisi vuorovaikutuksen ammattilainen, hän voisi jatkaa jaarittelua vaikka suhteutumisesta hiihtoon tai kehua lähiluistinkenttänsä odottaen josko se asiakas alkaa juoruta vapaaehtoisesti elämästään. Mutta ei, pentele siinä jatkokysymys on taatusti, ai jaa missä sä kävit koulun, missä opiskelit, käytkö hiihtämässä miehesi, lesborakastajasi vai naapurin Pentin kanssa.
[/quote]
:DDDD
Mitä ihmettä? Ymmärtäisin, jos monesti vaihtaisit kampaajaa ja aina kysyttäisiin ne samat kysymykset, niin silloin voisi alkaa kyllästyttää. Mutta kun olette jo ilmeisesti useamman kerran nähneet niin miten voi oikeasti suuttua siitä että toinen kysyy ammattiasi? Huh, onneksi en ole asiakaspalvelija.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 18:54"]
Mä en kans ymmärrä miksi kampaajat on aina niin pirun uteliaita. Kaikki pitää kertoa koulutuksesta lasten nimiin. ärsyttää jo etukäteen tämä kampaajakäynneissä!
[/quote]
minä luulen että kampaaja yrittää vaan jutustella mukavia ja tehdä olosi rennommaksi. Tuskin ketään oikeasti kiinnostaa koulunkäyntisi saati lastesi nimet. itse en ainakaan muista tuollaisia itseäni vähemmän kiinnostavia asioita varmaan tuntia kauempaa, mutta voisin kysyä ihan vaan kohteliaisuuttani, sillä suuri osa ihmisistä haluaa omista asioistaan puhua niitä näitä.
Alue: Aihe vapaa
Onneksi oma kampaajani ei ole yksityisasioitani uteleva aikuispissis! En sietäisi sellaista. On ihanaa vain istua ja puhella jonninjoutavaa kevyttä. Sitä paitsi vieressä on yleensä muita asiakkaita ja kampaajia monesti. En tosiaan hakua että asiani leviäisivät heillekään.