Mies ei halua ottaa asuntolainaa "periaatesyistä" - miten uskottavaa??

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:03"]

Olen seurustellut ihanan miehen kanssa kohta vuoden ja viime aikoina olemme puhuneet yhteen muutosta, lapsista jne. Minä haluaisin ostaa yhteisen asunnon monestakin syystä... nyt on asuntomarkkinoilla ostajan markkina, korot on alhaalla ja se olisi järkevä sijoitus muutenkin meille molemmille. Asumme vuokralla melko kalliissa asunnossa joten tuntuu tyhmältä maksaa vuokraa, jolla voisi lyhentää lainaa. Miehellä ei ole lainaa ennestään, hän on jo 37v. ja omien sanojensa mukaan hänellä on talous kunnossa. Mikä siis mättää? Mielestäni tämä periaate on todella typerä, kuka nykypäivänä enää pelkää lainan ottoa, jos siis mitään erityistä syytä siihen ei ole... Auttakaa miten saisin miehen päähän taottua järkeä tässä asiassa?? 

[/quote]

Voi ap, miehesi kuulostaa harvinaisen järkevältä.

Mekään emme miehen kanssa halunneet ottaa mitään riskilainaa vaan sovimme, että säästämme ja maksamme sillä aikaa vuokraa mielellämme siitä, että vältämme riskit. Säästimme noin 130 000 ja otimme sitten 50 000 lainan, joka kyllä tuntui kamalan suurelta silloin vuonna 2012. Nyt lainaa on jäljellä 10 000 ja vieläkin päivittäin ahdistus selkäpiissä velkojen vuoksi. Lainahan merkitsee vapauksista luopumista.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:06"]

Käytännössä se tarkoittaa sitä että hän ei tässä vaiheessa vielä halua sitoitua eli mennä naimisiin ja saada lapsia. Ehkä joskus myöhemmin mutta ei nyt.

[/quote]

Tyhmä ihminen ottaa velkaa

[/quote]

Rahan tekemiseen tarvitaan aina rahaa, ja usein se on velkarahaa. Mä kyllä luulen, etteivät vivuttelijat tyhmiä ole, kaikkea muuta. :)

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:10"]

Ja mies siis haluaa että hänellä on asunto rahat tilillä siinä vaiheessa kun ostamme kämpän. Asumme Hgissä, joten hiukan tuntuu kaukaiselta tämä skenaario...

Ap

[/quote]

Oletko jutellut niistä syistä miksi ajatus lainasta tuntuu inhottavalta? Osaa ihmisistä vaan ahdistaa sellainen ajatus että on pankille velkaa isoja summia. Taustalla voi joskus olla asioita perhehistoriasta, esim. 1990-laman aikaan lapsina olleilla voi olla tosi ahdistavia muistoja siitä kuinka vanhemmat tuskailivat talouden ja lainojen kanssa, eikä halua samaan. Joskus on muuten vaan varovainen luonne, joka miettii aina asiat pessimistisesti niin että "mitä jos työttömyys", "mitä jos sairaus", "entä sitten jos toinen jää kotiin lapsia hoitamaan pystymmekö vielä hoitamaan lainaa".

[/quote]

Harvemmin nämä pessimistit kuitenkaan tuntuvat miettivän "mitä jos työttömyys" tai "mitä jos sairaus" vuokra-asunnosta? Miksi? Vuokra on kuitenkin maksettava aina, lainan kanssa pankki voi joustaa paljonkin (ja pitkään).

[/quote]

Työttömyydestä ei tarvitse murehtia. Aina löytyy sopivia vuokra-asuntoja ja sosiaalitoimistosta saa rahaa vuokraan.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:10"]

Ja mies siis haluaa että hänellä on asunto rahat tilillä siinä vaiheessa kun ostamme kämpän. Asumme Hgissä, joten hiukan tuntuu kaukaiselta tämä skenaario...

Ap

[/quote]

Oletko jutellut niistä syistä miksi ajatus lainasta tuntuu inhottavalta? Osaa ihmisistä vaan ahdistaa sellainen ajatus että on pankille velkaa isoja summia. Taustalla voi joskus olla asioita perhehistoriasta, esim. 1990-laman aikaan lapsina olleilla voi olla tosi ahdistavia muistoja siitä kuinka vanhemmat tuskailivat talouden ja lainojen kanssa, eikä halua samaan. Joskus on muuten vaan varovainen luonne, joka miettii aina asiat pessimistisesti niin että "mitä jos työttömyys", "mitä jos sairaus", "entä sitten jos toinen jää kotiin lapsia hoitamaan pystymmekö vielä hoitamaan lainaa".

[/quote]

Harvemmin nämä pessimistit kuitenkaan tuntuvat miettivän "mitä jos työttömyys" tai "mitä jos sairaus" vuokra-asunnosta? Miksi? Vuokra on kuitenkin maksettava aina, lainan kanssa pankki voi joustaa paljonkin (ja pitkään).

[/quote]

Helpompi vaihtaa tarvittaessa vaikka pienempään asuntoon tai halvempaan tai vaikka muuttaa uudelle paikkakunnalle töiden perässä.Ei se pankkikaan iänkaiken odottele.

Onko miehesi neuroottinen ja varovainen? Neuroottiset ihmiset välttelevät velkaantumista ja yli varojensa elämistä. Toisille joku pieni lainakin on aika iso juttu. Itse en esim. koskan voinut ottaa opintolainaa, vaikka tiesin, että voisin maksaa sen hyvin pois lyhyessä ajassa. Ihmiset voisivat pohtia, onko se onni oikeasti siinä, että otetaan vain kamalan suuret lainat ja suuret asunnot. Vähemmästäkin voi olla onnellinen.

Kuulostaa mun exältä, ilmaiseksi mun luona loisiminen kelpasi, mutta kun ehdotin että ostaa puolet mun kämpästä tai alkaa maksaa osansa kuluista niin tuli ero :)

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:17"][quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:06"] Käytännössä se tarkoittaa sitä että hän ei tässä vaiheessa vielä halua sitoitua eli mennä naimisiin ja saada lapsia. Ehkä joskus myöhemmin mutta ei nyt. [/quote]   Tyhmä ihminen ottaa velkaa [/quote] Asuntoon on ihan järkevää ottaa lainaa, mihinkään muuhun ei ole.

[/quote]

Ei ole järkevyys noin yksioikoista. Asuntoon ei ole järkevää ottaa lainaa, jos on arvaus että sen joutuu myymään huonosti vetävillä markkinoilla. Kaikki kalliit asunnot muuttotappiopaikkakunnilta viimeiset kohta 10 vuotta esim.

Toisaalta autoonkin on järkevää ottaa lainaa, jos autolla joutuu ajamaan tehdäkseen työtä tai vielä parempaa, tehdäkseen työtä laskutettavien kilometrien takana.

Yritystoiminnasta tai sijoittamisesta nyt puhumattakaan.

jos se oottaa perintöä....

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:26"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:10"]

Ja mies siis haluaa että hänellä on asunto rahat tilillä siinä vaiheessa kun ostamme kämpän. Asumme Hgissä, joten hiukan tuntuu kaukaiselta tämä skenaario...

Ap

[/quote]

Oletko jutellut niistä syistä miksi ajatus lainasta tuntuu inhottavalta? Osaa ihmisistä vaan ahdistaa sellainen ajatus että on pankille velkaa isoja summia. Taustalla voi joskus olla asioita perhehistoriasta, esim. 1990-laman aikaan lapsina olleilla voi olla tosi ahdistavia muistoja siitä kuinka vanhemmat tuskailivat talouden ja lainojen kanssa, eikä halua samaan. Joskus on muuten vaan varovainen luonne, joka miettii aina asiat pessimistisesti niin että "mitä jos työttömyys", "mitä jos sairaus", "entä sitten jos toinen jää kotiin lapsia hoitamaan pystymmekö vielä hoitamaan lainaa".

[/quote]

Harvemmin nämä pessimistit kuitenkaan tuntuvat miettivän "mitä jos työttömyys" tai "mitä jos sairaus" vuokra-asunnosta? Miksi? Vuokra on kuitenkin maksettava aina, lainan kanssa pankki voi joustaa paljonkin (ja pitkään).

[/quote]

Työttömyydestä ei tarvitse murehtia. Aina löytyy sopivia vuokra-asuntoja ja sosiaalitoimistosta saa rahaa vuokraan.

[/quote]

Ai niin, sossu-kortti. Mä aina unohdan sen että se on joillekin vaihtoehto. 

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:08"]Itse olen nelikymppinen hyvätuloinen asiantuntija-ammatissa oleva nainen, ja minulla on myös periaate, etten ota koskaan asuntolainaa. En halua sitoutua mihinkään kiinteään omaisuuteen enkä yleensäkään "sijoittaa". Elän päivä kerrallaan, luotan että elämä kantaa. Ja aina on kantanut. Varmistelemaan en ala, eli ei omistusasuntoa, ei muita sijoituksia, en kuulu ammattiliittoon tai työttömyyskassaan jne. Minulla tietysti vähän eri kuin teillä koska minulla ei ole puolisoa eikä lapsia (eikä tule) joten vastaan vain itsestäni.

Mutta ethän sinä tuossa voi muuta kuin kertoa oman näkökulmasi ja perustella sitä, ja mies sitten suhtautuu miten suhtautuu. Jos nyt alkaa ihan lapsiperhettä perustaa niin siinä vaiheessa kyllä aika monet haluavat sen omistusasunnon, jos varaa sellaiseen on. 
[/quote]

Työttömyyskassaan kannattaisi kyllä nykypäivänä kuulua, vaikka haluaisi pysyä "ulkona" kaikesta muusta. Jos jäät työttömäksi, niin saat vain työmarkkinatuen, asumistuen ja sossusta loput. Sillä ei leveää elämää vietetä. Ansiosidonnaisella taas tulee toimeen ilman muita apuja vaikka sen 400-500 päivää, jos töitä ei heti löydy. Nykyään kyka tahansa voi saada kenkää ja jäädä työttömäksi.

niin ja pitää muistaa et jos hyvissä ajoin saa lainan ennen eläke-ikää tai siihen mennessä maksettua pois niin jää vaan asunnon vastike tms eli asumismenot on tällöin paljon pienemmät kuin jos maksaa vuokraa...

En minäkään ota asuintolainaa vaikka palkka sen 6000/kk.

Mies

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:47"]

En minäkään ota asuintolainaa vaikka palkka sen 6000/kk.

Mies

[/quote]

Paljonko varallisuutta ja mikä tuottoaste?

-Toinen mies

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:35"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:26"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:17"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:10"]

Ja mies siis haluaa että hänellä on asunto rahat tilillä siinä vaiheessa kun ostamme kämpän. Asumme Hgissä, joten hiukan tuntuu kaukaiselta tämä skenaario...

Ap

[/quote]

Oletko jutellut niistä syistä miksi ajatus lainasta tuntuu inhottavalta? Osaa ihmisistä vaan ahdistaa sellainen ajatus että on pankille velkaa isoja summia. Taustalla voi joskus olla asioita perhehistoriasta, esim. 1990-laman aikaan lapsina olleilla voi olla tosi ahdistavia muistoja siitä kuinka vanhemmat tuskailivat talouden ja lainojen kanssa, eikä halua samaan. Joskus on muuten vaan varovainen luonne, joka miettii aina asiat pessimistisesti niin että "mitä jos työttömyys", "mitä jos sairaus", "entä sitten jos toinen jää kotiin lapsia hoitamaan pystymmekö vielä hoitamaan lainaa".

[/quote]

Harvemmin nämä pessimistit kuitenkaan tuntuvat miettivän "mitä jos työttömyys" tai "mitä jos sairaus" vuokra-asunnosta? Miksi? Vuokra on kuitenkin maksettava aina, lainan kanssa pankki voi joustaa paljonkin (ja pitkään).

[/quote]

Työttömyydestä ei tarvitse murehtia. Aina löytyy sopivia vuokra-asuntoja ja sosiaalitoimistosta saa rahaa vuokraan.

[/quote]

Ai niin, sossu-kortti. Mä aina unohdan sen että se on joillekin vaihtoehto. 

[/quote]

Kyllä minä ymmärrän ap:n miestä. Minusta on helpottavaa elää, kun ei ole satojen tuhansien lainaa niskassa. Sitähän se tarkoittaisi, jos perheasunnon tahtoo Helsingistä ostaa. Minä maksan ihan tyytyväisenä aso-asunnon käyttövastiketta, se on maksu asumisesta. Samalla tavalla kuin ostan ruokaa vaikka se menee paskana pönttöön.

Juuri päättyi yt mun työpaikalla, ei osunut nakki tällä kertaa minuun. Paniikkia ei kuitenkaan olisi ollut, sillä olisin saanut tähän kämpään sitten asumistukea työttömyyskorvauksen lisäksi. Pankki ei varmasti olisi kovin montaa vuotta rahojaan odotellut.

Kannattaa muuten jutella nuo raha-asiat selviksi ennen lasten hankintaa. Täältäkin saa niin paljon lukea kuinka kaikki laitetaan puoliksi vaikka tulot vaihtelevat.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:49"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:47"]

En minäkään ota asuintolainaa vaikka palkka sen 6000/kk.

Mies

[/quote]

Paljonko varallisuutta ja mikä tuottoaste?

-Toinen mies

[/quote]

Ensimmäinen ei kuulu sinulle ja toinen 5-10% aikaisemmin.

No kyllä minulla tulee ekana mieleen että miehellä saattaa olla omat raha-asiat sössittynä jotenkin... Onko sattumalta yrittäjä??

Nykyisessä markkinatalousmallissa lainan ottaminen kannattaa aina. Matalat korot ja inflaatio tekee siitä vaan niin paljon järkevämmän vaihtoehdon kuin säästämisen tai vuokralla asumisen. 

Mikä se periaate syy on? Riippuu täysin siitä.

Minun miehelläni oli yhteinen asuntolaina exänsä kanssa, mies hoiti lainaa yksin kun vaimo oli kotirouvana. Lamavuosina vaimo otti eron ja kieltäytyi yhteisen asunnon myynnistä ja lainanmaksusta, jolloin pankki pani asunnon pakkomyyntiin. Asunnolle olisi ollut ostaja, vaimo siis vain ei halunnut myydä. Molemmille jäi isot velat, kun pakkomyynnissä asunto meni halvalla.

Tästä mieheni sitten otti periaatteen, ettei enää koskaan asuntolainaa eikä omistusasuntoa.

Olisiko mies kuullut vastaavasta tapauksesta?

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:38"]

[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:08"]Itse olen nelikymppinen hyvätuloinen asiantuntija-ammatissa oleva nainen, ja minulla on myös periaate, etten ota koskaan asuntolainaa. En halua sitoutua mihinkään kiinteään omaisuuteen enkä yleensäkään "sijoittaa". Elän päivä kerrallaan, luotan että elämä kantaa. Ja aina on kantanut. Varmistelemaan en ala, eli ei omistusasuntoa, ei muita sijoituksia, en kuulu ammattiliittoon tai työttömyyskassaan jne. Minulla tietysti vähän eri kuin teillä koska minulla ei ole puolisoa eikä lapsia (eikä tule) joten vastaan vain itsestäni. Mutta ethän sinä tuossa voi muuta kuin kertoa oman näkökulmasi ja perustella sitä, ja mies sitten suhtautuu miten suhtautuu. Jos nyt alkaa ihan lapsiperhettä perustaa niin siinä vaiheessa kyllä aika monet haluavat sen omistusasunnon, jos varaa sellaiseen on.  [/quote] Työttömyyskassaan kannattaisi kyllä nykypäivänä kuulua, vaikka haluaisi pysyä "ulkona" kaikesta muusta. Jos jäät työttömäksi, niin saat vain työmarkkinatuen, asumistuen ja sossusta loput. Sillä ei leveää elämää vietetä. Ansiosidonnaisella taas tulee toimeen ilman muita apuja vaikka sen 400-500 päivää, jos töitä ei heti löydy. Nykyään kyka tahansa voi saada kenkää ja jäädä työttömäksi.

[/quote]

Kannattaa huomioida että alle 2400€ bruttotuloilla ei ole järkevä maksaa edes ytk:n kassa jäsenyyttä. Koska ansiosidonnainen on silloin nettona 1000€, eli saman saa työmarkkinatuki+asumistuki+tt

Liittoihin nyt ei ole enää 50 vuoteen työläisen kannattanut kuulua.

Ensiasunto ostettiin käteisellä. Toista varten tarvittiin lainaa 20 000, kolmas myös hankittiin käteisellä. Ei tulisi mieleenkään ottaa lainaa. Onneksi en asu Helsingissä. Täällä päin hyvän kolmion saa jo 180 000.