4. luokkalaisen koulunkäynti, ei läksyjä, ei kokeita?
Kertokaapas omasta 4. luokkalaisestanne, annetaanko läksyjä, ja mitä kokeita (ja kuinka usein!) lapsilla on? Meillä 4. luokkalaisella pojalla ei ole esim. ollut yhtäkään yllin koetta nelosella, nyt tällä viikolla eka äikän koe ikinä (myöskään aineita ei ole kirjoitettu, ellei sit pelkästään tunnilla). Enkun kokeita on ollut parit, samoin matikkaa kai kahdet kokeet, mutta that's it!
Läkyjä ei tule juuri koskaan, ja kun niitä tulee niin ne on ihan oikeesti tehty noin viidessä minuutissa. Matikan läksy saattaa olla ehkä kaksi tehtävää, joissa sit vaiks 6-10 laskua yhteensä.
Mä mietin et ens vuonna kun tulee lisää aineita, maantieto, biologioa, historia jne, niin miten nää meidän luokan lapset pärjää, kun ei oo mitään kokemusta kokeisiin luvusta tai juuri edes läksyistä? Haluaisin senkin takia vähän vertailupohjaa näistä, haluaisin jutella opettajan kanssa ja kysyä että miten tämän asian näkee. Rinnakkaisnelosilla nimittäin on ihan toisenlainen touhu,...
Kommentit (24)
Lapsellasi tulee olemaan suuria vaikeuksia yläkoulun ja lukion puolella. Siellä kaikkea sisältöä ei enää käydäkkään tunneilla läpi eikä kappaleita lueta yhdessä. Sinuna alkaisin vaatia lastasi lukemaan reaaliaineiden kappaleet kotona, koska siinä hän saa tarvittavaa harjoitusta.
Ps: yläkoulussa jokaisesta aineesta on aina vähintään se lukuläksy, vaikka sitä ei erikseen mainita.
Läksyä on matikasta ja enkusta aina, kun on tunti. Äidinkielestä 2-3 krt/vko. silloin tällöin yllistä ja uskonnosta. Yleensä kaksi läksyä per ilta. Aikaa menee 15-30 minuuttia, joskus enkun takia enemmän.
Wilmasta nyt katson vielä, että nelosen aikana on ollut yhteensä 11 koetta.
- 4 matikkaa
- 3 ylliä
- 2 enkkua
- 1 uskonto
- 1 äidinkieli
Ja näkyy kalenterissa kolmas enkun koe jo. Eniten itseäni ihmetyttää, ettei tärkeimmästä aineesta, äidinkielestä, ole enempää läksyä ja kokeita.
Läksyjen antaminen/antamatta jättäminen on täysin opettajakohtaista, samoin on kokeiden kanssa. Itse olen kokenut parhaimmaksi keinoksi antaa läksyjä ja seurata niiden tekemistä sekä pitää kokeita varsinkin siinä vaiheessa, kun lapset alkavat saada numeroita todistuksiinsa. On kovin vaikea perustella nykyvanhemmille numerot pelkän tuntinäytön varaan, nytkin jatkuvasti opettajat saavat perustella tekemiään päätöksiä (muitakin kuin numeroita) vanhemmille.
Ope, joka mielellään vastaa oppilaidensa huoltajien kysymyksiin ja kommentteihin, vaikka se toisinaan tuntuukin samojen vanhempien taholta tulevalle negatiivissävytteiselle vaatimusten asettamiselle.
Opettajilla, varsinkin nuorilla on erilaisia käsityksiä oppimisesta ja toimintatapoja. Joidenkin mielestä vaan läksyt ovat vanhanaikaisia eikä niitä ollut ollenkaan, ja toisten mielestä taas 4 tuntia illassa läksyjen tekoon ei ollut pahakaan asiaa.