Olen aina feikannut orgasmini, pitäisikö kertoa totuus?

Mä en saa orgasmia pelkässä yhdynnässä.. Mutta jos sormin hieroo klittaa niin aika orgasmi varmaa! Suuseksissä saan myös.

+LELUT on kiva ekstra! ;D -20

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 02:52"]

Mä en saa orgasmia pelkässä yhdynnässä.. Mutta jos sormin hieroo klittaa niin aika orgasmi varmaa! Suuseksissä saan myös.

[/quote]

Mulla ei onnistu noissakaan. :( - AP

Mutta siis en ole vieläkään saanut vastausta siihen ongelmaan, että kerronko totuuden vai en? Tai no pari vastausta on tullut, että ei pitäisi todellakaan kertoa, sillä rikkoisin miehen itsetunnon tmv. Eikö tässä oikeasti ole muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa feikkaamista? En haluaisi pahoittaa mieheni mieltä, ei se hänen vikansa ole, etten tule. Tää koko asia on niin turhauttava ja ärsyttävä. Onko kukaan muu kertonut miehelleen tälläisestä ongelmasta ja miten hän on ottanut asian? :( Miten tälläistä asiaa edes voi lähteä kertomaan, hävettää niin paljon etten uskaltaisi sanoa päin naamaa. - AP

Ouh :/ Hmm..saatko leluilla esim vibralla orgasmia?
-20

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:03"]

Mutta siis en ole vieläkään saanut vastausta siihen ongelmaan, että kerronko totuuden vai en? Tai no pari vastausta on tullut, että ei pitäisi todellakaan kertoa, sillä rikkoisin miehen itsetunnon tmv. Eikö tässä oikeasti ole muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa feikkaamista? En haluaisi pahoittaa mieheni mieltä, ei se hänen vikansa ole, etten tule. Tää koko asia on niin turhauttava ja ärsyttävä. Onko kukaan muu kertonut miehelleen tälläisestä ongelmasta ja miten hän on ottanut asian? :( Miten tälläistä asiaa edes voi lähteä kertomaan, hävettää niin paljon etten uskaltaisi sanoa päin naamaa. - AP

[/quote]

Jos menette naimisiin, feikkaatko kunnes kuolema teidät erottaa? Eli pakko sinun on kertoa jossain vaiheessa. Huolehdit miehen itsetunnosta, mutta ei tuo feikkaaminen tee hyvää sinunkaan itsetunnollesi. Se on kuin valhe välissänne. Ehkä et saa kun olet niin paatunut feikkaaja. Jos pääsisit teeskentelyn pakosta irti, pystyisit rentoutumaan paremmin ja tuntisit olevasi hyväksytty sellaisena kuin todella olet ja ehkä sitten saisit? 

Onko orgasmista tullut Ap:lle hampaat irvessä tehtävä suoritus (niin kuin jossain täydellisessä eroottisessa elokuvassa mitä tavallinen elämä ei ole)  tai asia, joka on teeskenneltävä "rakkauden" ja "hyväksynnän" takia? Päästätkö ketään oikeasti lähellesi? 

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:05"]

Ouh :/ Hmm..saatko leluilla esim vibralla orgasmia? -20

[/quote]

En ole kokeillut seksileluja (kuten tuossa alussa jo mainitsinkin...). Omalla kädellä ei ole mitään ongelmaa, saan itseni tulemaan todella helpostikin ja monta kertaa melkein peräkkäinkin jos haluan. Kenenkään miehen kanssa en ole saanut orgasmia missään yhteydessä. :( - AP

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:08"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:03"]

Mutta siis en ole vieläkään saanut vastausta siihen ongelmaan, että kerronko totuuden vai en? Tai no pari vastausta on tullut, että ei pitäisi todellakaan kertoa, sillä rikkoisin miehen itsetunnon tmv. Eikö tässä oikeasti ole muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa feikkaamista? En haluaisi pahoittaa mieheni mieltä, ei se hänen vikansa ole, etten tule. Tää koko asia on niin turhauttava ja ärsyttävä. Onko kukaan muu kertonut miehelleen tälläisestä ongelmasta ja miten hän on ottanut asian? :( Miten tälläistä asiaa edes voi lähteä kertomaan, hävettää niin paljon etten uskaltaisi sanoa päin naamaa. - AP

[/quote]

Jos menette naimisiin, feikkaatko kunnes kuolema teidät erottaa? Eli pakko sinun on kertoa jossain vaiheessa. Huolehdit miehen itsetunnosta, mutta ei tuo feikkaaminen tee hyvää sinunkaan itsetunnollesi. Se on kuin valhe välissänne. Ehkä et saa kun olet niin paatunut feikkaaja. Jos pääsisit teeskentelyn pakosta irti, pystyisit rentoutumaan paremmin ja tuntisit olevasi hyväksytty sellaisena kuin todella olet ja ehkä sitten saisit? 

[/quote]

Tuota minä juuri mietin aiemmassa kommentissani, että ehkä tuollakin on vaikutusta asiaan, kun olen salannut ongelman ja feikannut niin pitkään, ja koska tämä asia todella harmittaa minua, niin ehkä sekin estää orgasmin saamisen jossain määrin. Ja tuotakin mietin, että eihän se niinkään voi mennä, että loppuelämäni valehtelisin tästä asiasta hänelle, varsinkaann kun olen jo nyt niin kyllästynyt tähän huijaamiseen. Silti väkisin ajattelen sitä, etten halua pahoittaa hänen mieltään, koska tiedän kuinka tärkeää hänelle on se, että minä saan mielihyvää seksissä ja hän yrittää koko ajan parantaa suoritustaan (vaikka seksi on jo aivan upeaa) ja on ylpeä siitä, jos huomaa että minä nautin. Olen varma, että hän alkaisi syyttämään itseään tästä ongelmasta.
Pystyn kyllä olemaan täysin rentona ja tunnen itseni täysin hyväksytyksi hänen seurassaan, kyse ei ole siitä. Se feikkaaminenkin tulee nykyään lähes automaattisesti: jossain vaiheessa seksiä vain "tulen". Olen niin tottunut siihen. Sitten jälkeenpäin aina yksin mietin tätä ja harmittelen asiaa. Mutta tosiaan, se on kuin valhe välissämme. - AP

Älä kerro, että et ole koskaan oikeasti saanut. Sillä pahoitat miehen mielen ja saatat menettää luottamuksenkin. Kerro mieluummin, että viime aikoina on ollut vaikeuksia saada.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:13"]

Onko orgasmista tullut Ap:lle hampaat irvessä tehtävä suoritus (niin kuin jossain täydellisessä eroottisessa elokuvassa mitä tavallinen elämä ei ole)  tai asia, joka on teeskenneltävä "rakkauden" ja "hyväksynnän" takia? Päästätkö ketään oikeasti lähellesi? 

[/quote]

En kuvittele todellakaan, että elämän tai seksin pitäisi olla samanlaista kuin jossain eroottisessa elokuvassa. Reilu vuosi sitten, suhteen alussa, aloin feikkaamaan koska halusin, että miehelle tulee hyvä mieli ja että hän ymmärtäisi, että meidän välinen seksi tuntuu minustakin todella hyvältä. Samalla myös häpesin tätä ongelmaa (aiempien miesten kanssa suhteet eivät ole olleet niin vakavia, eivätkä tunteeni ole olleet heitä kohtaan niin syviä, niin heidän kohdalla en jaksanut edes feikata tai välittää koko asiasta). Tiedän kyllä myös sen, ettei mieheni rakkaus tai hyväksyntä minua kohtaan ole siitä kiinni, että saanko orgasmin vai en. Ongelma on se, että aloitin suhteen alussa tekemään niin ja sitten jouduin tekemään sitä jatkuvasti tähän asti, koska en ole kehdannut paljastaa totuutta. - AP

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:08"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:03"]

Mutta siis en ole vieläkään saanut vastausta siihen ongelmaan, että kerronko totuuden vai en? Tai no pari vastausta on tullut, että ei pitäisi todellakaan kertoa, sillä rikkoisin miehen itsetunnon tmv. Eikö tässä oikeasti ole muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa feikkaamista? En haluaisi pahoittaa mieheni mieltä, ei se hänen vikansa ole, etten tule. Tää koko asia on niin turhauttava ja ärsyttävä. Onko kukaan muu kertonut miehelleen tälläisestä ongelmasta ja miten hän on ottanut asian? :( Miten tälläistä asiaa edes voi lähteä kertomaan, hävettää niin paljon etten uskaltaisi sanoa päin naamaa. - AP

[/quote]

Jos menette naimisiin, feikkaatko kunnes kuolema teidät erottaa? Eli pakko sinun on kertoa jossain vaiheessa. Huolehdit miehen itsetunnosta, mutta ei tuo feikkaaminen tee hyvää sinunkaan itsetunnollesi. Se on kuin valhe välissänne. Ehkä et saa kun olet niin paatunut feikkaaja. Jos pääsisit teeskentelyn pakosta irti, pystyisit rentoutumaan paremmin ja tuntisit olevasi hyväksytty sellaisena kuin todella olet ja ehkä sitten saisit? 

[/quote]

Tuota minä juuri mietin aiemmassa kommentissani, että ehkä tuollakin on vaikutusta asiaan, kun olen salannut ongelman ja feikannut niin pitkään, ja koska tämä asia todella harmittaa minua, niin ehkä sekin estää orgasmin saamisen jossain määrin. Ja tuotakin mietin, että eihän se niinkään voi mennä, että loppuelämäni valehtelisin tästä asiasta hänelle, varsinkaann kun olen jo nyt niin kyllästynyt tähän huijaamiseen. Silti väkisin ajattelen sitä, etten halua pahoittaa hänen mieltään, koska tiedän kuinka tärkeää hänelle on se, että minä saan mielihyvää seksissä ja hän yrittää koko ajan parantaa suoritustaan (vaikka seksi on jo aivan upeaa) ja on ylpeä siitä, jos huomaa että minä nautin. Olen varma, että hän alkaisi syyttämään itseään tästä ongelmasta.
Pystyn kyllä olemaan täysin rentona ja tunnen itseni täysin hyväksytyksi hänen seurassaan, kyse ei ole siitä. Se feikkaaminenkin tulee nykyään lähes automaattisesti: jossain vaiheessa seksiä vain "tulen". Olen niin tottunut siihen. Sitten jälkeenpäin aina yksin mietin tätä ja harmittelen asiaa. Mutta tosiaan, se on kuin valhe välissämme. - AP

[/quote]

Oletko kovin miellyttämishaluinen ihminen ylipäänsä? Kovasti haluat suojella miehen tunteita omien kustannuksella, mutta kyllä hän varmasti ymmärtää, jos tunnet olevasi hyväksytty. Hänhän on jokatapauksessa upea, eikä sillä ettet saa ole ehkä mitään tekemistä hänen kanssaan. Ongelmat voivat olla vanhempia ja syvemmällä. Miehen pitäisi tajuta, että hänessä ei ole mitään vikaa. Sinun pitäisi osata esittää asia jotenkin niin ja sitten sinulla pitäisi olla jokin ratkaisuehdotus omalle "ongelmallesi". Parhaassa tapauksessa voitte etsiä ratkaisua yhdessä. Pääasia on ettei taas "ongelmastasi" muodostu "kompleksinen klöntti" väliinne, vaan pureudut sen selvittämiseen aktiivisesti. 

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:32"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:08"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:03"]

Mutta siis en ole vieläkään saanut vastausta siihen ongelmaan, että kerronko totuuden vai en? Tai no pari vastausta on tullut, että ei pitäisi todellakaan kertoa, sillä rikkoisin miehen itsetunnon tmv. Eikö tässä oikeasti ole muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa feikkaamista? En haluaisi pahoittaa mieheni mieltä, ei se hänen vikansa ole, etten tule. Tää koko asia on niin turhauttava ja ärsyttävä. Onko kukaan muu kertonut miehelleen tälläisestä ongelmasta ja miten hän on ottanut asian? :( Miten tälläistä asiaa edes voi lähteä kertomaan, hävettää niin paljon etten uskaltaisi sanoa päin naamaa. - AP

[/quote]

Jos menette naimisiin, feikkaatko kunnes kuolema teidät erottaa? Eli pakko sinun on kertoa jossain vaiheessa. Huolehdit miehen itsetunnosta, mutta ei tuo feikkaaminen tee hyvää sinunkaan itsetunnollesi. Se on kuin valhe välissänne. Ehkä et saa kun olet niin paatunut feikkaaja. Jos pääsisit teeskentelyn pakosta irti, pystyisit rentoutumaan paremmin ja tuntisit olevasi hyväksytty sellaisena kuin todella olet ja ehkä sitten saisit? 

[/quote]

Tuota minä juuri mietin aiemmassa kommentissani, että ehkä tuollakin on vaikutusta asiaan, kun olen salannut ongelman ja feikannut niin pitkään, ja koska tämä asia todella harmittaa minua, niin ehkä sekin estää orgasmin saamisen jossain määrin. Ja tuotakin mietin, että eihän se niinkään voi mennä, että loppuelämäni valehtelisin tästä asiasta hänelle, varsinkaann kun olen jo nyt niin kyllästynyt tähän huijaamiseen. Silti väkisin ajattelen sitä, etten halua pahoittaa hänen mieltään, koska tiedän kuinka tärkeää hänelle on se, että minä saan mielihyvää seksissä ja hän yrittää koko ajan parantaa suoritustaan (vaikka seksi on jo aivan upeaa) ja on ylpeä siitä, jos huomaa että minä nautin. Olen varma, että hän alkaisi syyttämään itseään tästä ongelmasta.
Pystyn kyllä olemaan täysin rentona ja tunnen itseni täysin hyväksytyksi hänen seurassaan, kyse ei ole siitä. Se feikkaaminenkin tulee nykyään lähes automaattisesti: jossain vaiheessa seksiä vain "tulen". Olen niin tottunut siihen. Sitten jälkeenpäin aina yksin mietin tätä ja harmittelen asiaa. Mutta tosiaan, se on kuin valhe välissämme. - AP

[/quote]

Oletko kovin miellyttämishaluinen ihminen ylipäänsä? Kovasti haluat suojella miehen tunteita omien kustannuksella, mutta kyllä hän varmasti ymmärtää, jos tunnet olevasi hyväksytty. Hänhän on jokatapauksessa upea, eikä sillä ettet saa ole ehkä mitään tekemistä hänen kanssaan. Ongelmat voivat olla vanhempia ja syvemmällä. Miehen pitäisi tajuta, että hänessä ei ole mitään vikaa. Sinun pitäisi osata esittää asia jotenkin niin ja sitten sinulla pitäisi olla jokin ratkaisuehdotus omalle "ongelmallesi". Parhaassa tapauksessa voitte etsiä ratkaisua yhdessä. Pääasia on ettei taas "ongelmastasi" muodostu "kompleksinen klöntti" väliinne, vaan pureudut sen selvittämiseen aktiivisesti. 

[/quote]

Toinen vaihtoehto on, että menet esimerkiksi seksuaaliterapeutille ja kerrot "ongelmasi" hänelle. Ehkä hän voi auttaa niin, että pystyt pian siirtymään teeskentelystä aitoon yhdessäolemiseen, eikä miehen tarvitse koskaan saada tietää mitään ja itsekin annat "valheesi" itsellesi ajan kuluessa anteeksi. 

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:32"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:08"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:03"]

Mutta siis en ole vieläkään saanut vastausta siihen ongelmaan, että kerronko totuuden vai en? Tai no pari vastausta on tullut, että ei pitäisi todellakaan kertoa, sillä rikkoisin miehen itsetunnon tmv. Eikö tässä oikeasti ole muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa feikkaamista? En haluaisi pahoittaa mieheni mieltä, ei se hänen vikansa ole, etten tule. Tää koko asia on niin turhauttava ja ärsyttävä. Onko kukaan muu kertonut miehelleen tälläisestä ongelmasta ja miten hän on ottanut asian? :( Miten tälläistä asiaa edes voi lähteä kertomaan, hävettää niin paljon etten uskaltaisi sanoa päin naamaa. - AP

[/quote]

Jos menette naimisiin, feikkaatko kunnes kuolema teidät erottaa? Eli pakko sinun on kertoa jossain vaiheessa. Huolehdit miehen itsetunnosta, mutta ei tuo feikkaaminen tee hyvää sinunkaan itsetunnollesi. Se on kuin valhe välissänne. Ehkä et saa kun olet niin paatunut feikkaaja. Jos pääsisit teeskentelyn pakosta irti, pystyisit rentoutumaan paremmin ja tuntisit olevasi hyväksytty sellaisena kuin todella olet ja ehkä sitten saisit? 

[/quote]

Tuota minä juuri mietin aiemmassa kommentissani, että ehkä tuollakin on vaikutusta asiaan, kun olen salannut ongelman ja feikannut niin pitkään, ja koska tämä asia todella harmittaa minua, niin ehkä sekin estää orgasmin saamisen jossain määrin. Ja tuotakin mietin, että eihän se niinkään voi mennä, että loppuelämäni valehtelisin tästä asiasta hänelle, varsinkaann kun olen jo nyt niin kyllästynyt tähän huijaamiseen. Silti väkisin ajattelen sitä, etten halua pahoittaa hänen mieltään, koska tiedän kuinka tärkeää hänelle on se, että minä saan mielihyvää seksissä ja hän yrittää koko ajan parantaa suoritustaan (vaikka seksi on jo aivan upeaa) ja on ylpeä siitä, jos huomaa että minä nautin. Olen varma, että hän alkaisi syyttämään itseään tästä ongelmasta.
Pystyn kyllä olemaan täysin rentona ja tunnen itseni täysin hyväksytyksi hänen seurassaan, kyse ei ole siitä. Se feikkaaminenkin tulee nykyään lähes automaattisesti: jossain vaiheessa seksiä vain "tulen". Olen niin tottunut siihen. Sitten jälkeenpäin aina yksin mietin tätä ja harmittelen asiaa. Mutta tosiaan, se on kuin valhe välissämme. - AP

[/quote]

Oletko kovin miellyttämishaluinen ihminen ylipäänsä? Kovasti haluat suojella miehen tunteita omien kustannuksella, mutta kyllä hän varmasti ymmärtää, jos tunnet olevasi hyväksytty. Hänhän on jokatapauksessa upea, eikä sillä ettet saa ole ehkä mitään tekemistä hänen kanssaan. Ongelmat voivat olla vanhempia ja syvemmällä. Miehen pitäisi tajuta, että hänessä ei ole mitään vikaa. Sinun pitäisi osata esittää asia jotenkin niin ja sitten sinulla pitäisi olla jokin ratkaisuehdotus omalle "ongelmallesi". Parhaassa tapauksessa voitte etsiä ratkaisua yhdessä. Pääasia on ettei taas "ongelmastasi" muodostu "kompleksinen klöntti" väliinne, vaan pureudut sen selvittämiseen aktiivisesti. 

[/quote]

Ei minulla muuten ole tarvetta mitenkään liiallisesti miellyttää ketään. Tätäkään feikkaamista en aloittaisi esim. suhteen tässä vaiheessa, mutta nyt olen jäänyt jumiin tähän valheeseen. Se onkin ongelma, että miten esitän tämän asian hänelle ja paljastan totuuden? Tiedän kuinka helposti hän luultavasti kääntäisi asian niin, että vika onkin hänessä tai että hän tekee muka jotain väärin. Minusta tuntuu, että hän on vähän perfektionisti seksin suhteen ja yrittää koko ajan pyrkiä parempaan vaikkei parannettavaa sinänsä edes ole ja esim. joskus kun hänellä ei seisonut jännityksen takia, niin hän hetkellisesti masentui siitä totaalisesti ja hyvä kun kehtasi edes katsoa minuun päin sen jälkeen, vaikka vannoin ettei se haitannut yhtään ja että kaikille miehille sattuu tuota joskus.

Pitäisi keksiä selitys, millä saisin hänet uskomaan, että vika on nimenomaan minussa. Mitään ratkaisuehdotusta en kyllä oikeastaan keksi, kunpa keksisinkin ratkaisun, että millä saisin itseni saaman orgasmin. Toivoisin juurikin sitä, että voisimme ratkaista ongelman yhdessä ja ettei seksielämämme muuttuisi yhtään mihinkään, paitsi, että voisimme yhdessä yrittää päästä orgasmiin asti. Se on ollut joitakin kertoja niin lähellä, että olen varma, että se onnistuisi kyllä, varsinkin kun oman käden kanssa mitään ongelmaa ei edes ikinä ole. - AP

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:49"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:32"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:08"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:03"]

Mutta siis en ole vieläkään saanut vastausta siihen ongelmaan, että kerronko totuuden vai en? Tai no pari vastausta on tullut, että ei pitäisi todellakaan kertoa, sillä rikkoisin miehen itsetunnon tmv. Eikö tässä oikeasti ole muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa feikkaamista? En haluaisi pahoittaa mieheni mieltä, ei se hänen vikansa ole, etten tule. Tää koko asia on niin turhauttava ja ärsyttävä. Onko kukaan muu kertonut miehelleen tälläisestä ongelmasta ja miten hän on ottanut asian? :( Miten tälläistä asiaa edes voi lähteä kertomaan, hävettää niin paljon etten uskaltaisi sanoa päin naamaa. - AP

[/quote]

Jos menette naimisiin, feikkaatko kunnes kuolema teidät erottaa? Eli pakko sinun on kertoa jossain vaiheessa. Huolehdit miehen itsetunnosta, mutta ei tuo feikkaaminen tee hyvää sinunkaan itsetunnollesi. Se on kuin valhe välissänne. Ehkä et saa kun olet niin paatunut feikkaaja. Jos pääsisit teeskentelyn pakosta irti, pystyisit rentoutumaan paremmin ja tuntisit olevasi hyväksytty sellaisena kuin todella olet ja ehkä sitten saisit? 

[/quote]

Tuota minä juuri mietin aiemmassa kommentissani, että ehkä tuollakin on vaikutusta asiaan, kun olen salannut ongelman ja feikannut niin pitkään, ja koska tämä asia todella harmittaa minua, niin ehkä sekin estää orgasmin saamisen jossain määrin. Ja tuotakin mietin, että eihän se niinkään voi mennä, että loppuelämäni valehtelisin tästä asiasta hänelle, varsinkaann kun olen jo nyt niin kyllästynyt tähän huijaamiseen. Silti väkisin ajattelen sitä, etten halua pahoittaa hänen mieltään, koska tiedän kuinka tärkeää hänelle on se, että minä saan mielihyvää seksissä ja hän yrittää koko ajan parantaa suoritustaan (vaikka seksi on jo aivan upeaa) ja on ylpeä siitä, jos huomaa että minä nautin. Olen varma, että hän alkaisi syyttämään itseään tästä ongelmasta.
Pystyn kyllä olemaan täysin rentona ja tunnen itseni täysin hyväksytyksi hänen seurassaan, kyse ei ole siitä. Se feikkaaminenkin tulee nykyään lähes automaattisesti: jossain vaiheessa seksiä vain "tulen". Olen niin tottunut siihen. Sitten jälkeenpäin aina yksin mietin tätä ja harmittelen asiaa. Mutta tosiaan, se on kuin valhe välissämme. - AP

[/quote]

Oletko kovin miellyttämishaluinen ihminen ylipäänsä? Kovasti haluat suojella miehen tunteita omien kustannuksella, mutta kyllä hän varmasti ymmärtää, jos tunnet olevasi hyväksytty. Hänhän on jokatapauksessa upea, eikä sillä ettet saa ole ehkä mitään tekemistä hänen kanssaan. Ongelmat voivat olla vanhempia ja syvemmällä. Miehen pitäisi tajuta, että hänessä ei ole mitään vikaa. Sinun pitäisi osata esittää asia jotenkin niin ja sitten sinulla pitäisi olla jokin ratkaisuehdotus omalle "ongelmallesi". Parhaassa tapauksessa voitte etsiä ratkaisua yhdessä. Pääasia on ettei taas "ongelmastasi" muodostu "kompleksinen klöntti" väliinne, vaan pureudut sen selvittämiseen aktiivisesti. 

[/quote]

Ei minulla muuten ole tarvetta mitenkään liiallisesti miellyttää ketään. Tätäkään feikkaamista en aloittaisi esim. suhteen tässä vaiheessa, mutta nyt olen jäänyt jumiin tähän valheeseen. Se onkin ongelma, että miten esitän tämän asian hänelle ja paljastan totuuden? Tiedän kuinka helposti hän luultavasti kääntäisi asian niin, että vika onkin hänessä tai että hän tekee muka jotain väärin. Minusta tuntuu, että hän on vähän perfektionisti seksin suhteen ja yrittää koko ajan pyrkiä parempaan vaikkei parannettavaa sinänsä edes ole ja esim. joskus kun hänellä ei seisonut jännityksen takia, niin hän hetkellisesti masentui siitä totaalisesti ja hyvä kun kehtasi edes katsoa minuun päin sen jälkeen, vaikka vannoin ettei se haitannut yhtään ja että kaikille miehille sattuu tuota joskus.

Pitäisi keksiä selitys, millä saisin hänet uskomaan, että vika on nimenomaan minussa. Mitään ratkaisuehdotusta en kyllä oikeastaan keksi, kunpa keksisinkin ratkaisun, että millä saisin itseni saaman orgasmin. Toivoisin juurikin sitä, että voisimme ratkaista ongelman yhdessä ja ettei seksielämämme muuttuisi yhtään mihinkään, paitsi, että voisimme yhdessä yrittää päästä orgasmiin asti. Se on ollut joitakin kertoja niin lähellä, että olen varma, että se onnistuisi kyllä, varsinkin kun oman käden kanssa mitään ongelmaa ei edes ikinä ole. - AP

[/quote]

Ok, ymmärrän että miehen perfektionismi tuottaa paineitakin sinullekin. Ei vaikuta ihan tasapainoiselta käytökseltä sekään. Molemmat ehkä yliyritätte ja miehenkin pitäisi oppia rentoutumaan paremmin? Pitäisikö ehkä tästä perfektionismista keskustella? Voisit kiertää siten varsinaista asiaa ja odottaa, että se ratkeaa itsestään, kun ilmapiiri seksin aikana muuttuu. Perfektionismia ei suinkaan tarvitse arvostella, voi vaikka sanoa, että vähempikin riittää tms. Ei sinun tarvitse niin kovasti yrittää minun takiani, rakastan sinua silti jne. jne.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 01:56"]Enkä ole saanut koskaan kenenkään muunkaan miehen kanssa orgasmia, mutta heidän kanssaan en edes jaksanut esittää että saisin. Nykyisen kumppanini kanssa kuitenkin seurustelen ja olen aivan tosissani.

Aloin feikkaamaan suhteen alussa orgasmeja, siksi että hänelle tulisi hyvä mieli, eikä luulisi, että seksimme olisi jotenkin huonoa, koska sitä se ei todellakaan ole ja siksi, että minua hävettää kun olen tälläinen, enkä ikinä saa. Hän aina painottaa sitä, kuinka tärkeää hänelle on se, että minä saan seksin aikana, eikä hän niinkään välitä siitä omasta tulemisestaan. Seksi on kuitenkin aivan loistavaa ja kemiamme toimii todella hyvin, mutta silti en saa.

Oman käden kautta orgasmin saamisessa ei ole mitään ongelmaa, mutta seksissä se ei vain onnistu. Joskus on ollut tilanteita, että olen huomannut yhtäkkiä, että meinaankin saada, mutta sitten "säikähdän" sitä jotenkin ja sitten en saakaan.

Nyt olemme olleet vähän päälle vuoden yhdessä ja olen alkanut miettimään, että pitäisikö kertoa totuus, etten oikeasti ole saanut kertaakaan? Olisi kiva, jos sitä voisi alkaa yhdessä yrittämään, jos vaikka joskus onnistuisikin, mutta pelkään, että hän ottaa siitä itseensä ja luulee olevansa huono seksissä tmv. Onko kellään muulla ollut samanlaista tilannetta? Pitäisikö kertoa vai jatkaa vain feikkaamista? Eihän se orgasmi välttämättä senkään jälkeen onnistu, vaikka kertoisinkin totuuden ja sitä alettaisiin yrittämään... Jos teillä on vinkkejä orgasmin saamiseen, niin niitäkin saa kertoa (ei miellellään sitä, että "joku seksilelu mukaan"). 
[/quote]

Kerro miehellesi.

Kyllä se mies varmasti tykkää, että sillä on nainen joka valehtelee, vieläpä noin tärkeästä asiasta.

Toki voihan se olla sille ihan pikkujuttu. Jos luottamus ei ole suhteessanne tärkeää. :)

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:28"]

Älä kerro, että et ole koskaan oikeasti saanut. Sillä pahoitat miehen mielen ja saatat menettää luottamuksenkin. Kerro mieluummin, että viime aikoina on ollut vaikeuksia saada.

[/quote]

Ja juuri nämä tälläiset varoitukset saavat minut epäilemään totuuden kertomista yhä enemmän. Vaikken kyllä usko, että luottamus menisi tälläisestä asiasta, suhteemme on kuitenkin sen verran vahva... Ja jos sanoisin, että vain viimeaikoina on ollut vaikeuksia, niin joutuisin silti valehtelemaan. Ja keksimään lisää valheita, kun yrittäisin vastata kysymyksiin, että: "mitä teen eri tavalla, kuin ennen kun et enää saa?" tai "onko minussa muuttunut jokin asia tai onko minussa jotain vikaa, kun et enää saa?" :/ Kuten aiemmin yksi tuolla ylempänä ilmaisi asian hyvin; tämä on kuin valhe välissämme. Ja uskon myös, että koska paisuttelen ja häpeilen tätä ongelmaa ja tätä feikkaamista yksin päässäni niin silläkin on vaikutusta siihen, miksi en saa.  - AP

Minä tein tuota. Täysin samoista syistä vielä. Tunnustin osittain, eli kerroin että olen joskus feikannut kun on tuntunut hyvälle mutten ole kuitenkaan tullut. Opeteltiin sitten sellaiset asennot ja hankittiin klitorista kiihottava lelu ja nyt tulee iha oikeitakin.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:49"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:32"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:08"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:03"]

Mutta siis en ole vieläkään saanut vastausta siihen ongelmaan, että kerronko totuuden vai en? Tai no pari vastausta on tullut, että ei pitäisi todellakaan kertoa, sillä rikkoisin miehen itsetunnon tmv. Eikö tässä oikeasti ole muuta mahdollisuutta, kuin jatkaa feikkaamista? En haluaisi pahoittaa mieheni mieltä, ei se hänen vikansa ole, etten tule. Tää koko asia on niin turhauttava ja ärsyttävä. Onko kukaan muu kertonut miehelleen tälläisestä ongelmasta ja miten hän on ottanut asian? :( Miten tälläistä asiaa edes voi lähteä kertomaan, hävettää niin paljon etten uskaltaisi sanoa päin naamaa. - AP

[/quote]

Jos menette naimisiin, feikkaatko kunnes kuolema teidät erottaa? Eli pakko sinun on kertoa jossain vaiheessa. Huolehdit miehen itsetunnosta, mutta ei tuo feikkaaminen tee hyvää sinunkaan itsetunnollesi. Se on kuin valhe välissänne. Ehkä et saa kun olet niin paatunut feikkaaja. Jos pääsisit teeskentelyn pakosta irti, pystyisit rentoutumaan paremmin ja tuntisit olevasi hyväksytty sellaisena kuin todella olet ja ehkä sitten saisit? 

[/quote]

Tuota minä juuri mietin aiemmassa kommentissani, että ehkä tuollakin on vaikutusta asiaan, kun olen salannut ongelman ja feikannut niin pitkään, ja koska tämä asia todella harmittaa minua, niin ehkä sekin estää orgasmin saamisen jossain määrin. Ja tuotakin mietin, että eihän se niinkään voi mennä, että loppuelämäni valehtelisin tästä asiasta hänelle, varsinkaann kun olen jo nyt niin kyllästynyt tähän huijaamiseen. Silti väkisin ajattelen sitä, etten halua pahoittaa hänen mieltään, koska tiedän kuinka tärkeää hänelle on se, että minä saan mielihyvää seksissä ja hän yrittää koko ajan parantaa suoritustaan (vaikka seksi on jo aivan upeaa) ja on ylpeä siitä, jos huomaa että minä nautin. Olen varma, että hän alkaisi syyttämään itseään tästä ongelmasta.
Pystyn kyllä olemaan täysin rentona ja tunnen itseni täysin hyväksytyksi hänen seurassaan, kyse ei ole siitä. Se feikkaaminenkin tulee nykyään lähes automaattisesti: jossain vaiheessa seksiä vain "tulen". Olen niin tottunut siihen. Sitten jälkeenpäin aina yksin mietin tätä ja harmittelen asiaa. Mutta tosiaan, se on kuin valhe välissämme. - AP

[/quote]

Oletko kovin miellyttämishaluinen ihminen ylipäänsä? Kovasti haluat suojella miehen tunteita omien kustannuksella, mutta kyllä hän varmasti ymmärtää, jos tunnet olevasi hyväksytty. Hänhän on jokatapauksessa upea, eikä sillä ettet saa ole ehkä mitään tekemistä hänen kanssaan. Ongelmat voivat olla vanhempia ja syvemmällä. Miehen pitäisi tajuta, että hänessä ei ole mitään vikaa. Sinun pitäisi osata esittää asia jotenkin niin ja sitten sinulla pitäisi olla jokin ratkaisuehdotus omalle "ongelmallesi". Parhaassa tapauksessa voitte etsiä ratkaisua yhdessä. Pääasia on ettei taas "ongelmastasi" muodostu "kompleksinen klöntti" väliinne, vaan pureudut sen selvittämiseen aktiivisesti. 

[/quote]

Ei minulla muuten ole tarvetta mitenkään liiallisesti miellyttää ketään. Tätäkään feikkaamista en aloittaisi esim. suhteen tässä vaiheessa, mutta nyt olen jäänyt jumiin tähän valheeseen. Se onkin ongelma, että miten esitän tämän asian hänelle ja paljastan totuuden? Tiedän kuinka helposti hän luultavasti kääntäisi asian niin, että vika onkin hänessä tai että hän tekee muka jotain väärin. Minusta tuntuu, että hän on vähän perfektionisti seksin suhteen ja yrittää koko ajan pyrkiä parempaan vaikkei parannettavaa sinänsä edes ole ja esim. joskus kun hänellä ei seisonut jännityksen takia, niin hän hetkellisesti masentui siitä totaalisesti ja hyvä kun kehtasi edes katsoa minuun päin sen jälkeen, vaikka vannoin ettei se haitannut yhtään ja että kaikille miehille sattuu tuota joskus.

Pitäisi keksiä selitys, millä saisin hänet uskomaan, että vika on nimenomaan minussa. Mitään ratkaisuehdotusta en kyllä oikeastaan keksi, kunpa keksisinkin ratkaisun, että millä saisin itseni saaman orgasmin. Toivoisin juurikin sitä, että voisimme ratkaista ongelman yhdessä ja ettei seksielämämme muuttuisi yhtään mihinkään, paitsi, että voisimme yhdessä yrittää päästä orgasmiin asti. Se on ollut joitakin kertoja niin lähellä, että olen varma, että se onnistuisi kyllä, varsinkin kun oman käden kanssa mitään ongelmaa ei edes ikinä ole. - AP

[/quote]

Ok, ymmärrän että miehen perfektionismi tuottaa paineitakin sinullekin. Ei vaikuta ihan tasapainoiselta käytökseltä sekään. Molemmat ehkä yliyritätte ja miehenkin pitäisi oppia rentoutumaan paremmin? Pitäisikö ehkä tästä perfektionismista keskustella? Voisit kiertää siten varsinaista asiaa ja odottaa, että se ratkeaa itsestään, kun ilmapiiri seksin aikana muuttuu. Perfektionismia ei suinkaan tarvitse arvostella, voi vaikka sanoa, että vähempikin riittää tms. Ei sinun tarvitse niin kovasti yrittää minun takiani, rakastan sinua silti jne. jne.

[/quote]

Hän yleensä aina vähän vähättelee omaa suoritustaan tai joskus jopa esim. peniksen kokoaan, vaikkei kummassakaan ole todellakaan mitään vikaa. Olen aina yrittänyt tehdä mahdollisimman selväksi, että hän on täydellinen juuri sellaisena kuin on, että olen täysin tyytyväinen seksielämäämme tälläisenä ja että olen saanut parempaa seksiä häneltä, kuin keneltäkään muulta mieheltä (ja tämä on siis myös totta). Nykyään tätä ei tapahdu kuitenkaan niin paljon, kuin suhteen alussa. Saattoi olla, että hän oli epävarma suhteestamme alkuvaiheessa tai pelkäsi ettei riitä ja että jätän hänet tms. Hän kyllä on kertonut minulle vähän nolon tarinan nuoruudestaan, kun oli menettämässä poikuuttaan ja luulen että tämä satunnainen epävarmuus kumpuaa siitä. En oikein tiedä mitä muuta voisin vielä hänelle sanoa, olen sanonut jo kaiken mahdollisen, että hän ymmärtäisi kuinka tyytyväinen oikeasti olen seksielämäämme ja muuhun. - AP

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 04:00"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 03:28"]

Älä kerro, että et ole koskaan oikeasti saanut. Sillä pahoitat miehen mielen ja saatat menettää luottamuksenkin. Kerro mieluummin, että viime aikoina on ollut vaikeuksia saada.

[/quote]

Ja juuri nämä tälläiset varoitukset saavat minut epäilemään totuuden kertomista yhä enemmän. Vaikken kyllä usko, että luottamus menisi tälläisestä asiasta, suhteemme on kuitenkin sen verran vahva... Ja jos sanoisin, että vain viimeaikoina on ollut vaikeuksia, niin joutuisin silti valehtelemaan. Ja keksimään lisää valheita, kun yrittäisin vastata kysymyksiin, että: "mitä teen eri tavalla, kuin ennen kun et enää saa?" tai "onko minussa muuttunut jokin asia tai onko minussa jotain vikaa, kun et enää saa?" :/ Kuten aiemmin yksi tuolla ylempänä ilmaisi asian hyvin; tämä on kuin valhe välissämme. Ja uskon myös, että koska paisuttelen ja häpeilen tätä ongelmaa ja tätä feikkaamista yksin päässäni niin silläkin on vaikutusta siihen, miksi en saa.  - AP

[/quote]

Kerro ensin puolitotuus. Esimerkiksi tuo lainaamasi ehdotus on aika hyvä. Pikku askelin. Katsot miten mies "asteittain" reagoi asiaan...Ehkä ei tarvitse kertoa koko tarinaa...

Tai sitten keksit jonkin herkkätunteisen kompromissiversion ja pyydät syvästi anteeksi teeskentelyäsi. Näytät että kadut.

Itse ottaisin asian niin, että ensin luottamus saattaisi vähän kärsiä, mutta sitten tajuaisin kuinka paljon toinen minusta on välittänyt (itsensä kustannuksella)...ja minun kävisi sääliksi toista, enkä osaisi tuomita häntä yhden virheen takia. Pikkuhiljaa asiat palautuisivat ennalleen.