Minulla on vakava ongelma :(
Itseni kannalta vakava, koska syyllistän itseäni kai liikaa ja elämänlaatuni kärsii :(
Minulla on aina tähtäimessä pysyvä parisuhde, jossa asiat toimivat luonnollisesti ilman kauheaa draamaa.
En kuitenkaan koskaan löydä miestä, jota jaksaisin katsoa kaikkine vikoineen. Juuri äsken itkin ja tuumailin itselleni, että mies on liian lähellä ja hänen vikojaan joutuu sietämään päivittäin. Kavereita tulee nähtyä niin paljon harvemmin. Kyllä heiltä aina pikkuviat ymmärtää ja kestää.
Olen aika lujaluonteinen, uskallan nousta vastarintaan jos minua yritetään alistaa ja uskallan kyllä lempata ihmiset, jotka saavat minulle pahaa oloa aikaan. MUTTA...
...joka ikisen eron jälkeen alkaa se jossittelu. Vaikka hetki sitten mies olisi näyttänyt kristallinkirkkaasti olevansa täysi MULKKU ja kylmä ihminen, niin eron ollessa totta mitä minä teenkään? "Olinkohan mä kuitenkin liian ankara? Olisko pitänyt sittenkin puhua ensin (vaikkei se silloinkaan mitään auttanu)? Oliko se nyt kuitenkaan hyvä syy erota? Olisko mun kuitenki pitänyt olla tekemättä niin ja näin ja noin? Voi luoja... Teinkö mä nyt taas elämäni virheen??"
Viimeisimmässä miehessä oli potentiaalia, mutta liikaa törkeitä sanoja ja tekoja minua kohtaan, liikaa draamaa, ailahtelevaa käytöstä, luonteessa muutamat tavat (esim. ihmisten hyvännäköisyydestä puhuminen) ottivat todella pannuun, en tykkää yhtään sellaisesta. Lisäksi tuntui, ettei meillä oikein unelmat ja haaveet kohdanneet, arvot olivat suurinpiirtein samat mutta eivät sitten kuitenkaan ihan täysin. Siis aivan HIRVEÄ lista asioita, jotka
tekivät yhteiselon melkeinpä mahdottomaksi. Ja SILTI, SILTI minä syyllistän taas kerran itseäni :'( Mitä hittoa?
Kommentit (77)
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 00:59"]CMON HEI ! Älä ole niin ankara itsellesi ! Siis oikeesti älä antaudu angstin valtaan ! Voit löytää vielä onnen "brand new ihanuus " ja nyt lippu korkealle samoin mieliala ! :D
[/quote]
Yritän kovasti olla vajoamatta suohon... :) Tiedän, etten voisi olla onnellinen ailahtelevan miehen kanssa eikä sitä kannata edes yrittää, jos se ei tunnu hyvältä. Silti inhoan itseäni joskus ja ruoskin ihan liikaa, vaikka oikeasti teen vain palveluksen itselleni kun en katsele vääriä miehiä vuosikaupalla. Tämä on tällainen loputon noidankehä :/
Mussa oli samaa vikaa. Sit ymmärsin, että usein ne pikkuviat voiki olla sun omia vikoja. Mieti asiaa. Mä löysin parisuhteen ja tein lapsenkin! Olen ekaa krt onnellinen ja yli 30 :) . Mieti itseäsi toisen silmin ja kohtele kuin haluisit itseäs kohtelevan. Klisee, mut toimii ;) tsemit
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 01:23"]Mussa oli samaa vikaa. Sit ymmärsin, että usein ne pikkuviat voiki olla sun omia vikoja. Mieti asiaa. Mä löysin parisuhteen ja tein lapsenkin! Olen ekaa krt onnellinen ja yli 30 :) . Mieti itseäsi toisen silmin ja kohtele kuin haluisit itseäs kohtelevan. Klisee, mut toimii ;) tsemit
[/quote]
Mutta oliko sinun tilanteessasi paljon riitoja, draamaa, ailahtelevaisuutta, törkeitä sanoja...? Kerro lisää! Haluan kuulla sielunsisarten tarinoita :) Haluaisin todella, todella päästä tästä ongelmasta.
Oli! Todella :D kauhistuttaa ajatellakkin :D "otin" miehen joka ei ollut ns yhtään mun tyyppinen ja ajattelin vaan et mun pitää antaa sille mahdollisuus. Niitä vikoja joo, löytyy( kaikista. Sit mietin aina itteeni, voi luoja! Niitä löytyy viel enmpi. Ihanaa et se jaksaa mua ;)
Jossain vaiheessa opit kantapään kautta ja opit olemaan miehelle armollisempi.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 01:31"]Oli! Todella :D kauhistuttaa ajatellakkin :D "otin" miehen joka ei ollut ns yhtään mun tyyppinen ja ajattelin vaan et mun pitää antaa sille mahdollisuus. Niitä vikoja joo, löytyy( kaikista. Sit mietin aina itteeni, voi luoja! Niitä löytyy viel enmpi. Ihanaa et se jaksaa mua ;)
[/quote]
Oho, ihan kuin minun tilanteeni :) tällä hetkellä en tiedä, onko jatkoa tuon viimeisimmän kanssa luvassa. Hirveää draamaa ja suuttumista vuoron perään tämä on kyllä ollut, tai siis oli. Jotenkin tuntuu, että me kuulumme toisillemme, mutta...? En tiedä. Ap
Vitsi ap. Kokeile erilaisia laseja, saattas toimia. Toivon et sun asiat sutviintuu, kuulostaa niiin tutulta :) kokeile erilaista lähestymistapaa. Lovee. T: aiempi
Rehellinen vastaus: kokeile ADHD-lääkitystä (vaikutat kovin impulsiiviselta, levottomalta sekä nopeasti kyllästyvältä henkilöltä) sekä mieti kriittisesti myös omaa asennetta ja omia "vikojasi". Kukaan tässä maailmassa ei ole täydellinen.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 01:53"]Rehellinen vastaus: kokeile ADHD-lääkitystä (vaikutat kovin impulsiiviselta, levottomalta sekä nopeasti kyllästyvältä henkilöltä) sekä mieti kriittisesti myös omaa asennetta ja omia "vikojasi". Kukaan tässä maailmassa ei ole täydellinen.
[/quote]
Juu mutta kuinka paljon täytyy sietää?
Tää love täällä nyt palas vielä .. Mitään oikeasti törkeätä ei pidä sietää!!! Mutta muista erottaa oikea törkeys siitä , että ajat toisen siihen :) provosoit, ailahtelet yms yms. Pitäs niin tietää enempi tästä, jäi vaivaa ;)
Ja hitsi ku oon epäselvä. Siis onnellinen olen nyt, kun otin miehen joka ei ole mun tyylinen. Luulin siis tietäväni mikä pn parasta, tyyli, ulkonäkö, ura. Sit huomasin et oikeasti tärkeät asiat kumpuaa jostain syvemmältä. Otin siis miehen jonllasta en ois ikinä uskonu voivani rakastaa tai katsoa, ja se osoittautuikin parhaaksi ikin ;)
Ennenkuin voi rakastaa toista, pitää oppia rakastamaan itseään! Kun sen osaa, niin ymmärtää olla armollinen toisen vioille, kun osaa antaa anteeksi itselleen omatkin vikansa. Kun rakastaa itseään, osaa myös kunnioittaa oikealla tavalla toista ja itseään, eikä alistu "vääryyksiin".
suosittelisin sinulle elämistä yksin niin kauan, että tutustut oikeasti itseesi ja lakkaat parisuhteen pakonomaisen metsästämisen (toki silmät voi pitää avoinna) Ei välttämättä ole helppoa, mutta itse asian tehneenä, ei kuitenkaan mahdotonta.
Tsemppiä!
T. Saman kokenut ja nykyään vakaassa parisuhteessa 12 vuotta
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 02:07"]Tää love täällä nyt palas vielä .. Mitään oikeasti törkeätä ei pidä sietää!!! Mutta muista erottaa oikea törkeys siitä , että ajat toisen siihen :) provosoit, ailahtelet yms yms. Pitäs niin tietää enempi tästä, jäi vaivaa ;)
[/quote]
No voin sanoa rehellisesti, etten ole ansainnut enkä aiheuttanut kyseistä paskaa mitä osakseni sain :( kiitos silti tsempeistä sinulle :) tämä päivä näyttää ratkaisun. - ap
Sit näytä pitkää pyllyä koko miehelle. Mitään paskaa ei pidä sietää! Hyvis pitää olla :)
Jätä se sika! Ja jatkossa pysy kaukana miehistä!
On kyllä harvinaisen vaikeaa tietää pätkän vertaa tilanteestasi kun et kerro yhtään minkä luokan haukkumista tai nimittelyä tuo mies on harrastanut. Ehkä mies vitsaili ja vaan otit liikaa itseesi, ehkä hän sanoi jotain minkä tarkoitus oli oikeasti loukata. Jos kertoisit vähän tarkemmin niin voitaisiin saada jotain tolkkua tämänkin otsikon alle.
CMON HEI ! Älä ole niin ankara itsellesi ! Siis oikeesti älä antaudu angstin valtaan ! Voit löytää vielä onnen "brand new ihanuus " ja nyt lippu korkealle samoin mieliala ! :D