Vaikeavammainen Elli eli vain 15 päivää. Ajatuksia?
Millaisia ajatuksia tämä juttu teissä herättää: http://seura.fi/ihmiset/tarinat/vaikeavammainen-elli-eli-vain-15-paivaa/?shared=37553-8acdb600-999
Kommentit (116)
Raskaus oli aika pitkällä, kun saivat tietää vammaisuudesta. 18-trisomia-lapset joko kuolevat kohtuun tai yleensä elävät alle vuoden, joku tosi harva on elänyt huomattavasti vanhemmaksikin. Oireyhtymä ei aiheuta kipua, joten miten vanhemmat olisivat olleet itsekkäitä? Mielestäni tekivät hyvän päätöksen synnyttää Elli ja antaa hänelle mahdollisuus.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:03"]Jotenkin tuntuu kylmiltä nää vastaukset.. Mistä vanhemmat, lääkärit tai edes te olisitte voineet tietää että Elli eli vain 15 päivää? Mitä jos Elli olisi elänyt vaikka 9 vuotta? Riikkahan toivoi että Elli elisi pidempään. Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia.
Pointtini oli että koskaan ei voi tietää miten elämässä käy, ettekä te voi tietää kärsikö Elli.
Jokainen ihminen on syntynyt koska on ollut tarpeeksi vahva elämään. Tällä kertaa elämä kesti 15 päivää. Mutta ainakin sille elämälle anettiin mahdollisuus.
[/quote]
Lapsesi ei ole kehitysvammainen.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 15:51"]
Yhtä itsekästä olisi ollut abortoida lapsi. Jokainen päättää itse mitä tekee. Saipahan lapsi ainakin hellyyttä ja hoivaa.
[/quote]
15 päivää? eikä tajunnut ympäröivästä maailamsta mitään, jep.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:03"]Jotenkin tuntuu kylmiltä nää vastaukset.. Mistä vanhemmat, lääkärit tai edes te olisitte voineet tietää että Elli eli vain 15 päivää? Mitä jos Elli olisi elänyt vaikka 9 vuotta? Riikkahan toivoi että Elli elisi pidempään. Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia. Pointtini oli että koskaan ei voi tietää miten elämässä käy, ettekä te voi tietää kärsikö Elli. Jokainen ihminen on syntynyt koska on ollut tarpeeksi vahva elämään. Tällä kertaa elämä kesti 15 päivää. Mutta ainakin sille elämälle anettiin mahdollisuus. [/quote] Ja pointtini tässä esimerkilläni lapsestani oli, että hän kertoo joka päivä minulle että on onnellinen vammastaan huolimatta. T. Kirjoittaja
[/quote]
Pelkkä liikuntavammaisuus on ainakin minusta hiukan eri asia kuin syvä älyllinen kehitysvammaisuus, saati päälle vielä jatkuvat kivut, joiden kanssa elävä tuskin nauttii elämästään, hyvä jos ymmärtää siitä muuta kuin se että sattuu koko ajan ja hitosti. Tosi jaloa synnyttää väkisin tällaisia yksilöitä kärsimään.
"Kaikkialla muistettiin kertoa, että elävänä syntyneistä 18-trisomialapsista noin 90 prosenttia kuolee ensimmäisenä elinvuotenaan. Entäpä ne loput? Riikka sai selville, että Suomessakin piskuinen joukko 18-trisomialapsia eli normaalia, syvästi kehitysvammaisen lapsen elämää. Maailmalla oli jopa teini-ikään ehtineitä ihmisiä, joilla oli 18-trisomia."
Varmaan hienoa.
Ja eihän koskaan kukaan kehitysvammaisen vanhempi uskalla/kehtaa sanoa että parempi ois ollut toisin. Aina tuodaan esille kuinka paljon iloa ja onnea se lapsi tuottaa, en hetkeäkään vaihtaisi pois. Noinkohan? Ja aina se lapsi itse on onnellinen, tämän vanhemmat tietää vaikkei lapsi pystyisi millään lailla kommunikoimaankaan.
Noillahan on myös vanhempi lapsi. Toivottavasti ei ole jäänyt kovasti huomiotta tämän erityisen raskauden ja erityisen pikkusiskon myötä.
Mitä valittamista tässä on? Kaikkihan meni täysin luonnollisesti, lasta ei pidetty väkisin elossa ja vanhemmat saivat tavata hänet. Äidillä oli kokemusta vammaisista ja siksi rohkeutta kohdata lapsi, itse olisin ollut raukka ja pelännyt jo pelkästään vauvan näkemistä. Toivon perheelle kaikkea hyvää.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:03"]Jotenkin tuntuu kylmiltä nää vastaukset.. Mistä vanhemmat, lääkärit tai edes te olisitte voineet tietää että Elli eli vain 15 päivää? Mitä jos Elli olisi elänyt vaikka 9 vuotta? Riikkahan toivoi että Elli elisi pidempään. Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia.
Pointtini oli että koskaan ei voi tietää miten elämässä käy, ettekä te voi tietää kärsikö Elli.
Jokainen ihminen on syntynyt koska on ollut tarpeeksi vahva elämään. Tällä kertaa elämä kesti 15 päivää. Mutta ainakin sille elämälle anettiin mahdollisuus.
[/quote]
Mutta trisomia-18:ssa eliniänodote on maksimissaan muutaman vuoden, ja keskimäärin se on 3–15 vuorokautta, joten harvalla on mahdollisuutta päästä insinööriksi.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:11"]Noillahan on myös vanhempi lapsi. Toivottavasti ei ole jäänyt kovasti huomiotta tämän erityisen raskauden ja erityisen pikkusiskon myötä.
[/quote]
jaa-a toivottavasti ovat hänetkin saaneet tuntemaan olonsa yhtä erikoiseksi ja rakastetuksi ihan omana itsenään
Inhottava ja yrjöttää nämä tietyt vastaukset. Antakaa nyt jumalauta tälle perheelle armoa oikeus iloita ja surra lastaan! Teillä ei ole mitään oikeutta arvostella muiden ratkaisuja. Teidän moraalikäsityksenne ei ole ainoa oikea tapa toimia.
Miten tämä maailmaa on tällaiseksi mennyt. Epäinhimilliseksi suorastaan. Olen varma, että jos eutanasia tulee joskus lailliseksi, niin ennen pitkää se johtaa siihen, että vanhempien pitäisi tappaa jo elossa oleva lapsi "pois kärsimästä" ja vammaisten, vanhojen ja parantumattomasti sairaiden tulisi itse ymmärtää hankkia eutanasia itselleen, tai saavat kauhean julkisen lynkkauksen ja paskamyrskyn.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:04"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:03"]Jotenkin tuntuu kylmiltä nää vastaukset.. Mistä vanhemmat, lääkärit tai edes te olisitte voineet tietää että Elli eli vain 15 päivää? Mitä jos Elli olisi elänyt vaikka 9 vuotta? Riikkahan toivoi että Elli elisi pidempään. Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia. Pointtini oli että koskaan ei voi tietää miten elämässä käy, ettekä te voi tietää kärsikö Elli. Jokainen ihminen on syntynyt koska on ollut tarpeeksi vahva elämään. Tällä kertaa elämä kesti 15 päivää. Mutta ainakin sille elämälle anettiin mahdollisuus. [/quote] Ja pointtini tässä esimerkilläni lapsestani oli, että hän kertoo joka päivä minulle että on onnellinen vammastaan huolimatta. T. Kirjoittaja
[/quote]
Pelkkä liikuntavammaisuus on ainakin minusta hiukan eri asia kuin syvä älyllinen kehitysvammaisuus, saati päälle vielä jatkuvat kivut, joiden kanssa elävä tuskin nauttii elämästään, hyvä jos ymmärtää siitä muuta kuin se että sattuu koko ajan ja hitosti. Tosi jaloa synnyttää väkisin tällaisia yksilöitä kärsimään.
[/quote]
Kerrohan nyt mistä ne kivut olet keksinyt?
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:27"]Inhottava ja yrjöttää nämä tietyt vastaukset. Antakaa nyt jumalauta tälle perheelle armoa oikeus iloita ja surra lastaan! Teillä ei ole mitään oikeutta arvostella muiden ratkaisuja. Teidän moraalikäsityksenne ei ole ainoa oikea tapa toimia.
Miten tämä maailmaa on tällaiseksi mennyt. Epäinhimilliseksi suorastaan. Olen varma, että jos eutanasia tulee joskus lailliseksi, niin ennen pitkää se johtaa siihen, että vanhempien pitäisi tappaa jo elossa oleva lapsi "pois kärsimästä" ja vammaisten, vanhojen ja parantumattomasti sairaiden tulisi itse ymmärtää hankkia eutanasia itselleen, tai saavat kauhean julkisen lynkkauksen ja paskamyrskyn.
[/quote]
Miten on epäinhimillistä toivoa että lapsi jonka elinaika tiedetään lyhyeksi ja hankalaksi abortoidaan ettei kärsi? Ja jos joku aloittaa julkisen blogin ja antaa roskalehdelle kuviaan jne niin saa luvan kestää yms ne ei sitä omaa persettä hivelevät mielipiteet. Ja minä ainakin toivon että eutanasia olisi laillinen. Saisivat pistää minut pois päiviltä ennenkun olen niin seniili etten tajua mistään mitään ja elämälläni olisi enää mitään arvoa vaan menoerä
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:06"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:03"]Jotenkin tuntuu kylmiltä nää vastaukset.. Mistä vanhemmat, lääkärit tai edes te olisitte voineet tietää että Elli eli vain 15 päivää? Mitä jos Elli olisi elänyt vaikka 9 vuotta? Riikkahan toivoi että Elli elisi pidempään. Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia. Pointtini oli että koskaan ei voi tietää miten elämässä käy, ettekä te voi tietää kärsikö Elli. Jokainen ihminen on syntynyt koska on ollut tarpeeksi vahva elämään. Tällä kertaa elämä kesti 15 päivää. Mutta ainakin sille elämälle anettiin mahdollisuus. [/quote] Lapsesi ei ole kehitysvammainen.
[/quote]
Mistä alkaen liikuntavamma jos se on synnynnäinen ei ole ollut kehitysvamma? Ja säkö voit sanoa, että tuo äiti tuesi etukäteen, onko vauvalla aivovauriota vai ei? Ajattele, kun olisi abortoinut ja sitten lapsi on voinut jopa opiskella insinööriksi, eli varmaan nauttinut elämästä ja pitää sitä arvossa? Hänenkö ois kuulunut abortoida? En ymmärrä.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:43"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:27"]Inhottava ja yrjöttää nämä tietyt vastaukset. Antakaa nyt jumalauta tälle perheelle armoa oikeus iloita ja surra lastaan! Teillä ei ole mitään oikeutta arvostella muiden ratkaisuja. Teidän moraalikäsityksenne ei ole ainoa oikea tapa toimia. Miten tämä maailmaa on tällaiseksi mennyt. Epäinhimilliseksi suorastaan. Olen varma, että jos eutanasia tulee joskus lailliseksi, niin ennen pitkää se johtaa siihen, että vanhempien pitäisi tappaa jo elossa oleva lapsi "pois kärsimästä" ja vammaisten, vanhojen ja parantumattomasti sairaiden tulisi itse ymmärtää hankkia eutanasia itselleen, tai saavat kauhean julkisen lynkkauksen ja paskamyrskyn. [/quote] Miten on epäinhimillistä toivoa että lapsi jonka elinaika tiedetään lyhyeksi ja hankalaksi abortoidaan ettei kärsi? Ja jos joku aloittaa julkisen blogin ja antaa roskalehdelle kuviaan jne niin saa luvan kestää yms ne ei sitä omaa persettä hivelevät mielipiteet. Ja minä ainakin toivon että eutanasia olisi laillinen. Saisivat pistää minut pois päiviltä ennenkun olen niin seniili etten tajua mistään mitään ja elämälläni olisi enää mitään arvoa vaan menoerä
[/quote]
Niin, toivoa varmaan saa, kuten itsekin sanot. Mutta entä haukkua, kun toiset valitsivat toisin? Tee sä oman vauvasi kohdalla niin kuin haluat ja TOIVO muiden kohdalla miten heidän pitäisi elää, tosiaan.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:06"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:03"]Jotenkin tuntuu kylmiltä nää vastaukset.. Mistä vanhemmat, lääkärit tai edes te olisitte voineet tietää että Elli eli vain 15 päivää? Mitä jos Elli olisi elänyt vaikka 9 vuotta? Riikkahan toivoi että Elli elisi pidempään. Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia. Pointtini oli että koskaan ei voi tietää miten elämässä käy, ettekä te voi tietää kärsikö Elli. Jokainen ihminen on syntynyt koska on ollut tarpeeksi vahva elämään. Tällä kertaa elämä kesti 15 päivää. Mutta ainakin sille elämälle anettiin mahdollisuus. [/quote] Lapsesi ei ole kehitysvammainen.
[/quote]
Mistä alkaen liikuntavamma jos se on synnynnäinen ei ole ollut kehitysvamma? Ja säkö voit sanoa, että tuo äiti tuesi etukäteen, onko vauvalla aivovauriota vai ei? Ajattele, kun olisi abortoinut ja sitten lapsi on voinut jopa opiskella insinööriksi, eli varmaan nauttinut elämästä ja pitää sitä arvossa? Hänenkö ois kuulunut abortoida? En ymmärrä.
[/quote]
Liikuntavamma ei ole koskaan ollut kehitysvamma. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma.
Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia.
[/quote]
Kehitysvammainen 27 -vuotias insinööri? Just.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:46"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:06"]
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:03"]Jotenkin tuntuu kylmiltä nää vastaukset.. Mistä vanhemmat, lääkärit tai edes te olisitte voineet tietää että Elli eli vain 15 päivää? Mitä jos Elli olisi elänyt vaikka 9 vuotta? Riikkahan toivoi että Elli elisi pidempään. Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia. Pointtini oli että koskaan ei voi tietää miten elämässä käy, ettekä te voi tietää kärsikö Elli. Jokainen ihminen on syntynyt koska on ollut tarpeeksi vahva elämään. Tällä kertaa elämä kesti 15 päivää. Mutta ainakin sille elämälle anettiin mahdollisuus. [/quote] Lapsesi ei ole kehitysvammainen.
[/quote]
Mistä alkaen liikuntavamma jos se on synnynnäinen ei ole ollut kehitysvamma? Ja säkö voit sanoa, että tuo äiti tuesi etukäteen, onko vauvalla aivovauriota vai ei? Ajattele, kun olisi abortoinut ja sitten lapsi on voinut jopa opiskella insinööriksi, eli varmaan nauttinut elämästä ja pitää sitä arvossa? Hänenkö ois kuulunut abortoida? En ymmärrä.
[/quote]
Liikuntavamma ei ole koskaan ollut kehitysvamma. Kehitysvamma on aina älyllinen vamma.
[/quote]
Lisään vielä, että itse en antaisi abortoida vammaista lastani. En ole siis ollenkaan sitä mieltä, että ko äidin olisi niin pitänyt tehdä. Oikaisin vain sen asian, että hänen lapsensa ei voi olla kehitysvammainen, jos on insinööri.
Elävänä syntynyt voidaan kastaa. Eli päsee taivaaseen. Eirttäin siuri jutttu.
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:53"]Elävänä syntynyt voidaan kastaa. Eli päsee taivaaseen. Eirttäin siuri jutttu.
[/quote]
Haluatko foliohatun?
[quote author="Vierailija" time="28.02.2015 klo 17:03"]Jotenkin tuntuu kylmiltä nää vastaukset.. Mistä vanhemmat, lääkärit tai edes te olisitte voineet tietää että Elli eli vain 15 päivää? Mitä jos Elli olisi elänyt vaikka 9 vuotta? Riikkahan toivoi että Elli elisi pidempään. Itse kehitysvammaisen lapsen äitinä tiedän kuinka vaikeaa on tehdä päätös oman lapsen elämästä. Itse päätin jatkaa hänen elämäänsä. Nyt lapseni on 27 vuotias. Hän ei pysty liikuttamaan kuin kolmea sormeaan, silmiään ja suutaan sen verran että saa pidettyä sen kiinni. Hän on insinööri ja suunnittelee tietokone-ohjelmia.
Pointtini oli että koskaan ei voi tietää miten elämässä käy, ettekä te voi tietää kärsikö Elli.
Jokainen ihminen on syntynyt koska on ollut tarpeeksi vahva elämään. Tällä kertaa elämä kesti 15 päivää. Mutta ainakin sille elämälle anettiin mahdollisuus.
[/quote]
Ja pointtini tässä esimerkilläni lapsestani oli, että hän kertoo joka päivä minulle että on onnellinen vammastaan huolimatta.
T. Kirjoittaja