Oletko sinä/perheesi "salaa" köyhä?
Minä ja mieheni ollaan molemmat yliopiston maistereita ja ihan hyvässä työssä. Palkka vain surkea, alle 3000e molemmilla, eikä tule paljoa nousemaan. Työ siis ns.naisten alaa molemmilla.
Meillä on pieni, mutta kiva uudiskohde, missä asutaan kahden lapsen kanssa. Lapsills yhdet hintavat harrastukset, jotka ovat itse valinneet. Auto on muutanan tonnin rytky, sillä kuljemme kaikki matkat pyörillä koko perhe.
Kotimme on sisustettu meidän silmäämme nätiksi. Löytyy kestäviä ja laadukkaita pintoja ja huonekaluja. Tavaraa on vähän, mutta kaikki tarkkaan harkittuja. Vaatteet ostamme lapsille uutena, mutta ne siirtyvät isolta pienemmälle. Tarpeettomat myyn heti eteenpäin.
Elämämme näyttää päällisin puolin olevan ihan hyvää ja keskiluokkaista. Silti tuntuu että kaikki rahat menevät asunnon lyhentämiseen, pakollisiin laskuihin (ei mihinkään velkoihin yms omiin hölmöyksiin) ja lasten pakollisiin hankintoihin ja harrastuksiin. Noh, ruokaankin menee kauheasti rahaa vaikka kaiken teemmekin itse. Joka kuukausi tilit ihan nollilla. Kukaan ei sitä arvaisi meistä, enkä koskaan sitä kehtaa kenellekkään sanoa. Monet kahvila/ravintolatapaamiset ystävien kanssa olen joutunut perua kun ei köyhällä ole varaa sellaisiin luksuksiin.
Onko muita samanlaisia?
Kommentit (446)
Onko tuo 3000e brutto- vai nettotulot? Bruttona ymmärrän, eihän siitä verojen jälkeen hirveästi jää ja jos teillä on kallis asunto niin siihenhän ne rahat menee. Mekin olisi saatu vaikka 100te enemmän asuntolainaa, mutta ostettiin mieluummin vanha talo vähän halvemmalta alueelta kuin uudempi ja kalliimpi "paremmalta" alueelta. Juuri siksi, että ei haluttu joutua tilanteeseen jossa ei ole varaa muuhun kuin lainaan. Meillä ei ole tarvetta hienosteluun, ja toisaalta ajateltiin että ei sekään ole lapsille kiva jos kaikki kaverit siinä lähellä on varakkaampia ja itse joudutaan laskemaan pennejä.
Meillä on yhteensä nettotulot jotain 4000€/kk, lainaa maksetaan 1000€ kk ja lapsilla myös suht kalliit harrastukset. Nyt kituutetaan vielä pari vuotta että lapset lähtee kotoa.
Me ajattelemme että nyt annetaan lasten panostaa harrastamiseen, niin ei mene kylillä aika ja kun lahjoja kerran on, niin katsokoon mihin saakka se riittää.
Meiltä on pitkät matkat harrastuksiin ja autoon kertyy kilometrejä.
Vene löytyy, ei kallis mutta sellainen missä voi nukkua, halvemmaksi se tulee kuin mökki.
Sijoituksiakin on, mutta sijoitusasuntojen lainaan menee tulevat vuokrat ja verot päälle vielä.
Mutta eiköhän me vielä ehditä nauttia kunhan nuo nykyiset kulut vähenee.
Ap perheineen tipahtaa köyhyyteen kun asuntolainan korot nousevat, jos noin tiukilla ovat jo nyt.
Jos lapset eivät vielä pitkään aikaan lähde omilleen on vaara todellinen.
Ehdottaisin puolen vuoden - vuoden köyhäilyä, että saatte edes 3kk elinkustannuksia vastaavan vararahaston kerättyä jos sellaista ei vielä ole. 6kk olisi parempi mutta kolmessakin kuukaudessa ehtii hätätilanteessa lopettamaan lasten harrastukset ja aloittamaan kodin myynnin. Se menee tosin tappiolla, jos korot ovat korkeat.
Laskekaapa mikä on maksuerä jos korko on esim 5-7%? Pärjäisittekö?
Ei olla köyhiä, tulot samaa luokkaa kuin ap:lla (brutto). Mutta varmaan vaikutetaan varakkaammille kuin ollaankaan, koska ostan lähes kaikki tavarat kirppikseltä tai jos uutena, niin todella hyvästä alesta, ja pystyn siis ostamaan paljon laadukkaampaa kuin uutena näillä tuloilla pystyisi. Toki kirppistelyyn aikaa menee, mutta löytöjen tekeminen on mukavaa ja se mahdollistaa sen, että pystyy huoletta käymään siellä kahvilla ym. ja elämään aika huoletta. Säästöön menee myös jatkuvasti rahaa. Asumisessa toki ollaan myös säästetty sikäli, että ostettiin käytetty perustalo eikä sitä uudiskohdetta.
Vierailija kirjoitti:
Soita pankkiin ja kysy saatteko 35 vuoden asuntolainan. Sitten kun lapset on omillaan niin sitä voi taas maksaa enemmän.
Itselläni ei kestäisi hermo pennin venytystä.
Lapset laittaisin kesätöihin tienaamaan omia harrastusrahoja jos on kerran kalliit harrastukset . Kyselisin myös tuttavilta jotain pientä siivous- tai lastenhoito keikkaa lapsille.
Jopa pienetkin lapset pystyvät (vanhempien avustuksella) tekemään hommia. Esim. Yhdet lapset piti kesäkioskia ja paljon kävi asiakkaita. Annokset mitä he myivät olivat kyllä laadukkaita.
Jos teillä on aikaa ja voimavaroja niin ottakaa viikonloppuisin vieraita lapsia yöhoitoon. Silläkin tienaat sen verran että pääset ravintolaan syömään/muuta hurvittelua. Vaihtoehtoisesti ota joku kaupankassa työ sivuun ja yritä saada yksi sunnuntai vuoro viikkoon. Muita vuoroja voit tehdä lomalla.
Yksi vaihtoehto on lukea eri ammatti. Esim. Juristi.
Ei noilla menoilla ole mitään mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan, talous ei kestäisi tulojen tilapäistäkään pienenemistä.
Samat tulot kolmekymppisenä pienyrittäjänä, mutta olen todennut, että ei kannata hankkia lapsia eikä yrittää edes ottaa isoa asuntolainaa (en sitä saisikaan). Verottaja vie niin suuren osan ja peruselämä on niin tajuttoman kallista Suomessa (sitäkin verotetaan älyttömästi liikkumisesta ruokaan ja sähköön), että elämänlaatu menee pohjalle, jos rupeaa perheelliseksi. Näin se menee. Terveisiä päättäjille, jotka toivovat ns. lapsitalkoita. Nostakaa vaan veroja ja lisätkää kaikenmaailman hallintohimmeleitä ja lisää jengiä kunnantaloihin veronmaksajan piikkiin jne jne.
Kyllä, on tuttua. En tosin mitenkään salaile sitä, että eron jälkeen tekee tiukkaa. Työnkuvani on sen kaltainen, että palkka saattaisi olla helposti tupla. Asun perikeskiluokkaisessa kaupunginosassa, mutta hyvin pienessä asunnossa. Lapset ovat viikko-viikkoasumisella luonani ja kaikki kulut jaetaan tasan.
Elämä on ulkoisesti ihan hyvin, juri niin kuin teillä, lapsilla harrastukset ja kivat vaatteet, mutta rahaa jää aivan liian vähän säästöön. Yhden tulonsaajan perheessä kunnon puskuri olisi ihan välttämätön. Matkustaminen on vain haave ja esim. pienet remontit vaan lykkäytyvät, kun niihin säästetyt rahat menevät johonkin muuhun.
En valita, välillä vaan harmittaa, kun viimeiset lasten kanssa yhdessä asutut vuodet menevät "pihistelyyn" verrattuna aiempaan elintasoon.
Vierailija kirjoitti:
Miten olet kyennyt hankkimaan maisterintutkinnon noin huonolla suomen kielen tuottamisella?
No löysihän se vittuilijakin tänne palstalle, ja ilman ajatusta niin kuin ennenkin
En nyt tiedä onko se varsinainen salaisuus, kai sitä nyt ihmiset osaa vähän arvata, miten paljon suunnilleen mistäkin työstä tienaa ja miten paljon minkäkinlaiseen taloon ja autoon menee rahaa.
En kuitenkaan halua tuoda esille, ettei minulla ole yhtä paljon rahaa kuin muilla, vaan pärjään sillä mitä minulla on ja aktiivisesti suunnittelen ja työstän elämääni parempaan suuntaan.
En ole salaa köyhä. Oon yh, ja asumme lapsen kanssa pienessä (omistus)kaksiossa. Kaikki näkee ettei asuta isosti eikä olla rikkaita. Ollaan kuitenkin luultavasti varakkaampia kuin mitä ulospäin näyttää. Oon valinnut tinkiä asunnon koosta, jotta muusta ei tartte. Palkka 80% osa-aikatyöstä noin 2500 netto. En oo ikinä edes kaivannut paljon tilaa, joten en koe että oon joutunut luopumaan paljosta.
Voi riepuja. Kyllä kannattaa nyt hankkia parempipalkkaiset työt.
Oma elämäni tosin ei taida olla ilmeisesti elämisen arvoista, lähihoitaja 2 lapsen yh jonka kaikki tulot yht. 2600. Eikö meidän elämä olekaan hyvää? Omistusasuntokin on. Hmm?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Törkeä ylikallis sosiaalipolitiikka aiheuttaa juuri tuon että kunnon ihmisillä on tiukkaa. Myös suurten ikäluokkien eläkepuhallus on osasyynä.
Mua oikeesti pistää vihaksi tämä tilanne!
Marinin hallitus vielä kaiken huipuksi pilaa lastenkin tulevaisuuden ajamalla meidät velkavankeuteen.
Me ollaan ns hyvätuloisia, palkat reilu 4-5000, mutta ei tilanne paljon parempi ole.
AMK - tutkinnon suorittaneet hyllyttää tavaroita kaupassa työmarkkinatuella 518 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/ työpäivä työkokeilussa, heillä on kaupan työvaatteet. Kulukorvausta ei saa, jos sairastuu, eläkettä ei kerry, ei ole työterveyshuoltoa, mutta kela vaatii sairaslomatodistuksen. Eli saa 700, jos ei sairastu, samaan aikaan minimieläke 836.
Jos asuu puolison kanssa, ei saa muita tukia lisäksi.
Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä, työikäisiä on vähemmän. 10 vuoden päästä on suuri osa kaupan alan ja palvelualan työpaikoista loppu, kun nuoremmilla ei ole rahaa parturiin, kahviloihin jne ja iso asuntojen hintaromahdus edessa. Suuret ikäluokat on jo lähemmäs 80-vuotta, no, kyllä ne vielä parturissa käy.
Yrittäjillä on karu tulevaisuus edessä. Ja omaisuus lähtee heiltä niinkuin - 90 - luvulla.
Mihin se lähtee? Yritys muotona mulla on osakeyhtiö ja yrityksen omaisuus on läppäri
Velkaa nolla ja liikevaihto 500k€.
Minulla on ollut joskus samoja fiiliksiä. Meidä yhteenlasketut nettotulot on noin viiden tonnin luokkaa. Lapsia on kolme, autoja yksi (ei uusi eikä vanha, ei hieno ja edullinen).
Rakennettiin vuosi sitten tämä talo. Tehtiin paljon itse, niin että lainan määrä on paljon pienempi kuin että olisi ostanut tämän gryndeliltä tai rakentajalta. Kaikilla on omat huoneet ja pihassa on uima-allas.
Lapsista yksi ratsastaa, yksi soittaa viulua ja yksi harrastaa yleisurheilua ja tarkkuusammuntaa. Me vanhemmat emme harrasta mitään maksullista. Meillä on yksi koira ja sillä vakuutus varmuuden vuoksi. Yhdessä perheenä liikutaan luonnossa, uidaan uimahallissa, kiipeillään joskus sisätiloissa. Joskus käydään elokuvissa, ja mies käyttää välillä keskimmäistä lumilautailemassa.
Yksi syy siihen, että tällaiseen on varaa, on asuinpaikkakunnan keskeinen sijainti Etelä-Suomessa. Ei kuitenkaan pääkaupunkiseudulla. Lautailemaan, samoin kuin lentikentälle ja satamaan on lyhyehkö matka. Ja asuinalueemme on niin tavis uudisalue kuin olla ja voi: ei mitenkään luksusta kellään, eikä mitään keskinäistä "keep it up with the Kardashian's" - kilpailua.
Säästöön jää noin 500-1000€/kk. Tämä vaatii kirppistelyä, suunnitelmallisuutta ja sitä, että ei ole talon ja auton päälle muita moottoriajoneuvoja, mökkiä, venettä tai lomaosaketta. Ei ole osamaksuja. Niinpä voidaan elää peruskivaa elämää, mitä ei toisaalta varmaan moni uskoisi jos tuijottaa vain auton merkkiä, talon rakennusmateriaalia ja omaisuuden määrää talon ympärillä.
Meillä on jopa yksi sijoitusasunto. Toki voisin surkutella että ei ole pihassa Audia, eikä omaa mökkiä. Mutta yksi avain onneen on se, että näkee sen kaiken hyvän mitä on jo ja mitä lapsilleen pystyy tarjota.
Kuulostaa tutulta, paitsi että meillä kolme lasta ja ostamme suurimman osan vaatteista ainakin alle kouluikäiselle käytettynä. Ei nuo isommat kaikkea käytettynä enää huoli, vaikka vitosluokkalaiselle nyt esim luistimet käytettynä kyllä löytyi ja oli niihin ihan tyytyväinen. Kengätkin piti just molemmille koululaisille ostaa uutena ja kyllähän ne maksaa.
Itse ihmettelen miten ylipäänsä perheillä on varaa ostaa pienille kasvaville lapsilleen uusia kalliita merkkivaatteita ja varusteita joka säälle, elleivät tienaa oikeasti vähän paremmin.
Itse olen töissä hoitoalalla ja mies kans duunari, joten alle 3000e on meilläkin palkat, itsellä usein reilustikin. Ja en tässä siis periaatteessa valita mistään ja kyllä itse olemme kolmea lasta toivoneet ja halutaan niille muun muassa harrastuksiakin tarjota, vaikka ei kylläkään mitään kaikkein kalleimpia voida tarjota. Silti rahat on aina tiukoilla vaikka todellakin tarjousten perässä juostaan sen mitä
ehditään, ruoassa myös säästetään esim tekemällä mahdollisimman paljon itse, syömällä puuroja, ostamalla punalaputettuja tuotteita.. Ravintolassa käydään todella harvoin, siis ei käydä edes missään mäkkäreissä juurikaan. Auto on, se on pakollinen ja omistusasunto, ei mikään uusi tai ylihintainen, mutta pk-seudulla, joten ylimääräistä ei kyllä jää oikeastaan yhtään. Välillä olen tehnyt kahta työtä ja mies ylimääräistä keikkaa jos on pitänyt jotain isompia hankintoja tehdä tms. Onneksi on kuitenkin töitä, mutta ei se helppoa ole kolme lasta ja vanhemmat jatkuvasti töissä yötä päivää.
Kyllä tutuilla tuilla elävillä jää enemmän käyttörahaa kuussa, mutta heillä ei toki omaisuutta kerry samalla tavalla, kun asuvat vuokralla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulevatko päättäjät oikeasti, että työttömät käy parturissa korkeilla vuokrilla ja työttömyysturvaa leikkaamalla HAH HAH
Moni parturi menee 10 vuoden sisällä ulosottoon.
Entäs jos ei ole velkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä viisi muksua. Omistusasunto, kaksi autoa ja miehellä neljä moottoripyörää.
Kaikki menee samantien kun tulee. Miehen mielestä minun pitäisi mennä töihin mutta sitten en jaksaisi pyörittää huushollia.
Neljä moottoripyörää ei ole mitään halpaa hommaa.
Tuskin ne on samaan aikaan kaikki liikenteessä
Hyvänen aika, ettehän te ole köyhiä! Olette valinneet elämäntavan, joka maksaa sen verran ettei kuukauden lopussa jää rahaa säästöön. Oikeasti köyhillä ei ole omistusasuntoa, sitä yhtäkään harrastusta tai minkäänlaista autoa. Teillä on ap mahdollisuus noihin kaikkiin nimenomaan siksi ettette ole köyhiä salaa ettekämillään mittarilla.
Varmasti olisi mahdollista muuttaa elämäntyyliänne siten, että rahaa jäisi säästöön. Halvempi asunto, auto pois, ilmaiset harrastukset, halvinta mahdollista ruokaa, kaikki ei-pakolliset menot pois… mutta haluatteko elää köyhäillen?
Yksi mitä voisitte kokeilla, on että laitatte tilipäivänä tietyn summan säästötilille tai sijoituksiin ja katsotte pärjäättekö kuukauden loppun asti. Jos pärjäätte, niin alatte laittamaan vähän enemmän sivuun kuukausittain. Sieltä säästötililtä voi sitten maksaa yllätäviä isoja menoja.
Me ollaan varmaankin päinvastoin. Asumme kerrostalossa, lähes kaikki muut tuttavamme ja lapsen luokkakakaverit omakotitaloissa. Tosin suurin osa niistä omakotitaloista kaipaisi remontointia, mutta ehkä siihen ei ole varaa. Meidän asuntomme on täysin remontoitu hyvillä materiaaleilla ja tilava, meillä on ylimääräinen huone ja suuret makuuhuoneet ja kylpyhuoneita useampi. Olemme ostaneet tämän halvalla ja se ankkuroikin asuntoon, sillä rahaa jää paljon kaikkeen muuhun. Taloyhtiössä on kyllä muitankin etuja, kuten lämmin autotalli ja kuntosali. Toinen autoistamme on uusi leasing, mutta keskihintainen ja toinen muutaman vuoden vanha edullinen pikkuauto lähialueella asiointiin, joten autoihinkaan ei kulu kamalasti rahaa. Vaatteemme ovat harvoin merkkejä, laadukasta pyrimme kyllä ostamaan ja ne kestääkin vuosia, niin ei tarvitse uusia ja satunnaiset merkkivaatteeet ja asusteet ovat alennusmyynneistä. En harrasta käytettyjen vaatteiden tai tarvikkeiden ostoa enkä myy mitään, kaiken tarpeettoman annan pois. Harrastukset ovat edullisia, mutta sellaisia, jotka kuulostavat kivoilta. Ne on valittu ihan kiinnostuksen ei rahan perusteella.
Olen aika tarkka rahankäyttäjä, enkä halua tuhlata statusjuttuihin, varsinkaan jos ei sitten ole varaa koko paketiin, näyttää ihan hullulta, jos on yksi huomattava kallis asia, mutta kaikki muu on sitten todella halpaa. Mutta toisaalta en pihtaa asioissa, jotka helpottavat tai oikeasti tuottavat iloa. Koti on myös tärkeä, en voisi elää kodissa, joka ei esteettisesti miellytä minua. Jälkikasvulle perustelen usein turhien hankintojen kieltämistä, että ei saa tuhlata, mutta toisaalta ostan kyllä herkästi kaiken, mitä tarvitsee, vähän enemmänkin ja ajamukaiset laitteet.
Tienaamme yli keski- ja mediaanipalkan (mutta ei ruhtinaallisesti) ja koska meillä ei ole monia kalliita kuluja, niin rahaa jää säästöön, sijoituksiin ja huvituksiin. Koskaan ei tarvitse miettiä onko rahaa hankkia jotain tarpeellista oli se sitten jääkaappi tai auto tai onko varaa matkustaa. Päällisin puolin vaikutamme varmasti köyhemmiltä kuin mitä olemme, mutta en usko, että kovin moni käyttää aikaa meidän rahallisen tilanteen tai kulissien miettimiseen.
Jos kulisseista puhutaan, niin toivon kyllä, että meidät nähtäisiin urheilullisena ja kulttuuria harrastavana perheenä, jolla on henkistä pääomaa.
Paperimiehet. Terveisiä muuttotappiokunnasta.