Lue keskustelun säännöt.
80luvun lapset! Muistatteko äitienne joulustressin ja aiotteko jatkaa perinnettä
30.11.2021 |
Tarkoitan siis sitä että tehdään ruuat itse alusta loppuun,siivotaan koti kattoa myöten ja lopulta aattona itketään nääntymyksestä. Kukaan muu ei saanut auttaa,oltiin kuulemma vain tiellä!
Itse tyydyn aaton kunniaksi pesemään saunan ja ostan kaupasta einekset.
Kommentit (46)
En muista tuollaista. Joulusiivous oli sitä, että siirrettiin pari maljakkoa kaappiin ja laitettiin tilalle tonttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista. Äiti kuoli jo -60 luvulla.
Ei meidän äiti stressannut, enkä stressaa minäkään.
Siinähän oli sekin, että kaupat eivät olleet auki ja piti ostaa kaikki joulun ruoat kerralla. Jääkaappi oli aivan täynnä. Ja sitten kun jonain päivänä oli kauppa auki, sinne mentiin hirveällä stressillä. Kuusikin haettiin ja koristeltiin vasta suunnilleen aattona ja sekin oli stressi. Meillä on ollut kuusi koristeltuna jo monta viikkoa. Ja aikuiset alkoivat paketoida joululahjoja vasta aattona, sekin tuntui vähän inhottavalta, etteivät olleet sitä ennen sitä tehneet.
Jep. Ei jatkoon. Joskus nuorempana meinasin langeta tuohon, onneksi tulin järkiini. Siivoan jos huvittaa, ruokaa tehdään sitä mitä halutaan syödä ja jos ei huvita tehdä (laatikot) niin ostetaan eineksinä ja vähän jalostetaan niitä kermalla ja voilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äidillä ei ollut stressiä. Vanhempani olivat ilmeisesti kotona saaneet siitä tarpeeksi ja vietimme jouluja ns. valmiissa jouluissa, mm. maatilamatkailupaikoissa.
Kotona laitettiin kuusi ja sellaisista värillisistä jouluvaloista muotoiltiin ikkunaan joku kuvio . Ja ne eivät millään meinanneet pysyä siinä ikkunassa :D
Ei meillä ollut tuollaista. Ei ole mitään, jota jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista että jouluna olisi ollut stressiä, mutta muina aikoina kyllä. Ja olen imenyt sen tavan toimia, palanut loppuun töissä, sairastunut autoimmuunitautiin ja kerkesin vielä omille lapsillekin siirtää sen opin stressaamisesta. Oma elämä pilalla jo keski-ikäisenä.
Olen 70-luvun lapsi, mutta jouluista muistan äidin marttyyrimaisen käyttäytymisen ja jouluvastaisuuden. Koki velvollisuudekseen järjestää lapsille joulun, vaikka itse inhosi, eikä olisi jaksanut. Tämän vuoksi minuakin joulua aina vain ahdistaa ja toivon sen menevän ohi nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan jatka: ihana, ihana Korona❣️Tapaan lapset maskeilla pihassa ja tarjoan glögiä. Hyvää Joulua ja näkemiin!
Älyttömintä oli se että joulupöydästä piti löytyä jokaista ruokalajia jota siellä perinteisesti kuului olla, riippumatta siihen että tietyt ruuat jäi vuodesta toiseen koskemattomiksi kun niistä ei kukaan pitänyt. En todellakaan jatka, itse teen sen verran kuin tuntuu mukavalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äidillä ei ollut stressiä. Vanhempani olivat ilmeisesti kotona saaneet siitä tarpeeksi ja vietimme jouluja ns. valmiissa jouluissa, mm. maatilamatkailupaikoissa.
Kotona laitettiin kuusi ja sellaisista värillisistä jouluvaloista muotoiltiin ikkunaan joku kuvio . Ja ne eivät millään meinanneet pysyä siinä ikkunassa :D
Mutta mä oon kyllä itse välillä sellainen hölmöistä pikkuasioista stressaaja joulun suhteen. Onneksi lapseni silti on ihan yhtä jouluhörhö kuin minäkin ja tänäki vuonna tulossa jouluki kotiin, vaikka jo useamma vuoden on kotoa pois jo asunutkin.
Viime joulu oltiin vaatimattomissa oloissa mökillä ja ilman minkäännäköistä joulusiivousta siellä tuli oikein ihana joulu
Kyllä muistan. Joskus tuntui, että mitä järkeä tässä on kun kaikki aikuiset on koko ajan kireitä ja selvästi vihaisia siitä jatkuvasta hössötyksestä. Silti he jatkoivat sitä joka joulu. Ja sama oli mummoillakin: ruokaa oli pakko tunkea väkisin, vaikka oksetti ja sitten he loukkaantuivat jos ei pystynyt syömään kinkkua kun sitä oli itku silmässä tunkenut jo monta päivää.
Kun olin aikuinen, muutin Helsinkiin ja olin joulunpyhät töissä. Oli uskomaton nautinto kävellä iltavuorosta kotiin, hiljaisen kaupungin läpi, mennä kotiin ja tehdä uunissa ranskanperunat. Kukaan ei hössöttänyt, kukaan ei pakottanut mihinkään. Kukaan ei ollut vihainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jatka: ihana, ihana Korona❣️Tapaan lapset maskeilla pihassa ja tarjoan glögiä. Hyvää Joulua ja näkemiin!
Ota vastuu lapsistasi!
No silloinhan ei ollut nettiä ja kauppojen aukioloajat paljon lyhyemmät. Kai silloin eli vielä asennekin että kaikki täytyy tehdä itse.
Itse en stressaa. Pidän siivoamisesta niin teen kyllä perusteellisemman siivouksen. Koristeet ym. laitetaan nyt tulevana vkl ja lahjat on tilattu netistä ja ruokaa olen jo hankkinut pakastimeen ja loput lähempänä joulua. Tykkään kaikista jouluvalmisteluista niin ei stressaa mikään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä muistan. Joskus tuntui, että mitä järkeä tässä on kun kaikki aikuiset on koko ajan kireitä ja selvästi vihaisia siitä jatkuvasta hössötyksestä. Silti he jatkoivat sitä joka joulu. Ja sama oli mummoillakin: ruokaa oli pakko tunkea väkisin, vaikka oksetti ja sitten he loukkaantuivat jos ei pystynyt syömään kinkkua kun sitä oli itku silmässä tunkenut jo monta päivää.
Kun olin aikuinen, muutin Helsinkiin ja olin joulunpyhät töissä. Oli uskomaton nautinto kävellä iltavuorosta kotiin, hiljaisen kaupungin läpi, mennä kotiin ja tehdä uunissa ranskanperunat. Kukaan ei hössöttänyt, kukaan ei pakottanut mihinkään. Kukaan ei ollut vihainen.
Jep. Miksi viettää joulua kireässä tunnelmassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan jatka: ihana, ihana Korona❣️Tapaan lapset maskeilla pihassa ja tarjoan glögiä. Hyvää Joulua ja näkemiin!
Ota vastuu lapsistasi!
Sivusta kysyn, että mitähän tuokin kommentti tarkoitti?
Muistan. Etenkin tuon kun aattona äiti kiukutteli kun aina joutuu itse tekemään. Ensimmäisenä oman perheen jouluna olin kuin äitini (eli pilasin koko perheen joulun). Se oli niin hirveä tajuta että sittemmin en ole moiseen sortunut.
Täällä siivotaan samalla kun koristellaan (miehen ja lasten koristelut on hyvät), kuusi haetaan ennen aattoa (ei haittaa vaikka olisi pikkuisen muoto puoli) , lahjat on mietitty ja ostettu etukäteen ja ruokana on jokaiselle jotain, mutta ei esim rosollia kun sitä ei kukaan syö. Ihanan rennot joulut olleet siitä asti kun hölläsin.
Tunnistan sen itsessäni. Olen yrittänyt opetella siitä pois, mutta kaksi lapsetonta siskoa ja marttyyriäitini ei yhtään auta asiaa.
Äitini jopa kirjasi ruutuvihkollisen taloudenpitopuutteita. Oli kuulemma vanhentuneita mausteita kaapissa jne.
Muistan. En jatka.
M