Osallistuuko teillä mies päiväretkien tai matkojen suunnitteluun?
Meillä kaikki perheen päiväreissut ja matkat jäävät minun harteilleni. Eli minä katson kalenterista päivän, suunnittelen aikataulun ja tarvittaessa julkisen liikenteen aikataulut, suunnittelen mitä kohteessa tehdään ja selvitän kivoja ruokailupaikkoja, joista sitten päätän ja teen pöytävarauksen. Miehelle kaikki on aina ihan sama, kaikki käy, ei väliä. Eli kaikki suunnitelmat jäävät minulle, jos jossain haluamme käydä lasten kanssa.
Esim. Helsingissä kävimme kesällä (Suomenlinna ja Linnanmäki), ja kaikki edellä mainittu oli minun hoidettava. Ei ollut mitään hajua miten pääsee Suomenlinnaan, joten netistä piti selvittää ennakkoon asioita.
Kommentit (21)
Meillä on semmoinen työnjako että minä suunnittelen ja varaan kaikki reissut, olipa kyse ulkomaan matkoista tai muutaman päivän kotimaan reissusta. Mies tuo itsensä ja avaa lompakkonsa.
Yhdes valittiin päivä, mä päätin tekemisen ja mies aikataulun ja tekemisjärjestyksen 😄
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu ja myös kaikki pidemmät lomat. Jos en järjestäisi, ei käytäisi koskaan missään. Todennäköisesti myöskään lapset eivät olisi ikinä harrastaneet mitään. Ainakaan ennen kuin olisivat itse osanneet etsiä harrastuksensa.
Kirjoitinko minä tämän?
T. Kolmen jo aikuisen äiti
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu ja myös kaikki pidemmät lomat. Jos en järjestäisi, ei käytäisi koskaan missään. Todennäköisesti myöskään lapset eivät olisi ikinä harrastaneet mitään. Ainakaan ennen kuin olisivat itse osanneet etsiä harrastuksensa.
Eivät olisi myöskään saaneet viettää kaverisynttäreitä tai osallistua toisten synttäreille lahja mukanaan
Todennäköisesti myös joulu olisi ollut hyvin erilainen.
Reissut lähtee aina minun aloitteesta ja hoidan päivämäärien suunnittelun. Tähän vaikuttaa se, että nämä on otettava minun lomien mukaan. Mies saa lomaa miten vaan. Mies selvittää kyllä sitten yleensä paikan päällä esim metro- tai ratikkareitit ja hoitaa varauksia .
Huokaus näiden super suorittajien huolista
Kyllä kun se on käynyt intin niin osaa luontojutut kaikkine varautumisineen todella hyvin.
Miksi alistutte tuollaiseen? Kannattaa jättää ne lapset tekemättä, niin ei joudu järjestämään kaverisynttäreitä ja muuta skeidaa.
Mä väitän, että naiset itse ajaa tilanteen tähän...oon huomannut, että mies kyllä osaa ihan samalla tavalla. Ei mun tarvitse sekaantua joka asiaan. Kun oltiin hetki reissaamatta, niin alkoi mieskin ehdotella reissuja. On järjestänyt lasten synttäreitä, kun en puutu siihen. On tasavertainen aikuinen, älkää itse tehkö niistä mieslapsia.
Vierailija kirjoitti:
Huokaus näiden super suorittajien huolista
Niinpä. Tulee väkisinkin mieleen, että suurin osa naisista on todella tyhmiä. Antavat käyttää itseään hyväksi, alistuvat ja uhrautuvat. Sitten marttyyroidaan ja uhriudutaan.
N45 (lapseton)
Mitä _suunnittelua_ Suokin tai Lintsin reissu vaatii?
Aurinkoinen kesäpäivä -> mentäiskö Lintsille? -> kaikille OK -> mennään.
Voi tuota musertavan metatyön määrää :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu ja myös kaikki pidemmät lomat. Jos en järjestäisi, ei käytäisi koskaan missään. Todennäköisesti myöskään lapset eivät olisi ikinä harrastaneet mitään. Ainakaan ennen kuin olisivat itse osanneet etsiä harrastuksensa.
Eivät olisi myöskään saaneet viettää kaverisynttäreitä tai osallistua toisten synttäreille lahja mukanaan
Todennäköisesti myös joulu olisi ollut hyvin erilainen.
Niin, joulu olisi ollut rento ilman nalkutusta ja uhriutumista ja itkua.
Vierailija kirjoitti:
Mitä _suunnittelua_ Suokin tai Lintsin reissu vaatii?
Aurinkoinen kesäpäivä -> mentäiskö Lintsille? -> kaikille OK -> mennään.
Voi tuota musertavan metatyön määrää :)
Mä olen ollut tilanteessa jossa näin toimittiin. Kiukkupäissään sitten latailtiin HSL-äppiä kun olisi pitänyt jo nousta ratikkaan. Kireä tunnelma. Lapsilla ei eväitä. Perillä huomattiin että vierailukohde sinä päivänä suljettu. Minä sain huudot.
Tosi bönde pitää olla jos ei tiedä miten Suomenlinnaan pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Mitä _suunnittelua_ Suokin tai Lintsin reissu vaatii?
Aurinkoinen kesäpäivä -> mentäiskö Lintsille? -> kaikille OK -> mennään.
Voi tuota musertavan metatyön määrää :)
Unohtamatta raskasta tunnetyötä!
Linnanmäki näkyy Helsingissä käytännössä kaikkialle ihan silmiin eli sinne voi kävellä saatana.
Mieheni on erinomainen matkojen yms järjestelijä. Paljon parempi kuin minä. Hoitaa liput, kuljetukset, hotellit, ravintolat vaivattomasti.
Suunnittelen kaikki asiat yksin, jota tehdään lapsen kanssa. Näin siis ollut eron jälkeen. Avioliitossa ex-vaimoa ei minun mielipiteet kiinnostaneet. M45, 50/50
Sama juttu ja myös kaikki pidemmät lomat. Jos en järjestäisi, ei käytäisi koskaan missään. Todennäköisesti myöskään lapset eivät olisi ikinä harrastaneet mitään. Ainakaan ennen kuin olisivat itse osanneet etsiä harrastuksensa.