Lue keskustelun säännöt.
Suomi jäänyt jo isoimpien kaupunkien osalta BKT:ssa entisten kommunistimaiden taakse
28.11.2021 |
Tätä tämä Suomen vasemmistolainen politiikka teettää.
Prahassa, Bratislavassa ja Varsovassa asuu rahakkaampaa väkeä kuin Helsingissä.
Bruttokansantuote henkeä kohden (2019) oli Prahassa 84 000 dollaria, Bratislavassa 77 000 dollaria ja Varsovassa 70 000 dollaria. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla se oli 60 000 dollaria.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/laskelmat-osoittavat-ex-kommunistika…
Jos oltaisiin tehty työreformi 2000-luvun alussa kuten tehtiin Ruotsissa ja Saksassa, emme olisi taantuva kansakunta. Suomi tulee olemaan tulevaisuudessa yksi Euroopan köyhimmistä kansoista. Olemme jo jääneet kauas Ruotsista ja nyt ex-neukkumaat alkavat mennä pikkuhiljaa ohi, ensin suurimpien kaupunkien osalta ja lopulta maina.
Kommentit (136)
Nuohan saavat valtavia määriä EU-tukia.
Vastaavasti taas Suomi on EU:ssa nettomaksaja, eli antaa rahaa muiden tukiin.
Samoin ne saavat ja ovat saaneet isoja summia rahaa IMF:ltä, eikä niiden ole tarvinnut investoida omaa lainarahaa esimerkiksi infrastruktuuriin likimainkaan niin paljon kuin Suomen.
Monien noista maanpuolustus on isoilta osin ulkoistettu USA:lle, siinä missä Suomi rahoittaa armeijansa itse. Esimerkiksi Baltian mailla ei ole edes omia ilmavoimia. Iso säästöerä. Tsekkoslovakian tilanteesta en ole täysin perällä. Puolalla kyllä on omatkin ilmavoimat.
Löytyyhän nuita selittäviä tekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä lue tilastoja ellet osaa. Varsovalaisten keskipalkka on 7107 zlotya kuukaudessa eli 1507 euroa.
Siinä mitattiin paikallista ostovoimaa. Ruoka, asunnot ja palvelut on halvempia suhteessa palkkatasoon kuin täällä himoverotuksen luvatussa maassa.
Itseäni ihmetyttää vain, että miksi eivät menisi ja miksi joku ihmettelee sitä, että menee :D
Tuolla on kansakuntia, joilla on ihan kunniakas historia - esim. Itävalta-Unkarin suurvalta (googlaa) ja Puolakin ihan iso tekijä ollut jossain kohtaa historiaa, samoin Liettua jonkun valtioliiton muassa (oliko just Puolan kanssa).
Sosialistinen kokeilu ei toiminut sellaisena kuin sitä siellä viime vuosisadalla yritettiin, mutta se oli 70-80 vuoden ajanjakso. Eli hyvin lyhyt pilahdus näiden maiden historiassa.
Historia ei lopu ikinä, vaikka joku amerikkalaistölvänä näin joskus ounastelikin.
Vierailija kirjoitti:
Älä lue tilastoja ellet osaa. Varsovalaisten keskipalkka on 7107 zlotya kuukaudessa eli 1507 euroa.
1500 e on 3x se mitä suomalainen poliittisesti aiheutettu työtön saa 540euroa / kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä lue tilastoja ellet osaa. Varsovalaisten keskipalkka on 7107 zlotya kuukaudessa eli 1507 euroa.
Siinä mitattiin paikallista ostovoimaa. Ruoka, asunnot ja palvelut on halvempia suhteessa palkkatasoon kuin täällä himoverotuksen luvatussa maassa.
Ostovoima on se joka ratkaisee, verotus ja tuloverotus on pienempää. Toki koko Puola keskimäärin on vielä reilusti alempana Suomen tasosta, mutta ottaa meitä kiinni joka vuosi, Varsova on jo tulotasossa Helsinkiä edellä. Puolassa on koettu sosialismin ihanuus vuosina 1945-90 , Suomessa on uskomatonta kyllä marxismia kannattavat puoluejohtajat tällähetkellä johdossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on pas..... maa. Kova verotus. Mitä vastinetta saat?
Loiset aamiaistelemaan verovaroilla ja liudan ns. asiantuntijoita houriskelemaan mitä sattuu. Tällaista se on täällä mong*loidiassa. Valtio, jonka väestöstä vain 5% on alkuperäistä arjalaissuomalaista muiden rypiessä näiden identiteetillä, kielellä, kulttuurilla ja historialla.. Kukaan täyspäinen ei edes oleta tällaisen "kansan" kykenevän mihinkään.
Tai joo, kyllähän nämä "rik*astukset" kykenevät haalimaan lisää kaltaisiaan "rik*astuksia", toisten varoilla kylläkin. Näin saadaan ainakin väkivaltatilastot rik*astumaan entisestään.
Kaikkihantietää että asiat pitäis laittaa kuntoon mutta se estetään poliittisella pelillä jota taustalla pelataan ja jota myös porvarit pelaa. Kaikki ei ole mustavalkoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mietitään työikäistä väestöä, niin ero on vielä suurempi. Entisissä itäblokin maissa vanhukset ovat köyhiä verrattuna suomalaisiin verrokkeihin. Työikäisissä alkavat mennä näissä maissa ohi järkevämmän verotuksen ja pienempien eläkemaksujen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt noin yksinkertaista johtopäätöstä voida tehdä että Hesa köyhä ja muualla rikasta.
Opiskelijat yleensä täysin pa mutta veikkaan että oppilaitoksilla on tärkeä rooli kokonaisuudessa.
Jos joku ökyrika muuttaa näennäisesti Bratislavaan verotuksen takia, tai joku investointipankki pitää siellä ns. "Pääkonttoria". Tai joku ulkomaalainen asuntosijoittaja ostelee satoja asuntoja.
Jos joku Puola on niin rikas, miksi sieltä virtaa solkenaan tänne pohjolaan rakennusmiehiä ja maksullista naisseuraa?
Sieltä virtaa työläisiä muualle, mutta niistä kaikki eivät suinkaan tule Varsovasta, vaan maaseudulta ja pikkukaupungeista (vrt. Suomenkin nykyinen muuttoliike).
Vierailija kirjoitti:
Jos joku Puola on niin rikas, miksi sieltä virtaa solkenaan tänne pohjolaan rakennusmiehiä ja maksullista naisseuraa?
Ei koko Puola olekaan. Maaseutu on vielä selkeästi köyhempää. Mutta laiva on jo kääntynyt, ja ero on jo Puolan hyväksi isoissa kaupungeissa, josta hyvinvointi leviää ajan kanssa muuallekin. Suomessa lisääntyy vain velka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaan aikaan muutkin pohjoismaat on vasurimaita, mutta esim. palkat ovat nousseet yli kaksinkertaista tahtia verrattuna Suomeen. Verotus on likimain samaa luokkaa. Kuka sitä palkankorotusta Suomessa eniten vastustaakaan? Olisiko EK?
Vierailija kirjoitti:
Samaan aikaan muutkin pohjoismaat on vasurimaita, mutta esim. palkat ovat nousseet yli kaksinkertaista tahtia verrattuna Suomeen. Verotus on likimain samaa luokkaa. Kuka sitä palkankorotusta Suomessa eniten vastustaakaan? Olisiko EK?
Kuten aloituksessa sanottiin, Ruotsi teki työreformin jo 2000-luvun alkupuolella. Siitä pari vuotta eteenpäin niin Suomen ja Ruotsin ero BKT:ssä lähti eroamaan. Ruotsin BKT on kasvanut, Suomi junnannut paikoillaan niin, että itä-blokki suhistaa kohta ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moskova:
Helsinki:
Ei perhana, voiko olla totta, että yli 13 miljoonan asukkaan Moskova on suurkaupunkimaisempi kuin n. 650 000:n asukkaan Helsinki?
Kehityksen nälkä on kovempi Itä-Euroopan maissa kuin meillä. Myös ihmisille avautunut mahdollisuus vaurastua itse valtion sijasta on heille valtava driving force.
Venäjä menee vauraudessa Suomen ohi, mutta kyllä siihen vielä parikymmentä vuotta vaaditaan. Lähti niin valtavalta takamatkalta liikkeelle Suomeenkin verrattuna 1990-luvulla... Sellaisia jälkiä ei 1-kertaisesti korjata kuin pitkällä, hyvin pitkällä ajalla.
Saksan malli:
Saksassa työmarkkinat ovat joustavat. Laskusuhdanteen aikana työntekijöitä ei ole irtisanottu vaan he ovat jakaneet työt ja tehneet lyhyempää työviikkoa samaan aikaan, kun työnantaja on saanut palkkatukea valtiolta. Kaikki työntekijät ovat saaneet pitää työnsä, eivätkä ansiot ole merkittävästi pienentyneet. Tätä lyhennetyn työajan mallia kutsutaan Saksassa nimellä Kurzarbeit.
Myös alhaiset palkankorotukset huonoina aikoina ovat vaikuttaneet Saksan kilpailukykyyn. Työntekijät ovat olleet valmiita luopumaan suomalaista lomarahaa vastaavasta 13. kuukauden palkastaan.
Näin on toimittu menestyksellisesti esimerkiksi monilla lopettamisuhan alla olleilla metalli- ja autoteollisuuden työpaikoilla. Kirkollisista juhlapyhistä ei ole kuitenkaan luovuttu.
Saksan kilpailukyvyn parantamisessa tapahtui merkittävä sysäys 2000-luvun alussa, kun liittokansleri Gerhard Schröderin johtama punavihreä hallitus uudisti maan sosiaaliturvajärjestelmän.
Uudistuksen tavoitteena oli pienentää valtion menojen lisäksi työnantajan maksamia palkan sivukuluja ja alentaa näin työn hintaa.
Agenda 2010:ksi kutsutussa muutoksessa yhdistettiin työttömyys- ja sosiaaliapu yhdeksi tukimuodoksi, lisättiin kansalaisten omavastuuosuuksia terveydenhuollossa ja sosiaalimaksuissa, lyhennettiin ansiosidonnaisen työttömyysavustuksen maksuaikaa, höllennettiin irtisanomissuojaa sekä käynnistettiin piiskan ja porkkanan avulla laajat toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi.
Porkkanoihin kuuluivat muun muassa tukitoimet yritteliäisyyteen kannustamisessa ja uudelleenkouluttautumisessa. Piiskoja olivat muun muassa aikaisempaa kovemmat sanktiot tapauksissa, joissa työtön kieltäytyy tarjotusta työstä.
Samalla muutettiin sairaus- ja työttömyysvakuutuksen pariteettiperiaatetta siten, että jos maksuja korotetaan, niin vain työntekijöiden osuus nousee ja työnantajan osuus pysyy ennallaan.
Uudistukseen sisältyneen verovapaan osa-aikatyöjärjestelmän ansiosta, mitä Saksassa kutsutaan nimellä minityö, työnantajat saavat joustavaa työvoimaa juuri niiksi tunneiksi kuin sitä tarvitaan. Monet työttömät puolestaan saavat mahdollisuuden palata työelämään ja kustantaa edes osan elinkuluistaan omalla palkallaan.
Saksalaisen teollisuuden kilpailukykyä lisää myös panostus työpaikkojen ilmapiiriin. Siinä merkittävin osuus on lakisääteisillä yritysneuvostoilla, joiden tehtävänä ei ole olla aktiivisena osapuolena pelkästään työntekoon liittyvissä käytännön järjestelyissä vaan tehdä myös parhaansa yrityksen tuottavuuden ja menestyksen lisäämiseksi.
Suomalaiset kiusaavat toisensa hengiltä. Niin se menee. Ne jotka sanoutuvat tästä roskasta irti ovat usein opiskelleita ja voivat muuttaa mihin tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Saksan malli:
Saksassa työmarkkinat ovat joustavat. Laskusuhdanteen aikana työntekijöitä ei ole irtisanottu vaan he ovat jakaneet työt ja tehneet lyhyempää työviikkoa samaan aikaan, kun työnantaja on saanut palkkatukea valtiolta. Kaikki työntekijät ovat saaneet pitää työnsä, eivätkä ansiot ole merkittävästi pienentyneet. Tätä lyhennetyn työajan mallia kutsutaan Saksassa nimellä Kurzarbeit.
Myös alhaiset palkankorotukset huonoina aikoina ovat vaikuttaneet Saksan kilpailukykyyn. Työntekijät ovat olleet valmiita luopumaan suomalaista lomarahaa vastaavasta 13. kuukauden palkastaan.
Näin on toimittu menestyksellisesti esimerkiksi monilla lopettamisuhan alla olleilla metalli- ja autoteollisuuden työpaikoilla. Kirkollisista juhlapyhistä ei ole kuitenkaan luovuttu.
Saksan kilpailukyvyn parantamisessa tapahtui merkittävä sysäys 2000-luvun alussa, kun liittokansleri Gerhard Schröderin johtama punavihreä hallitus uudisti maan sosiaaliturvajärjestelmän.
Uudistuksen tavoitteena oli pienentää valtion menojen lisäksi työnantajan maksamia palkan sivukuluja ja alentaa näin työn hintaa.
Agenda 2010:ksi kutsutussa muutoksessa yhdistettiin työttömyys- ja sosiaaliapu yhdeksi tukimuodoksi, lisättiin kansalaisten omavastuuosuuksia terveydenhuollossa ja sosiaalimaksuissa, lyhennettiin ansiosidonnaisen työttömyysavustuksen maksuaikaa, höllennettiin irtisanomissuojaa sekä käynnistettiin piiskan ja porkkanan avulla laajat toimenpiteet työttömyyden vähentämiseksi.
Porkkanoihin kuuluivat muun muassa tukitoimet yritteliäisyyteen kannustamisessa ja uudelleenkouluttautumisessa. Piiskoja olivat muun muassa aikaisempaa kovemmat sanktiot tapauksissa, joissa työtön kieltäytyy tarjotusta työstä.
Samalla muutettiin sairaus- ja työttömyysvakuutuksen pariteettiperiaatetta siten, että jos maksuja korotetaan, niin vain työntekijöiden osuus nousee ja työnantajan osuus pysyy ennallaan.
Uudistukseen sisältyneen verovapaan osa-aikatyöjärjestelmän ansiosta, mitä Saksassa kutsutaan nimellä minityö, työnantajat saavat joustavaa työvoimaa juuri niiksi tunneiksi kuin sitä tarvitaan. Monet työttömät puolestaan saavat mahdollisuuden palata työelämään ja kustantaa edes osan elinkuluistaan omalla palkallaan.
Saksalaisen teollisuuden kilpailukykyä lisää myös panostus työpaikkojen ilmapiiriin. Siinä merkittävin osuus on lakisääteisillä yritysneuvostoilla, joiden tehtävänä ei ole olla aktiivisena osapuolena pelkästään työntekoon liittyvissä käytännön järjestelyissä vaan tehdä myös parhaansa yrityksen tuottavuuden ja menestyksen lisäämiseksi.
Mielenkiintoista.
https://countryeconomy.com/national-debt/finland