Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa lapsen, muttei naimisiin
23.02.2015 |
Tämä otsikko on nähty täällä varmaan ennenkin, mutta ajattelin nyt kirjoittaa tästä, kun vaivaa mieltä. Olemme vähän yli kolmekymppinen pariskunta ja olleet yhdessä neljä vuotta. Lapsista ollaan puhuttu jo jonkin aikaa ja viimein tämän vuoden alusta lähtien päätettiin jättää ehkäisy pois.
Muistan kun heti tavattuamme puhuttiin naimisiinmenosta ja mies sanoi, että kyllä varmasti tulevaisuudessa menee naimisiin. Nyt kuitenkin, jos yritän jutella tästä aiheesta, niin se päättyy vain riitaan. Mies sanoo, että varmaan joskus. Ei osaa sanoa ollenkaan tarkemmin, kun kysyn voiko se tarkoittaa vaikka muutamaa vai kahtakymmentä vuotta. Miehen mukaan ei voida mennä kihloihin, koska alkaisin kuulemma heti mankumaan milloin häät. Itse olen sitä mieltä, että kun kositaan, silloin mennään kihloihin ja silloin voi jo puhua, milloin varsinainen naimisiinmeno olisi.
Tiedän kyllä, että lapsi on suurempi sitoutuminen kuin avioliitto. En vain ymmärrä, miksi mies on valmis tekemään lapsen, mutta ei halua mennä kanssani naimisiin juuri tällä hetkellä. Ja kuitenkin mies periaatteessa on aina ajatellut, että tulee menemään naimisiin.
Kommentit (41)
Voisiko olla että jos osoittautuisikin niin että ette voisikaan saada lapsia yhdessä niin olisi sitten helpompi erota? Kuka näistä tietää....
Koita saada mies kertomaan että miksi hän kokee tämän elämänvalinnan itselleen oikeaksi? Pitäähän asioista hänenkin osata puhua jos aikoo lasta hankkia - silloin on hyvät puhelahjat tarpeen kun on molemmat väsyneitä ja tahoillaan kiireisiä.
Eikä siinä.. tiedän tosi monta perhettä joihin on ensin tehty lapset ja sitten menty naimisiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 18:52"]
Jos teet ensin lapsen, tuskin menettekään naimisiin.
[/quote]
tiedän aika monia, jotka ovat kyllä menneet naimisiin lapsensaannin jälkeen
Mies kiristaa sinua tuolla naimisiinmenolla, kirista takaisin tekematta lasta. 50/50.
Naimisiin menossa on se, kun joutuu lupaamaan sitä uskollisuutta. Se on kova paikka joillekin. Itse näin jälkikäteen (olen nainen) tuntuu kamalalta, että olen luvannut sellaista kun en oikeasti ole kovin uskollista tyyppiä.
Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, hänelle tulee sinun nimesi. Näin kehottaisin sopimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon kyllä vahvasti siihen että lehmän ostaminen tuntuu miehestä turhalta jos maito on ilmaista...
Älä tee lasta ilman avioliittoa.
Meillä oli aikoinaan niin että mies epäröi naimisiinmenoa, ja keskustelun jälkeen kövi ilmi, että hän halusi kyllä naimisiin mutta pelkäsi kuollakseen HÄITÄ. Luuli siis että naimisiinmeno tarkoittaa automaattisesti jättimäisiä juhlia joita järjestellään vuositolkulla ja kaikki rahat menee :)
Suostui ilolla kun sanoin että haaveilin pienistä häistä ja järkevistä kustannuksista.
Saahan sitä haluta, halua sinäkin ehkäisy takaisin.
Totta puhuen, meillä oli samanlainen tilanne kymmenisen vuotta sitten. No, naimisiin päädyttiin, muttei ihan tyylipuhtaasti kosinnan kautta niinkuin olisin asian itse halunnut menevän, mutta kuitenkin. Ja edelleenkin ollaan naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en halua naimisiin, lapsen ja kihloihin kyllä. Ei nykyaikana kihlat enää ole mikään naimisiinmenon lupaus. Vanhempani olivat päälle 10v kihloissa ennenkuin päättivät mennä naimisiin. Niin ja voihan olla että kun olisin miehen kanssa seurustellut esim 15v ja tämä kysyisi mennäänkö naimisiin niin voihan olla että suostuisin, mutta tähän mennessä olen aina vain ajatellut että en halua ja miksi edes pitäisi.
Me mentiin naimisiin ex tempore maistraatissa ( about 2kk varoitusajalla )
Ehdota tällästä miehellesi, vähän niinkuin laastarin repäisisi, sisään, ulos ja pam! Olette naimisissa. Toistetaan makkarissa ja pam! Miehesi saa haluamansa lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 19:21"]Saahan sitä haluta, halua sinäkin ehkäisy takaisin.
Totta puhuen, meillä oli samanlainen tilanne kymmenisen vuotta sitten. No, naimisiin päädyttiin, muttei ihan tyylipuhtaasti kosinnan kautta niinkuin olisin asian itse halunnut menevän, mutta kuitenkin. Ja edelleenkin ollaan naimisissa.
[/quote]
Mikä teitä vaivaa ? Jos molemmat haluavat lapsen niin mitä järkeä on alkaa kiristää että no ei sitten tehdä lasta kun et naimisiinkaan suostu.
No meillä kans joskus aikoinaan mies sanoi, että voitaisiin tehdä lapsi. Naimisiin voitaisiin kuulemma mennä myöhemmin tai ei välttämättä ollenkaan. No mähän en siihen todellakaan suostunut. Laitoin lapsen teon ehdoksi sen, että ollaan naimisissa. Mies myöntyi ja mentiin naimisiin. Eikä meistä kumpikaan ole naimisiin menoa katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 19:10"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 18:52"]
Jos teet ensin lapsen, tuskin menettekään naimisiin.
[/quote]
tiedän aika monia, jotka ovat kyllä menneet naimisiin lapsensaannin jälkeen
[/quote]Minäkin tiedän. Ja monta, jotka eivät koskaan menneet naimisiin. Koska se olikin yhtäkkin "turhaa".
Sun pitää sitten valita lapsen ja rakkauden väliltä. Miehesi on valinnut lapsen, jonka tekee nyt ainakin aluksi sinun kanssasi ja ottaa jonkun paremman naisen sitten, jos sellainen tulee vastaan.
Sinä olet rakastunut, valmis menemään naimisiin ja pysymään yhdessä. Taidatte haluta eri asioita. Minä en koskaan tekisi lasta miehelle, jonka kanssa en ole naimisissa ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sanoin melkein heti kättelyssä miehelle, etten tee lasta kuin naimisissa. Reilun vuoden päästä kosi.
En haluaisi lapsilleni isää, joka ei ole valmis sitoutumaan heidän äitiinsä (minuun).
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 19:31"]
Minä sanoin melkein heti kättelyssä miehelle, etten tee lasta kuin naimisissa. Reilun vuoden päästä kosi.
[/quote]
Näin minäkin olen aina sanonut.. Ja tässä ollaan.
Outoa on se, että kun alkuaikana jo tosi aikaisessa vaiheessa puhuttiin, mitä haluaa elämältä, niin kummallakin oli, että lapsia ja naimisiin. Nyt kun alkaisi olla aika, niin aina kun puhe on naimisiinmenosta, mies vain sanoo, että "mitä se muka muuttaa" ja muutenkin tuntuu, että keksii vaan syitä, miksi ei pitäisi. Kuitenkaan ei ole sanonut oikeaa syytä sille, miksi ei ole valmis. Sanoisi nyt vaikka päin naamaa, ettei ole varma meidän suhteesta, mutta kun suuttuu, jos itse ehdotan, voisiko syy olla se. Ap
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 19:36"]
En haluaisi lapsilleni isää, joka ei ole valmis sitoutumaan heidän äitiinsä (minuun).
[/quote]
Kun puhun sitoutumisesta, niin mies perustelee juuri sillä, että yhteinen lapsi on paljon suurempi sitoutuminen...
Kai olen sen verran romantikko, että haluaisin sitoutua rakkaudesta, enkä naimisiin vain siksi, että on nyt se lapsikin ja juridisesti selvempää yms. Ap
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 18:54"]
Sanot, ettei ala tietoisesti äpäroä vääntämään. Eli että jos lapsia haluaa, nin ensin avioon. Näin siis jos asia on sulle oikeasti tärkeä.
[/quote]
Kiristäminen ei oikein tunnu hyvältä vaihtoehdolta :/ ap
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 19:46"][quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 18:54"]
Sanot, ettei ala tietoisesti äpäroä vääntämään. Eli että jos lapsia haluaa, nin ensin avioon. Näin siis jos asia on sulle oikeasti tärkeä.
[/quote]
Kiristäminen ei oikein tunnu hyvältä vaihtoehdolta :/ ap
[/quote] no mä tavallaan kiristin, sillä lapsenteko ei ollut mulle mikään pakko. Miehelle se oli tärkeämpi asia.
Ystävälläni oli sama ongelma. Lukuisten keskusteluyritysten jälkeen paljastui, että mies pelkäsi, että liitto ei toimikaan ja päätyy avioeroon. Pelkäsi naimisiinmenon muuttavan suhdetta liikaa. Sopu syntyi, ovat nyt naimisissa tyytyväisesti :)