Norja valitsi F-35-hävittäjän Venäjän takia – nyt sillä pystytään toimimaan Bastion-vyöhykkeellä: ”On muuttanut pelin”
F-35-koneet eivät käytä suihkumoottorin jälkipoltinta.
Tämä kone ei tarvitse sitä nousuun, vaikka voisimmekin sitä käyttää, kertoo tukikohdan esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Frank Knutsen IS:lle.
Jälkipoltto lisäisi sekä koneen polttoaineenkulutusta että melutasoa entisestään. Molempien pitäminen kurissa on ilmavoimien ja asukkaiden – norjalaisten veronmaksajien – edun mukaista.
Norjalaisten pilottien lentopäiväkirjoihin on kertynyt jo yli 1 500 tuntia F-35-koneilla. Näin uutta työkalua kuvaa entinen F-16-lentäjä, Ørlandin lentotukikohdan ja ilmavoimien 132. lennoston komentaja, eversti Øivind Gunnerud:
– Se on mahtava kone lentää. Sen suorituskyky on erittäin hyvä, se liikehtii hyvin, ja se on ketterä hävittäjä.
Bastion-puolustuksen ulompi valvontavyöhyke merkitään strategisille kartoille yleensä vaaleanharmaalla värillä, sisempi sulkuvyöhyke mustanharmaalla.
– Ennen F-35-hankintaa ja tämän järjestelmän kyvykkyyksiä emme pystyneet tekemään paljoakaan mustalla vyöhykkeellä. Lisäksi toimintamme harmaalla vyöhykkeellä oli rajoitettua, everstiluutnantti Knutsen kertoo.
– F-35 on muuttanut pelin tässä suhteessa. Nyt pystymme tekemään paljon enemmän sekä harmaalla että mustalla vyöhykkeellä, hän sanoo.
KNUTSEN nostaa esille ne F-35-järjestelmän ominaisuudet, jotka parantavat Norjan ilmavoimien toimintakykyä molemmilla Bastion-vyöhykkeillä: kone on vaikeasti havaittava ja sillä on tehokkaat asejärjestelmät ja sensorit.
– Nämä ovat tärkeimmät syyt siihen, miksi Norja valitsi F-35:n. Kone kykenee toimimaan näillä alueilla, jotka ovat meidän takapihaamme. Kuten hyvin tiedätte, Huippuvuoret kuuluu Norjalle. Meillä on elintärkeitä etuja valvottavanamme näillä alueilla.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008424515.html
Kommentit (133)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Ja mahdollisessa moottorinvaihdossa odotellaan yli viikko ja pyöritellään peukaloita.
Arabeja tunkeutuu Euroopan maihin ryöstölle ja kivet puukot kourassa ihan varastamaan ja te mietitte lentokoneita.
Kyllä F-35 on ikääntyessään varmasti sellainen ongelmakimppu ettei ikipäivänä sellaista hävittäjää!
Kontulassa oli Valko venäläisiä valkoisia nuoria kuvasivat kaikkea kameroilla ja te mietitte täällä jotain tyhmiä hämäyksen vuoksi eikö niin .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan Rafalea ei mitä ilmeisimmin kannata ostaa. Intia osti niitä vastikään 36 kpl ja siellä sanotaan jo ääneen, että se oli vikaostos ja päätös oli ilmeisesti poliittinen (lue: korruptio). Intialla on nimittäin myös venäläisiä SU-30 MKI -hävittäjiä joihin he voivat verrata Rafalea.
Tulos: Sukhoi on 25% nopeampi, pystyy lentämään 30% korkeammalle, pystyy kantamaan 40% raskaampaa asekuormaa ja on huomattavasti ketterämpi kuin Rafale. Myöskään ranskalaisten vanhentunut Mica -ohjus 80 km kantamalla ei vakuuta kun venäläisiltä on hankittavissa laaja valikoima ohjuksia 110 - 400 km kantamalla ja aesa -tutkalla.
Suomen kannattaisi kuunnella intialaisten kokemuksia tarkasti koska Suomeen hankittavat koneet joutuvat tosipaikan tullen taistelemaan nimenomaan sukhoita vastaan.
No tuo huippunopeus on aika epärelevantti koska se pystytään saavuttamaan vain sileällä koneella eli ilman ohjuksia, lisäksi Su-30 ei pysty supercruiseen mihin Rafale pysyy. Korkeamalla Sukhoi kyllä pystyy lentämään ja on ketterämpi. Tosin miksi vertasivat Mica-ohjusta venäläisiin kun heillä kumminkin on Meteor-ohjus olemassa.
Eurofighter on taas yhtä nopea kuin Sukhoi ja lentää lisäksi vielä korkeammalla kuin Sukhoi ja on yhtä ketterä kuin Sukhoi ja lisäksi meteor-ohjus joka on ylivertainen. Eurofighterin akilleenkantapää tällä hetkellä on tutka joka on vanha mutta ollaan päivittämässä aesaan. Lisäksi Saksan ilmavoimilla on vaikeuksia pitää koneita lentokuntoisina osapulan ym. asioiden johdosta.
Mutta Suomen valinta on joko Eurofighter tai F-35 koska jos taistellaan Sukhoita ja Migejä vastaan niin ainoastaan näillä kahdella on mahdollisuuksia, Typhoon on yhtä ketterä, nopea ja aseistettu kuin venäläiset koneet ja F-35 taas ei näy tutkassa ja pystyy lentämään maksiminopeudella tarvittaessa koska aseet on rungon sisällä kun muissa ne on siivissä/rungossa kiinni. Rafale, Super Hornet tai Gripen eivät pärjää ainakaan tuolla 64 koneella, jos olisi tuplat tai 200 niin sitten.
Mutta koska Venäjän tulevaisuuden ilmavoimat koostuu Su-57, Su-75 ja Mig-41 häivehävittäjistä ainoa realistinen valinta Suomen hävittäjäksi on F-35. Jollain Gripenillä ym. noita tulevaisuuden venäläiskoneita vastaan ei ole mitään mahdollisuuksia.
Kunhan tutkat kehittyy niin se lähes ainoa todellinen F35 "kyky" eli stealth ominaisuus menetetään. Silloin meillä on käsissä umpisurkea kone jopa useimpiin 4 polven hävittäjiin verrattuna.
Minkäpä veikkaat olevan Venäjän asevoimien suurimpia kehittämisen painopiste alueita kun merkittävä osa lähellä sijaitsevista Nato-maista käyttää f-35:ta?
Nyt ei ole hyviä ehdokkaita tarjolla, jos tarkastellaan tilannetta, mihin valitsemalla jonkin nykyisistä ehdokkaista päädymme 2030-luvulla.
kun tutkat kehittyy tulee ne neljännen sukupolven koneet olemaan vielä isompia kohteita ja vielä umpisurkeampia koneita.
Tutkat eivät tule kehittymään kovinkaan paljoa ihan jo luonnonlakien takia. Tässä esimerkkiä, mikä merkitys pienellä RCS arvolla on. F35:en RCS on uudella pinnoitteella parempi kuin F22:lla, eli F35.en kohdalla aivan liian suuri RCS arvo.
AWACSs today like E-2C Hawkeye 2000 and E-3C are capable to the detect the target of RCS = 1m2 class 250~300 km away.
And their maximal effective detection range to the fighters in the world should be:
* F-15C & Su-27 (RCS = 10~15m2): 450 ~ 600 km
* Tornado (RCS = 8 m2): 420 ~ 500 km
* MIG-29 (RCS = 5 m2): 370 ~ 450 km
* F/A-18C (RCS = 3 m2): 330 ~ 395 km
* F-16C (RCS = 1.2 m2): 260 ~ 310 km
* JAS39 (RCS = 0.5 m2): 210 ~ 250 km
* Su-47 (RCS = 0.3 m2): 185 ~ 220 km
* Rafale (RCS = 0.1~0.2 m2): 140 ~ 200 km
* F-18E (RCS = 0.1 m2): 140 ~ 170 km
* MIG-42 (RCS = 0.1 m2): 140 ~ 170 km
* EF2K (RCS = 0.05~0.1 m2): 120 ~ 170 km
* F-35A (RCS = 0.0015 m2): 50 ~ 60 km
* F/A-22 (RCS < or = 0.0002~0.0005 m2): < or = 30 ~ 45 kmmies53v
Niin ja nuo arvot tietenkin on muilla kuin F35/F22 oikeasti korkeammat koska ohjukset ja lisäpolttoanesäiliöt tulee siipiin.
Su-35 planned to be: 190 km 400 km, en tiedä onko tuo uusi tutka vielä käytössä, mutta tuon mukaan kantama olisi sama kuin EF Captor tutkan. (venäjällä kantama ilmoitetaan yleensä 5m2 maaliin ja länsimaissa 3m2 maaliin)
CAPTOR (EF-2000 Tranch 1 and 2)
For RCS 0.0001 m2 class target: 12 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 22 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 70 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 124 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 185 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 220 km+Eli käytännössä F35 näkyisi vasta +10km matkalta.
mies53v
Sinne F35 ruumaan ei vaan mahdu kovin paljoa aseistusta ja täydennysten hakeminen taas on aina sotatilanteessa hankalaa puolustavalle maalle, etenkin F35 tapauksessa koska kone ei kykene operoimaan maantietukikohdista ja arvatenkin meidän muutamat viralliset lentokentät pommitetaan heti ensimmäiseksi käyttökelvottomiksi.
Roskaa. F-35 pystyy operoimaan maantietukikohdista ihan samalla lailla kuin mikä tahansa lentokone.
Suomessa on pysyviä lentokenttiä ja virallisia varalaskupaikkoja (jotka siis ovat huoltokalustoa vaille valmiita sotilaslentokenttiä) satakunta kappaletta. Niiden pommittaminen vaatii kymmeniä tuhansia pommeja ja viikkoja aikaa vaikka laittaisi ns. ”All in”. Loppuu ruplat, ruuti ja aika. Huom. Kun hävittäjätorjuntalentsikkamme ovat tämän aikaa täysin toimintakykyisiä, niin vain kalliit ballistiset ja risteilyohjukset tulevat kyseeseen perinteisten pommituslentojen sijaan.
Meillä on riittävästi enemmän maansiirtokalustoa ja soraa reikiä täyttämään kuin vastustajalla on lavetteja ampumaan niitä ohjuksia reikien tekemiseksi.
Tuosta f-35 korpikenttäkelpoisuudesta voi olla montaa mieltä toki, mutta....
Vaikka kenttiä olisikin pilvin pimein, niille kaikille ei riitä huoltohenkilökuntaa ja/tai polttoainetta. Meillä ei ole myöskään tankkauskoneita varavaihtoehdoksi.
Eihän kaikille yhtä aikaa tarvitse ollakaan. Vain niille, jotka kulloinkin ovat käytössä. Ilmavoimien maantietukikohtien infrastruktuuri kiitorataa lukuunottamatta on täysin mobiilia.
Tankkauskoneet ovat olosuhteissamme irrelevantti seikka, kun ei ole lainkaan pitkiä siirtymälentoja tehtäviin ja pois. Asetäydennykset ja muu huolto on joka tapauksessa maahan sidottu, samalla ne tankit täyttyvät säiliörekasta mutkatta.
Kaikkihan nykyään on liikkuvaa, ei voida turvautua pelkästään kolmeen varsinaiseen tukikohtaa, Ongelma on se, miten ennustetaan se, mihin polttoaine ja teknikot kuljetetaan. Kuljettaminen voi olla poikkeusoloissa hidasta, pikemminkin 40 km/h kuin 80 km/h.
Omaa toimintaa ei ennustella vaan suunnitellaan. Ennustamisen riesa jää vihollisen päänvaivaksi, siinäpä yrittää ennustaa missä seuraava huoltotukikohta mahtaa sijaita. Mahdollisuuksia riittää.
Suunnitelmissa on se huono puoli, että vastapuolellakin saattaa olla sellaisia. Entä jos se suunniteltu varavaihtoehto onkin pois käytöstä ?
Sen varalle on tietenkin varavarasuunnitelma. Mutta tämä menee juuri siihen, että kun vihollinen ei voi ennustaa toimiamme muuten kuin tiedustelemalla (jota vastaan on omat vastatoimensa), niin se joutuu reagoimaan ja meillä on siltä osin etulyöntiasema: me suunnittelemme, vihollinen reagoi.
Touhu voi siis mennä esim. näin (minulla ei ole mitää sidoksia tai tietoa ilmavoimista, tämä on vain oma kehittelemäni simppeli julkisiin faktoihin perustuva mielikuvitusesimerkki, sori tiedustelutrollit vaan):
- Hävittäjälentuevue Kuusniemi toimii Kuusniemen kunnan ja lähialueiden alueella. Sen tukikohta-alue on harpilla piirretty ympyrä säteeltään 50 km Kuusniemen kunnantalon lipputangosta. Alueella sijaitsee 45 kpl kelvollisia maantiesuoria.
- Lentueen maatukeutumisorganisaatio olkoon kolmijakoinen; yksi on vuorollaan operatiivisessa vastuussa (ottaa vastaan laskeutuvia koneita, huoltaa ja lähettää ilmaan), toinen siirtyy/valmistautuu ja kolmas on varalla/lepovuorossa (esim. aiemmin vastuussa ollut vetäytyneenä suoja-asemiin/lepoon).
- Jokin em. 45:stä maantiesuorasta vuorollaan on lentueen sillä hetkellä käytössä oleva lentokenttä. Kenttää käytetään esim. 4 tuntia kerrallaan, jonka jälkeen vastuukentäksi vaihtuu seuraava 45:stä maantiesuorasta. Valmisteluvuorossa ollut tukeutumisjoukko on perustanut sen sillä aikaa kun edellinen kenttä oli lentovastuussa.
- Lentäjä voi nousta ilmaan yhdeltä suoralta ja laskeutua toiselle tehtävän jälkeen huoltoon. Tämä on tiedossa jo ennen tehtävän alkamista ja täysin suunniteltua, organisoitua toimintaa. Lentue toimii samalta alueelta käsin mutta käyttää useita kymmeniä eri kiitoratoja hajallaan noin 500 neliökilometrin toiminta-alueellaan. Maksimisiirtymä tieverkkoa myöten on luokkaa 100 km, eli kuorma-autokalustolla luokkaa kaksi tuntia äärimmäisten kiitoratojen välillä. Jopa neljän tunnin syklillä se jättää väljästi aikaa purkaa edellinen ja perustaa seuraava piste, kun kaikki on mobiilia ja suunniteltu liikkuvaksi.
- Erilliset pioneerijoukkueet voivat alkuvaiheessa raivata maantiesuoria esteettömiksi kiitoradoiksi esim. 2-3 kpl/vrk -tahdilla. Kolme tällaista joukkuetta rakentaa tukeutumisjoukkojen käyttöön siis 6-9 uutta vaihtoehtoa päivässä, mikä kattaa em. nelituntisen lentovastuun tarpeen. Tilanteen pitkittyessä pioneerien toiminnan painopiste muuttuu tuhottujen kiitoratojen kunnostamiseen ja puolustusvarustamiseen, jolloin niitä 45:ttä maantiesuoraa voidaan kierrättää loputtomiin satunnaisen ennakoimattomasti.
Katsokaa, suunnittelin juuri kymmenessä minuutissa hyvin vaikeasti ennakoitavan ja estettävän maantietukikohtiin perustuvan ilmasotatoiminnan pelkällä maalaisjärjellä ja ilmavoimien julkiset toimintatavat karkeasti tuntien. Aina on jossain täydessä huoltovalmiudessa oleva maantielentokenttä valmiina ottamaan vastaan palaavat koneet ja huoltamaan ne. Lisäksi on varavalmiudessa oleva, joka on nopealla hälytysvalmiudella mistä tahansa syystä toimintakelpoinen. Aina on myös listalla se seuraava kenttä täysvalmiudessa muutaman tunnin kuluessa varavarakenttänä. Aina on listalla myös hätälaskuja varten joukko tyhjiä laskeutumiskelpoisia kiitoratoja varavaravarana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan Rafalea ei mitä ilmeisimmin kannata ostaa. Intia osti niitä vastikään 36 kpl ja siellä sanotaan jo ääneen, että se oli vikaostos ja päätös oli ilmeisesti poliittinen (lue: korruptio). Intialla on nimittäin myös venäläisiä SU-30 MKI -hävittäjiä joihin he voivat verrata Rafalea.
Tulos: Sukhoi on 25% nopeampi, pystyy lentämään 30% korkeammalle, pystyy kantamaan 40% raskaampaa asekuormaa ja on huomattavasti ketterämpi kuin Rafale. Myöskään ranskalaisten vanhentunut Mica -ohjus 80 km kantamalla ei vakuuta kun venäläisiltä on hankittavissa laaja valikoima ohjuksia 110 - 400 km kantamalla ja aesa -tutkalla.
Suomen kannattaisi kuunnella intialaisten kokemuksia tarkasti koska Suomeen hankittavat koneet joutuvat tosipaikan tullen taistelemaan nimenomaan sukhoita vastaan.
No tuo huippunopeus on aika epärelevantti koska se pystytään saavuttamaan vain sileällä koneella eli ilman ohjuksia, lisäksi Su-30 ei pysty supercruiseen mihin Rafale pysyy. Korkeamalla Sukhoi kyllä pystyy lentämään ja on ketterämpi. Tosin miksi vertasivat Mica-ohjusta venäläisiin kun heillä kumminkin on Meteor-ohjus olemassa.
Eurofighter on taas yhtä nopea kuin Sukhoi ja lentää lisäksi vielä korkeammalla kuin Sukhoi ja on yhtä ketterä kuin Sukhoi ja lisäksi meteor-ohjus joka on ylivertainen. Eurofighterin akilleenkantapää tällä hetkellä on tutka joka on vanha mutta ollaan päivittämässä aesaan. Lisäksi Saksan ilmavoimilla on vaikeuksia pitää koneita lentokuntoisina osapulan ym. asioiden johdosta.
Mutta Suomen valinta on joko Eurofighter tai F-35 koska jos taistellaan Sukhoita ja Migejä vastaan niin ainoastaan näillä kahdella on mahdollisuuksia, Typhoon on yhtä ketterä, nopea ja aseistettu kuin venäläiset koneet ja F-35 taas ei näy tutkassa ja pystyy lentämään maksiminopeudella tarvittaessa koska aseet on rungon sisällä kun muissa ne on siivissä/rungossa kiinni. Rafale, Super Hornet tai Gripen eivät pärjää ainakaan tuolla 64 koneella, jos olisi tuplat tai 200 niin sitten.
Mutta koska Venäjän tulevaisuuden ilmavoimat koostuu Su-57, Su-75 ja Mig-41 häivehävittäjistä ainoa realistinen valinta Suomen hävittäjäksi on F-35. Jollain Gripenillä ym. noita tulevaisuuden venäläiskoneita vastaan ei ole mitään mahdollisuuksia.
Kunhan tutkat kehittyy niin se lähes ainoa todellinen F35 "kyky" eli stealth ominaisuus menetetään. Silloin meillä on käsissä umpisurkea kone jopa useimpiin 4 polven hävittäjiin verrattuna.
Minkäpä veikkaat olevan Venäjän asevoimien suurimpia kehittämisen painopiste alueita kun merkittävä osa lähellä sijaitsevista Nato-maista käyttää f-35:ta?
Nyt ei ole hyviä ehdokkaita tarjolla, jos tarkastellaan tilannetta, mihin valitsemalla jonkin nykyisistä ehdokkaista päädymme 2030-luvulla.
kun tutkat kehittyy tulee ne neljännen sukupolven koneet olemaan vielä isompia kohteita ja vielä umpisurkeampia koneita.
Tutkat eivät tule kehittymään kovinkaan paljoa ihan jo luonnonlakien takia. Tässä esimerkkiä, mikä merkitys pienellä RCS arvolla on. F35:en RCS on uudella pinnoitteella parempi kuin F22:lla, eli F35.en kohdalla aivan liian suuri RCS arvo.
AWACSs today like E-2C Hawkeye 2000 and E-3C are capable to the detect the target of RCS = 1m2 class 250~300 km away.
And their maximal effective detection range to the fighters in the world should be:
* F-15C & Su-27 (RCS = 10~15m2): 450 ~ 600 km
* Tornado (RCS = 8 m2): 420 ~ 500 km
* MIG-29 (RCS = 5 m2): 370 ~ 450 km
* F/A-18C (RCS = 3 m2): 330 ~ 395 km
* F-16C (RCS = 1.2 m2): 260 ~ 310 km
* JAS39 (RCS = 0.5 m2): 210 ~ 250 km
* Su-47 (RCS = 0.3 m2): 185 ~ 220 km
* Rafale (RCS = 0.1~0.2 m2): 140 ~ 200 km
* F-18E (RCS = 0.1 m2): 140 ~ 170 km
* MIG-42 (RCS = 0.1 m2): 140 ~ 170 km
* EF2K (RCS = 0.05~0.1 m2): 120 ~ 170 km
* F-35A (RCS = 0.0015 m2): 50 ~ 60 km
* F/A-22 (RCS < or = 0.0002~0.0005 m2): < or = 30 ~ 45 kmmies53v
Niin ja nuo arvot tietenkin on muilla kuin F35/F22 oikeasti korkeammat koska ohjukset ja lisäpolttoanesäiliöt tulee siipiin.
Su-35 planned to be: 190 km 400 km, en tiedä onko tuo uusi tutka vielä käytössä, mutta tuon mukaan kantama olisi sama kuin EF Captor tutkan. (venäjällä kantama ilmoitetaan yleensä 5m2 maaliin ja länsimaissa 3m2 maaliin)
CAPTOR (EF-2000 Tranch 1 and 2)
For RCS 0.0001 m2 class target: 12 km+
For RCS 0.001 m2 class target: 22 km+
For RCS 0.1 m2 class target: 70 km+
For RCS 1.0 m2 class target: 124 km+
For RCS 5.0 m2 class target: 185 km+
For RCS 10.0 m2 class target: 220 km+Eli käytännössä F35 näkyisi vasta +10km matkalta.
mies53v
Sinne F35 ruumaan ei vaan mahdu kovin paljoa aseistusta ja täydennysten hakeminen taas on aina sotatilanteessa hankalaa puolustavalle maalle, etenkin F35 tapauksessa koska kone ei kykene operoimaan maantietukikohdista ja arvatenkin meidän muutamat viralliset lentokentät pommitetaan heti ensimmäiseksi käyttökelvottomiksi.
Roskaa. F-35 pystyy operoimaan maantietukikohdista ihan samalla lailla kuin mikä tahansa lentokone.
Suomessa on pysyviä lentokenttiä ja virallisia varalaskupaikkoja (jotka siis ovat huoltokalustoa vaille valmiita sotilaslentokenttiä) satakunta kappaletta. Niiden pommittaminen vaatii kymmeniä tuhansia pommeja ja viikkoja aikaa vaikka laittaisi ns. ”All in”. Loppuu ruplat, ruuti ja aika. Huom. Kun hävittäjätorjuntalentsikkamme ovat tämän aikaa täysin toimintakykyisiä, niin vain kalliit ballistiset ja risteilyohjukset tulevat kyseeseen perinteisten pommituslentojen sijaan.
Meillä on riittävästi enemmän maansiirtokalustoa ja soraa reikiä täyttämään kuin vastustajalla on lavetteja ampumaan niitä ohjuksia reikien tekemiseksi.
Tuosta f-35 korpikenttäkelpoisuudesta voi olla montaa mieltä toki, mutta....
Vaikka kenttiä olisikin pilvin pimein, niille kaikille ei riitä huoltohenkilökuntaa ja/tai polttoainetta. Meillä ei ole myöskään tankkauskoneita varavaihtoehdoksi.
Eihän kaikille yhtä aikaa tarvitse ollakaan. Vain niille, jotka kulloinkin ovat käytössä. Ilmavoimien maantietukikohtien infrastruktuuri kiitorataa lukuunottamatta on täysin mobiilia.
Tankkauskoneet ovat olosuhteissamme irrelevantti seikka, kun ei ole lainkaan pitkiä siirtymälentoja tehtäviin ja pois. Asetäydennykset ja muu huolto on joka tapauksessa maahan sidottu, samalla ne tankit täyttyvät säiliörekasta mutkatta.
Kaikkihan nykyään on liikkuvaa, ei voida turvautua pelkästään kolmeen varsinaiseen tukikohtaa, Ongelma on se, miten ennustetaan se, mihin polttoaine ja teknikot kuljetetaan. Kuljettaminen voi olla poikkeusoloissa hidasta, pikemminkin 40 km/h kuin 80 km/h.
Omaa toimintaa ei ennustella vaan suunnitellaan. Ennustamisen riesa jää vihollisen päänvaivaksi, siinäpä yrittää ennustaa missä seuraava huoltotukikohta mahtaa sijaita. Mahdollisuuksia riittää.
Suunnitelmissa on se huono puoli, että vastapuolellakin saattaa olla sellaisia. Entä jos se suunniteltu varavaihtoehto onkin pois käytöstä ?
Sen varalle on tietenkin varavarasuunnitelma. Mutta tämä menee juuri siihen, että kun vihollinen ei voi ennustaa toimiamme muuten kuin tiedustelemalla (jota vastaan on omat vastatoimensa), niin se joutuu reagoimaan ja meillä on siltä osin etulyöntiasema: me suunnittelemme, vihollinen reagoi.
Touhu voi siis mennä esim. näin (minulla ei ole mitää sidoksia tai tietoa ilmavoimista, tämä on vain oma kehittelemäni simppeli julkisiin faktoihin perustuva mielikuvitusesimerkki, sori tiedustelutrollit vaan):
- Hävittäjälentuevue Kuusniemi toimii Kuusniemen kunnan ja lähialueiden alueella. Sen tukikohta-alue on harpilla piirretty ympyrä säteeltään 50 km Kuusniemen kunnantalon lipputangosta. Alueella sijaitsee 45 kpl kelvollisia maantiesuoria.
- Lentueen maatukeutumisorganisaatio olkoon kolmijakoinen; yksi on vuorollaan operatiivisessa vastuussa (ottaa vastaan laskeutuvia koneita, huoltaa ja lähettää ilmaan), toinen siirtyy/valmistautuu ja kolmas on varalla/lepovuorossa (esim. aiemmin vastuussa ollut vetäytyneenä suoja-asemiin/lepoon).
- Jokin em. 45:stä maantiesuorasta vuorollaan on lentueen sillä hetkellä käytössä oleva lentokenttä. Kenttää käytetään esim. 4 tuntia kerrallaan, jonka jälkeen vastuukentäksi vaihtuu seuraava 45:stä maantiesuorasta. Valmisteluvuorossa ollut tukeutumisjoukko on perustanut sen sillä aikaa kun edellinen kenttä oli lentovastuussa.
- Lentäjä voi nousta ilmaan yhdeltä suoralta ja laskeutua toiselle tehtävän jälkeen huoltoon. Tämä on tiedossa jo ennen tehtävän alkamista ja täysin suunniteltua, organisoitua toimintaa. Lentue toimii samalta alueelta käsin mutta käyttää useita kymmeniä eri kiitoratoja hajallaan noin 500 neliökilometrin toiminta-alueellaan. Maksimisiirtymä tieverkkoa myöten on luokkaa 100 km, eli kuorma-autokalustolla luokkaa kaksi tuntia äärimmäisten kiitoratojen välillä. Jopa neljän tunnin syklillä se jättää väljästi aikaa purkaa edellinen ja perustaa seuraava piste, kun kaikki on mobiilia ja suunniteltu liikkuvaksi.
- Erilliset pioneerijoukkueet voivat alkuvaiheessa raivata maantiesuoria esteettömiksi kiitoradoiksi esim. 2-3 kpl/vrk -tahdilla. Kolme tällaista joukkuetta rakentaa tukeutumisjoukkojen käyttöön siis 6-9 uutta vaihtoehtoa päivässä, mikä kattaa em. nelituntisen lentovastuun tarpeen. Tilanteen pitkittyessä pioneerien toiminnan painopiste muuttuu tuhottujen kiitoratojen kunnostamiseen ja puolustusvarustamiseen, jolloin niitä 45:ttä maantiesuoraa voidaan kierrättää loputtomiin satunnaisen ennakoimattomasti.
Katsokaa, suunnittelin juuri kymmenessä minuutissa hyvin vaikeasti ennakoitavan ja estettävän maantietukikohtiin perustuvan ilmasotatoiminnan pelkällä maalaisjärjellä ja ilmavoimien julkiset toimintatavat karkeasti tuntien. Aina on jossain täydessä huoltovalmiudessa oleva maantielentokenttä valmiina ottamaan vastaan palaavat koneet ja huoltamaan ne. Lisäksi on varavalmiudessa oleva, joka on nopealla hälytysvalmiudella mistä tahansa syystä toimintakelpoinen. Aina on myös listalla se seuraava kenttä täysvalmiudessa muutaman tunnin kuluessa varavarakenttänä. Aina on listalla myös hätälaskuja varten joukko tyhjiä laskeutumiskelpoisia kiitoratoja varavaravarana.
Jatkan vielä edellistä, koska pituusrajoitus:
Vihollisen on pakko ennakoida oikein ja tiedustella paljon ja tehokkaasti, jos aikoo haitata operaatiota, tai sitten sen on summan mutikassa pommitettava järjettömillä määrillä kaikkia 45:ttä maantiesuoraa jatkuvasti. Jos vihollinen keskittää vastakeinonsa sinne, mistä koneet viimeksi nousivat, se ampuu aina tyhjää maantiepätkää. Jonka pioneerit korjaavat seuraavan 24 tunnin sisään uudenveroiseksi. Sen on arvattava, minne koneet menevät seuraavaksi. Ja jos osuu siinä oikeaan, ne eivät sinne menekään, vaan vara- varavara- tai varavarapaikkaan. Kaikki tämä vaiva vain yhtä lentuetta vastaan huonolla onnistumistodennäköisyydellä. Lentueita on eri puolilla maata yhtä aikaa toistakymmentä. Osa voi olla välillä vaikka Ruotsin puolellakin huoltamassa tai varalla.
Ai niin, huomisesta alkaen lentue toimiikin Kuusniemen sijaan Hanhivaaran alueella. Just kun ne erikoisjoukkosissit drooneineen ja häirintälähettimineen pääsivät muiluttamaan itsensä Kuusniemen Osuuspankin kellariin vakoilemaan toimintaa. Pah!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
MOT. Olet amisjonne. Mistä nyppäät ne muutamat sadat säiliöautot joka vlp:n ja maantiesuoran viereiseen soramonttuun ? Onko siellä myös huoltotiimi odottamassa ? Tiedätkö paljonko Suomessa on ylipäätään hävittäjäkoneen huoltoon kykeneviä lentokonemekaanikkoja - niitä ei taida olla ihan joka kuusen alle ?
Sitten pieni laskuharjoitus: F-35 kuluttaa noin 10 000 litraa tunnissa (sotakäytössä enemmän), säiliöauto vetää kai normaalisti reilun 20 000 litraa, perävaunussa toiset mokoma. Tässä yhden koneen neljän tunnin (!) polttoaineet.
Yhden lentueen huoltoon tarvittaisiin siis oletetulla 70 km / neljän tunnin etäisyydellä jotkut kolmisenkymmentä täysperävaunuyhdistelmää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
MOT. Olet amisjonne. Mistä nyppäät ne muutamat sadat säiliöautot joka vlp:n ja maantiesuoran viereiseen soramonttuun ? Onko siellä myös huoltotiimi odottamassa ? Tiedätkö paljonko Suomessa on ylipäätään hävittäjäkoneen huoltoon kykeneviä lentokonemekaanikkoja - niitä ei taida olla ihan joka kuusen alle ?
Sitten pieni laskuharjoitus: F-35 kuluttaa noin 10 000 litraa tunnissa (sotakäytössä enemmän), säiliöauto vetää kai normaalisti reilun 20 000 litraa, perävaunussa toiset mokoma. Tässä yhden koneen neljän tunnin (!) polttoaineet.
Yhden lentueen huoltoon tarvittaisiin siis oletetulla 70 km / neljän tunnin etäisyydellä jotkut kolmisenkymmentä täysperävaunuyhdistelmää.
Pelkkiä ad hominemeja ja olkinukkeja edelleen.
Mikäli kolme erillistä tukeutumisjoukkoa operoi kukin vaikkapa viidellä säiliöautolla, niitä tarvitaan yhteensä 15 kpl. Ne nypätään puolustusvoimien oman kaluston lisäksi siviililiikennöitsijöiltä pakko-ottamalla. Jos tarvitaan säiliöauto per lentävä kone (rekka hakee uuden lastin sillä aikaa kun kone lentää tehtävää), niin se ei muodosta ihmeellistä ongelmaa. 64:n koneen laivastolle 64 täysperävaunurekkaa on täysin hallittavissa oleva määrä. Vaikka tuplataan tai triplataan varalta ja logistisista syistä, niin edelleenkin pikkujuttu. Säiliöautoja on Suomessa tuhansia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
MOT. Olet amisjonne. Mistä nyppäät ne muutamat sadat säiliöautot joka vlp:n ja maantiesuoran viereiseen soramonttuun ? Onko siellä myös huoltotiimi odottamassa ? Tiedätkö paljonko Suomessa on ylipäätään hävittäjäkoneen huoltoon kykeneviä lentokonemekaanikkoja - niitä ei taida olla ihan joka kuusen alle ?
Sitten pieni laskuharjoitus: F-35 kuluttaa noin 10 000 litraa tunnissa (sotakäytössä enemmän), säiliöauto vetää kai normaalisti reilun 20 000 litraa, perävaunussa toiset mokoma. Tässä yhden koneen neljän tunnin (!) polttoaineet.
Yhden lentueen huoltoon tarvittaisiin siis oletetulla 70 km / neljän tunnin etäisyydellä jotkut kolmisenkymmentä täysperävaunuyhdistelmää.
Pelkkiä ad hominemeja ja olkinukkeja edelleen.
Mikäli kolme erillistä tukeutumisjoukkoa operoi kukin vaikkapa viidellä säiliöautolla, niitä tarvitaan yhteensä 15 kpl. Ne nypätään puolustusvoimien oman kaluston lisäksi siviililiikennöitsijöiltä pakko-ottamalla. Jos tarvitaan säiliöauto per lentävä kone (rekka hakee uuden lastin sillä aikaa kun kone lentää tehtävää), niin se ei muodosta ihmeellistä ongelmaa. 64:n koneen laivastolle 64 täysperävaunurekkaa on täysin hallittavissa oleva määrä. Vaikka tuplataan tai triplataan varalta ja logistisista syistä, niin edelleenkin pikkujuttu. Säiliöautoja on Suomessa tuhansia.
Ei tuo 64 riitä mihinkään, ks. laskuharjoitus. F-35 menee kai reilut 8 000 litraa eli se lentää sillä tunnin. Polttoainerekka ei siis voi olla tuntia kauempaa poissa. Polttoainetta ei oteta sieltä korpikuusen kannon alta vaan jostain kauempaa, mahdollisesti sabototoitujen tieyhteksien takaa. Kentällä polttoainetta odottava lentokone on "sitting duck".
Lisäksi ohitit kokonaan vihollisen lentotoiminnan. Ei niitä kenttiä tai niiden toimintoja pistetä sileäksi (tai siis kuopille) pelkästään ohjuksin tms. vaan hävittäjät tai rynnäkkökoneet voivat tehdä sen. Mainitsemasi konventionaalinen pommitus on aika passé.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
MOT. Olet amisjonne. Mistä nyppäät ne muutamat sadat säiliöautot joka vlp:n ja maantiesuoran viereiseen soramonttuun ? Onko siellä myös huoltotiimi odottamassa ? Tiedätkö paljonko Suomessa on ylipäätään hävittäjäkoneen huoltoon kykeneviä lentokonemekaanikkoja - niitä ei taida olla ihan joka kuusen alle ?
Sitten pieni laskuharjoitus: F-35 kuluttaa noin 10 000 litraa tunnissa (sotakäytössä enemmän), säiliöauto vetää kai normaalisti reilun 20 000 litraa, perävaunussa toiset mokoma. Tässä yhden koneen neljän tunnin (!) polttoaineet.
Yhden lentueen huoltoon tarvittaisiin siis oletetulla 70 km / neljän tunnin etäisyydellä jotkut kolmisenkymmentä täysperävaunuyhdistelmää.
Pelkkiä ad hominemeja ja olkinukkeja edelleen.
Mikäli kolme erillistä tukeutumisjoukkoa operoi kukin vaikkapa viidellä säiliöautolla, niitä tarvitaan yhteensä 15 kpl. Ne nypätään puolustusvoimien oman kaluston lisäksi siviililiikennöitsijöiltä pakko-ottamalla. Jos tarvitaan säiliöauto per lentävä kone (rekka hakee uuden lastin sillä aikaa kun kone lentää tehtävää), niin se ei muodosta ihmeellistä ongelmaa. 64:n koneen laivastolle 64 täysperävaunurekkaa on täysin hallittavissa oleva määrä. Vaikka tuplataan tai triplataan varalta ja logistisista syistä, niin edelleenkin pikkujuttu. Säiliöautoja on Suomessa tuhansia.
Ei tuo 64 riitä mihinkään, ks. laskuharjoitus. F-35 menee kai reilut 8 000 litraa eli se lentää sillä tunnin. Polttoainerekka ei siis voi olla tuntia kauempaa poissa. Polttoainetta ei oteta sieltä korpikuusen kannon alta vaan jostain kauempaa, mahdollisesti sabototoitujen tieyhteksien takaa. Kentällä polttoainetta odottava lentokone on "sitting duck".
Lisäksi ohitit kokonaan vihollisen lentotoiminnan. Ei niitä kenttiä tai niiden toimintoja pistetä sileäksi (tai siis kuopille) pelkästään ohjuksin tms. vaan hävittäjät tai rynnäkkökoneet voivat tehdä sen. Mainitsemasi konventionaalinen pommitus on aika passé.
Kuten sanoin, 64 tai 128 tai 192, yhdentekevää. Ei se ole mikään ongelma eikä siitä tässä yhteydessä ole syytä keskustella. Logistiikkaa siinä missä muukin huolto. Koetat vain johtaa keskustelua harhapoluille. Olipa hävittäjälentokonetta kohden tarvittava säiliöautomäärä mikä tahansa, se ei muodostu pullonkaulaksi. Rekka-autot ovat halpoja ja kuskeja riittää. Lentokoneet itse ovat niukka resurssi ja niiden toimintakyky kriittinen tekijä.
Vihollisen lentotoiminnan estäminen on keskeisimpiä ilmavoimien tehtäviä. Siksi niitä torjuntahävittäjiä ollaan hankkimassakin. On siis epälooginen väite, että vihollisen lentotoiminta estää oman lentotoimintamme, kun oma lentotoimintamme nimenomaan estää vihollisen lentotoiminnan. Ilmatorjunnan ohella toki. Yhtä kaikki, hajautettu ja liikkuva toiminta on silti vastatoimi myös tätä uhkaa vastaan osaltaan. Saa niitä tyhjiä tienpätkiä pommittaa. Ei pommikonekaan lähde summanmutikassa kivannäköisiä kohteita etsimään, vaan maali on tiedusteltu ja määrätty jo ennalta.
Lentopommitukset, jotka vedit hätävarana esiin, nimenomaan ovat se konventionaalinen ja passee toimintatapa, kun taas mainitsemani ballistiset tai risteilyohjukset ovat moderni täsmämenetelmä, joka voi ainakin joltain osin läpäistä ilmapuolustuksemme vaivatta. Mutta se on törkeän kallista eikä sitä käytetä summan mutikassa ilman hyvää tiedustelutietoa maaleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
MOT. Olet amisjonne. Mistä nyppäät ne muutamat sadat säiliöautot joka vlp:n ja maantiesuoran viereiseen soramonttuun ? Onko siellä myös huoltotiimi odottamassa ? Tiedätkö paljonko Suomessa on ylipäätään hävittäjäkoneen huoltoon kykeneviä lentokonemekaanikkoja - niitä ei taida olla ihan joka kuusen alle ?
Sitten pieni laskuharjoitus: F-35 kuluttaa noin 10 000 litraa tunnissa (sotakäytössä enemmän), säiliöauto vetää kai normaalisti reilun 20 000 litraa, perävaunussa toiset mokoma. Tässä yhden koneen neljän tunnin (!) polttoaineet.
Yhden lentueen huoltoon tarvittaisiin siis oletetulla 70 km / neljän tunnin etäisyydellä jotkut kolmisenkymmentä täysperävaunuyhdistelmää.
Pelkkiä ad hominemeja ja olkinukkeja edelleen.
Mikäli kolme erillistä tukeutumisjoukkoa operoi kukin vaikkapa viidellä säiliöautolla, niitä tarvitaan yhteensä 15 kpl. Ne nypätään puolustusvoimien oman kaluston lisäksi siviililiikennöitsijöiltä pakko-ottamalla. Jos tarvitaan säiliöauto per lentävä kone (rekka hakee uuden lastin sillä aikaa kun kone lentää tehtävää), niin se ei muodosta ihmeellistä ongelmaa. 64:n koneen laivastolle 64 täysperävaunurekkaa on täysin hallittavissa oleva määrä. Vaikka tuplataan tai triplataan varalta ja logistisista syistä, niin edelleenkin pikkujuttu. Säiliöautoja on Suomessa tuhansia.
Ei tuo 64 riitä mihinkään, ks. laskuharjoitus. F-35 menee kai reilut 8 000 litraa eli se lentää sillä tunnin. Polttoainerekka ei siis voi olla tuntia kauempaa poissa. Polttoainetta ei oteta sieltä korpikuusen kannon alta vaan jostain kauempaa, mahdollisesti sabototoitujen tieyhteksien takaa. Kentällä polttoainetta odottava lentokone on "sitting duck".
Lisäksi ohitit kokonaan vihollisen lentotoiminnan. Ei niitä kenttiä tai niiden toimintoja pistetä sileäksi (tai siis kuopille) pelkästään ohjuksin tms. vaan hävittäjät tai rynnäkkökoneet voivat tehdä sen. Mainitsemasi konventionaalinen pommitus on aika passé.
Kuten sanoin, 64 tai 128 tai 192, yhdentekevää. Ei se ole mikään ongelma eikä siitä tässä yhteydessä ole syytä keskustella. Logistiikkaa siinä missä muukin huolto. Koetat vain johtaa keskustelua harhapoluille. Olipa hävittäjälentokonetta kohden tarvittava säiliöautomäärä mikä tahansa, se ei muodostu pullonkaulaksi. Rekka-autot ovat halpoja ja kuskeja riittää. Lentokoneet itse ovat niukka resurssi ja niiden toimintakyky kriittinen tekijä.
Vihollisen lentotoiminnan estäminen on keskeisimpiä ilmavoimien tehtäviä. Siksi niitä torjuntahävittäjiä ollaan hankkimassakin. On siis epälooginen väite, että vihollisen lentotoiminta estää oman lentotoimintamme, kun oma lentotoimintamme nimenomaan estää vihollisen lentotoiminnan. Ilmatorjunnan ohella toki. Yhtä kaikki, hajautettu ja liikkuva toiminta on silti vastatoimi myös tätä uhkaa vastaan osaltaan. Saa niitä tyhjiä tienpätkiä pommittaa. Ei pommikonekaan lähde summanmutikassa kivannäköisiä kohteita etsimään, vaan maali on tiedusteltu ja määrätty jo ennalta.
Lentopommitukset, jotka vedit hätävarana esiin, nimenomaan ovat se konventionaalinen ja passee toimintatapa, kun taas mainitsemani ballistiset tai risteilyohjukset ovat moderni täsmämenetelmä, joka voi ainakin joltain osin läpäistä ilmapuolustuksemme vaivatta. Mutta se on törkeän kallista eikä sitä käytetä summan mutikassa ilman hyvää tiedustelutietoa maaleista.
Se ei ole yhdentekevää silloin kun homma aletaan oikeasti organisoimaan. Kuten sanoin jo, tunnen jollakin tavalla Niinisalon, mutta se ei ole hyvä esimerkki kun siinä on varuskunta kivenheiton päässä.
Mitäs sanot sitten huollosta, jonka sujuvasti ohitit ? Siihen vaan sorakuopaan moottori levälleen ja kun käsky käy niin ajoon ?
Mielenkiintoista, että sanot minun vetäneen lentopommitukset esiin, kenen näppäimistöltä:
- Niiden pommittaminen vaatii kymmeniä tuhansia pommeja ja viikkoja aikaa vaikka laittaisi ns. ”All in”
- Vihollisen on pakko ennakoida oikein ja tiedustella paljon ja tehokkaasti, jos aikoo haitata operaatiota, tai sitten sen on summan mutikassa pommitettava järjettömillä määrillä kaikkia 45:ttä maantiesuoraa jatkuvasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
MOT. Olet amisjonne. Mistä nyppäät ne muutamat sadat säiliöautot joka vlp:n ja maantiesuoran viereiseen soramonttuun ? Onko siellä myös huoltotiimi odottamassa ? Tiedätkö paljonko Suomessa on ylipäätään hävittäjäkoneen huoltoon kykeneviä lentokonemekaanikkoja - niitä ei taida olla ihan joka kuusen alle ?
Sitten pieni laskuharjoitus: F-35 kuluttaa noin 10 000 litraa tunnissa (sotakäytössä enemmän), säiliöauto vetää kai normaalisti reilun 20 000 litraa, perävaunussa toiset mokoma. Tässä yhden koneen neljän tunnin (!) polttoaineet.
Yhden lentueen huoltoon tarvittaisiin siis oletetulla 70 km / neljän tunnin etäisyydellä jotkut kolmisenkymmentä täysperävaunuyhdistelmää.
Pelkkiä ad hominemeja ja olkinukkeja edelleen.
Mikäli kolme erillistä tukeutumisjoukkoa operoi kukin vaikkapa viidellä säiliöautolla, niitä tarvitaan yhteensä 15 kpl. Ne nypätään puolustusvoimien oman kaluston lisäksi siviililiikennöitsijöiltä pakko-ottamalla. Jos tarvitaan säiliöauto per lentävä kone (rekka hakee uuden lastin sillä aikaa kun kone lentää tehtävää), niin se ei muodosta ihmeellistä ongelmaa. 64:n koneen laivastolle 64 täysperävaunurekkaa on täysin hallittavissa oleva määrä. Vaikka tuplataan tai triplataan varalta ja logistisista syistä, niin edelleenkin pikkujuttu. Säiliöautoja on Suomessa tuhansia.
Ei tuo 64 riitä mihinkään, ks. laskuharjoitus. F-35 menee kai reilut 8 000 litraa eli se lentää sillä tunnin. Polttoainerekka ei siis voi olla tuntia kauempaa poissa. Polttoainetta ei oteta sieltä korpikuusen kannon alta vaan jostain kauempaa, mahdollisesti sabototoitujen tieyhteksien takaa. Kentällä polttoainetta odottava lentokone on "sitting duck".
Lisäksi ohitit kokonaan vihollisen lentotoiminnan. Ei niitä kenttiä tai niiden toimintoja pistetä sileäksi (tai siis kuopille) pelkästään ohjuksin tms. vaan hävittäjät tai rynnäkkökoneet voivat tehdä sen. Mainitsemasi konventionaalinen pommitus on aika passé.
Kuten sanoin, 64 tai 128 tai 192, yhdentekevää. Ei se ole mikään ongelma eikä siitä tässä yhteydessä ole syytä keskustella. Logistiikkaa siinä missä muukin huolto. Koetat vain johtaa keskustelua harhapoluille. Olipa hävittäjälentokonetta kohden tarvittava säiliöautomäärä mikä tahansa, se ei muodostu pullonkaulaksi. Rekka-autot ovat halpoja ja kuskeja riittää. Lentokoneet itse ovat niukka resurssi ja niiden toimintakyky kriittinen tekijä.
Vihollisen lentotoiminnan estäminen on keskeisimpiä ilmavoimien tehtäviä. Siksi niitä torjuntahävittäjiä ollaan hankkimassakin. On siis epälooginen väite, että vihollisen lentotoiminta estää oman lentotoimintamme, kun oma lentotoimintamme nimenomaan estää vihollisen lentotoiminnan. Ilmatorjunnan ohella toki. Yhtä kaikki, hajautettu ja liikkuva toiminta on silti vastatoimi myös tätä uhkaa vastaan osaltaan. Saa niitä tyhjiä tienpätkiä pommittaa. Ei pommikonekaan lähde summanmutikassa kivannäköisiä kohteita etsimään, vaan maali on tiedusteltu ja määrätty jo ennalta.
Lentopommitukset, jotka vedit hätävarana esiin, nimenomaan ovat se konventionaalinen ja passee toimintatapa, kun taas mainitsemani ballistiset tai risteilyohjukset ovat moderni täsmämenetelmä, joka voi ainakin joltain osin läpäistä ilmapuolustuksemme vaivatta. Mutta se on törkeän kallista eikä sitä käytetä summan mutikassa ilman hyvää tiedustelutietoa maaleista.
Se ei ole yhdentekevää silloin kun homma aletaan oikeasti organisoimaan. Kuten sanoin jo, tunnen jollakin tavalla Niinisalon, mutta se ei ole hyvä esimerkki kun siinä on varuskunta kivenheiton päässä.
Mitäs sanot sitten huollosta, jonka sujuvasti ohitit ? Siihen vaan sorakuopaan moottori levälleen ja kun käsky käy niin ajoon ?
Mielenkiintoista, että sanot minun vetäneen lentopommitukset esiin, kenen näppäimistöltä:
- Niiden pommittaminen vaatii kymmeniä tuhansia pommeja ja viikkoja aikaa vaikka laittaisi ns. ”All in”
- Vihollisen on pakko ennakoida oikein ja tiedustella paljon ja tehokkaasti, jos aikoo haitata operaatiota, tai sitten sen on summan mutikassa pommitettava järjettömillä määrillä kaikkia 45:ttä maantiesuoraa jatkuvasti
Minä en puhunut lentopommituksista vaan ballistisista/-risteilyohjuksista.
Tosiaankin on yhdentekevää onko oikeasti organisoitu rekkojen kappalemäärä 64 tai 200. Eihän se ole kuin vähän paksumpi paperipino ja pari sataa reserviläistä enemmän.
En ole ohittanut mitään relevanttia. Ilmavoimat kouluttaa tarvittavan määrän huoltohenkilöstöä. He osaavat varmasti laskea tarpeellisen määrän parhaiten kaluston ja lentotoiminnan suunnitelmien perusteella. Sinun höpinöilläsi soramontuista ilman edes arviota lukumääristä ei ole mitään merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Norjalla on tukena Naton ilmaherruushävittäjät sekä laivaston risteilyohjukset.
Norjalla myös on varaa ostaa lähes mitä vaan, luultavasti se olisi ostanut F22 hävittäjät jos Yhdysvallat olisi niitä myynyt.
Suomen ja Norjan tilannetta sotatilanteessa on aika epärelevanttia verrata toisiinsa.
Ja tähän onneksi on ratkaisu: NATO
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
MOT. Olet amisjonne. Mistä nyppäät ne muutamat sadat säiliöautot joka vlp:n ja maantiesuoran viereiseen soramonttuun ? Onko siellä myös huoltotiimi odottamassa ? Tiedätkö paljonko Suomessa on ylipäätään hävittäjäkoneen huoltoon kykeneviä lentokonemekaanikkoja - niitä ei taida olla ihan joka kuusen alle ?
Sitten pieni laskuharjoitus: F-35 kuluttaa noin 10 000 litraa tunnissa (sotakäytössä enemmän), säiliöauto vetää kai normaalisti reilun 20 000 litraa, perävaunussa toiset mokoma. Tässä yhden koneen neljän tunnin (!) polttoaineet.
Yhden lentueen huoltoon tarvittaisiin siis oletetulla 70 km / neljän tunnin etäisyydellä jotkut kolmisenkymmentä täysperävaunuyhdistelmää.
Pelkkiä ad hominemeja ja olkinukkeja edelleen.
Mikäli kolme erillistä tukeutumisjoukkoa operoi kukin vaikkapa viidellä säiliöautolla, niitä tarvitaan yhteensä 15 kpl. Ne nypätään puolustusvoimien oman kaluston lisäksi siviililiikennöitsijöiltä pakko-ottamalla. Jos tarvitaan säiliöauto per lentävä kone (rekka hakee uuden lastin sillä aikaa kun kone lentää tehtävää), niin se ei muodosta ihmeellistä ongelmaa. 64:n koneen laivastolle 64 täysperävaunurekkaa on täysin hallittavissa oleva määrä. Vaikka tuplataan tai triplataan varalta ja logistisista syistä, niin edelleenkin pikkujuttu. Säiliöautoja on Suomessa tuhansia.
Ei tuo 64 riitä mihinkään, ks. laskuharjoitus. F-35 menee kai reilut 8 000 litraa eli se lentää sillä tunnin. Polttoainerekka ei siis voi olla tuntia kauempaa poissa. Polttoainetta ei oteta sieltä korpikuusen kannon alta vaan jostain kauempaa, mahdollisesti sabototoitujen tieyhteksien takaa. Kentällä polttoainetta odottava lentokone on "sitting duck".
Lisäksi ohitit kokonaan vihollisen lentotoiminnan. Ei niitä kenttiä tai niiden toimintoja pistetä sileäksi (tai siis kuopille) pelkästään ohjuksin tms. vaan hävittäjät tai rynnäkkökoneet voivat tehdä sen. Mainitsemasi konventionaalinen pommitus on aika passé.
Kuten sanoin, 64 tai 128 tai 192, yhdentekevää. Ei se ole mikään ongelma eikä siitä tässä yhteydessä ole syytä keskustella. Logistiikkaa siinä missä muukin huolto. Koetat vain johtaa keskustelua harhapoluille. Olipa hävittäjälentokonetta kohden tarvittava säiliöautomäärä mikä tahansa, se ei muodostu pullonkaulaksi. Rekka-autot ovat halpoja ja kuskeja riittää. Lentokoneet itse ovat niukka resurssi ja niiden toimintakyky kriittinen tekijä.
Vihollisen lentotoiminnan estäminen on keskeisimpiä ilmavoimien tehtäviä. Siksi niitä torjuntahävittäjiä ollaan hankkimassakin. On siis epälooginen väite, että vihollisen lentotoiminta estää oman lentotoimintamme, kun oma lentotoimintamme nimenomaan estää vihollisen lentotoiminnan. Ilmatorjunnan ohella toki. Yhtä kaikki, hajautettu ja liikkuva toiminta on silti vastatoimi myös tätä uhkaa vastaan osaltaan. Saa niitä tyhjiä tienpätkiä pommittaa. Ei pommikonekaan lähde summanmutikassa kivannäköisiä kohteita etsimään, vaan maali on tiedusteltu ja määrätty jo ennalta.
Lentopommitukset, jotka vedit hätävarana esiin, nimenomaan ovat se konventionaalinen ja passee toimintatapa, kun taas mainitsemani ballistiset tai risteilyohjukset ovat moderni täsmämenetelmä, joka voi ainakin joltain osin läpäistä ilmapuolustuksemme vaivatta. Mutta se on törkeän kallista eikä sitä käytetä summan mutikassa ilman hyvää tiedustelutietoa maaleista.
Se ei ole yhdentekevää silloin kun homma aletaan oikeasti organisoimaan. Kuten sanoin jo, tunnen jollakin tavalla Niinisalon, mutta se ei ole hyvä esimerkki kun siinä on varuskunta kivenheiton päässä.
Mitäs sanot sitten huollosta, jonka sujuvasti ohitit ? Siihen vaan sorakuopaan moottori levälleen ja kun käsky käy niin ajoon ?
Mielenkiintoista, että sanot minun vetäneen lentopommitukset esiin, kenen näppäimistöltä:
- Niiden pommittaminen vaatii kymmeniä tuhansia pommeja ja viikkoja aikaa vaikka laittaisi ns. ”All in”
- Vihollisen on pakko ennakoida oikein ja tiedustella paljon ja tehokkaasti, jos aikoo haitata operaatiota, tai sitten sen on summan mutikassa pommitettava järjettömillä määrillä kaikkia 45:ttä maantiesuoraa jatkuvastiMinä en puhunut lentopommituksista vaan ballistisista/-risteilyohjuksista.
Tosiaankin on yhdentekevää onko oikeasti organisoitu rekkojen kappalemäärä 64 tai 200. Eihän se ole kuin vähän paksumpi paperipino ja pari sataa reserviläistä enemmän.
En ole ohittanut mitään relevanttia. Ilmavoimat kouluttaa tarvittavan määrän huoltohenkilöstöä. He osaavat varmasti laskea tarpeellisen määrän parhaiten kaluston ja lentotoiminnan suunnitelmien perusteella. Sinun höpinöilläsi soramontuista ilman edes arviota lukumääristä ei ole mitään merkitystä.
Pommi = risteilyohjus ? heh...
Noilla osin julkisilla vahvuuksilla pidetään toiminnassa Tampere, Rissala ja Rovaniemi. Toki sota-aikana tuskin olisi vuosilomia ;)
Koulutus = viikon kurssi ? Voisi onnistua sopivista lähtökohdista Gripenillä, mutta ei suosikillasi F-35.
On ollut huvittavaa seurata argumentointiasi, kun realistisuus näyttää puuttuvan - en minäkään ilmavoimista tiedä mitään mutta noin muuten sotilaallinen toiminta on varsin tuttua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä F-35 lentotukikohdalta tarvii? Riittävän pitkän ja tasaisen suoran pätkän asfalttia, riittävän leveän väylän siipien sopia esteiden väliin. Tietenkin myös polttoaine- ja asehuollon sekä mahdollisesti teknisen ylläpitohuollon. Ihan kuten mikä tahansa muu hävittäjälentokone tai itse asiassa lentokone ylipäänsä. Ynnä koko joukon suoja, huolto ja tuki.
Asfaltoituja suoria on tieverkko täynnään. Esteiden poistaminen on isoin konkreettinen toimenpide maantiesuoran muuttamisessa lentotukikohdaksi. Se tarkoittaa yleensä valaistuspylväiden ja mahdollisten sähkötolppien kaatamista, liikennemerkkien ja opastinten poistoa ja ehkä pientä puuston raivausta.
Muutoin tarvitsee ajaa ajoneuvokolonna paikalle ja ehkä pystyttää telttoja tai katoksia ja ehkä naamiosuojia. Toki muu omasuoja, kuten vartiointi, lähipuolustus ja ilmatorjunta myös, sekä tukitoiminnot henkilöstölle yms, mutta nämä ovat perinteistä sotatoimintaa joka käy umpimetsässä ja on armeijan peruskauraa kaikissa aselajeissa.
Ilmavoimien maantietuiikohta on helpompi ja nopeampi perustaa kuin jääkärikomppanian puolustusasema. Tarvitaan lähinnä rälläkkää, moottorisahaa ja käsityökaluja. Tie kiitoradaksi on jo olemassa. Muu kulkee pyörillä.
Vaikka täälläkin on Venäjän trolleja, ei täällä tarvitse luoda mielikuvaa supertehokkaasta ja kaikkeen pystyvästä Suomen armeijasta ja eritoten ilmavoimista. Kyllä ne tiedustelutiedot syntyy ihan muuta kautta.
Tuon mallin heikkous on ennakointi. Ei tarvitse kuin ajaa ajoneuvokolonna paikalle, mutta mistä ? Tunnen tuon Niinisalon seudun varsin hyvin, siellä se ei ole ongelma. Säkylä-Virttaa 20+ km menettelee. Rovaniemellä varalaskupaikka on lentokentän vieressä, sitä voi miettiä onko se strategisesti hyvä paikka, mutta huolto toimii.
Sitten vaikka Vieremä, huolto Kajaanista, 70 km eli puolitoista tuntia ????
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.
Oletko käynyt armeijaa vai onko siellä yläastejonne ?
Ei sotatilanteessa todeta, että hoh, Rissala on poissa käytöstä joten tänä iltana klo 18:00 starttaa polttoainesaattue Vieremän vlp:lle, ETA 19:30, 20:30 alkaen voidaan tankata
Kun argumentit loppuvat, alkaa ad hominemit ja olkinuket vilistä. Muuta et sitten osannutkaan.
Tietenkään lentotoiminnan operatiivisia maantiekenttiä ei aleta perustaa reaktiona jonkin poistumiseen vaan se suunnitellaan ja toteutetaan ennakkoon niin, että kun todetaan Rissalan olevan pois käytöstä, varakenttä on jo valmiina ottamaan koneita vastaan minuuttien varoitusajalla tai mitä nyt kestää ajaa säiliörekka jostain soramontun suoja-asemasta maantien levikkeelle.
MOT. Olet amisjonne. Mistä nyppäät ne muutamat sadat säiliöautot joka vlp:n ja maantiesuoran viereiseen soramonttuun ? Onko siellä myös huoltotiimi odottamassa ? Tiedätkö paljonko Suomessa on ylipäätään hävittäjäkoneen huoltoon kykeneviä lentokonemekaanikkoja - niitä ei taida olla ihan joka kuusen alle ?
Sitten pieni laskuharjoitus: F-35 kuluttaa noin 10 000 litraa tunnissa (sotakäytössä enemmän), säiliöauto vetää kai normaalisti reilun 20 000 litraa, perävaunussa toiset mokoma. Tässä yhden koneen neljän tunnin (!) polttoaineet.
Yhden lentueen huoltoon tarvittaisiin siis oletetulla 70 km / neljän tunnin etäisyydellä jotkut kolmisenkymmentä täysperävaunuyhdistelmää.
Pelkkiä ad hominemeja ja olkinukkeja edelleen.
Mikäli kolme erillistä tukeutumisjoukkoa operoi kukin vaikkapa viidellä säiliöautolla, niitä tarvitaan yhteensä 15 kpl. Ne nypätään puolustusvoimien oman kaluston lisäksi siviililiikennöitsijöiltä pakko-ottamalla. Jos tarvitaan säiliöauto per lentävä kone (rekka hakee uuden lastin sillä aikaa kun kone lentää tehtävää), niin se ei muodosta ihmeellistä ongelmaa. 64:n koneen laivastolle 64 täysperävaunurekkaa on täysin hallittavissa oleva määrä. Vaikka tuplataan tai triplataan varalta ja logistisista syistä, niin edelleenkin pikkujuttu. Säiliöautoja on Suomessa tuhansia.
Ei tuo 64 riitä mihinkään, ks. laskuharjoitus. F-35 menee kai reilut 8 000 litraa eli se lentää sillä tunnin. Polttoainerekka ei siis voi olla tuntia kauempaa poissa. Polttoainetta ei oteta sieltä korpikuusen kannon alta vaan jostain kauempaa, mahdollisesti sabototoitujen tieyhteksien takaa. Kentällä polttoainetta odottava lentokone on "sitting duck".
Lisäksi ohitit kokonaan vihollisen lentotoiminnan. Ei niitä kenttiä tai niiden toimintoja pistetä sileäksi (tai siis kuopille) pelkästään ohjuksin tms. vaan hävittäjät tai rynnäkkökoneet voivat tehdä sen. Mainitsemasi konventionaalinen pommitus on aika passé.
Kuten sanoin, 64 tai 128 tai 192, yhdentekevää. Ei se ole mikään ongelma eikä siitä tässä yhteydessä ole syytä keskustella. Logistiikkaa siinä missä muukin huolto. Koetat vain johtaa keskustelua harhapoluille. Olipa hävittäjälentokonetta kohden tarvittava säiliöautomäärä mikä tahansa, se ei muodostu pullonkaulaksi. Rekka-autot ovat halpoja ja kuskeja riittää. Lentokoneet itse ovat niukka resurssi ja niiden toimintakyky kriittinen tekijä.
Vihollisen lentotoiminnan estäminen on keskeisimpiä ilmavoimien tehtäviä. Siksi niitä torjuntahävittäjiä ollaan hankkimassakin. On siis epälooginen väite, että vihollisen lentotoiminta estää oman lentotoimintamme, kun oma lentotoimintamme nimenomaan estää vihollisen lentotoiminnan. Ilmatorjunnan ohella toki. Yhtä kaikki, hajautettu ja liikkuva toiminta on silti vastatoimi myös tätä uhkaa vastaan osaltaan. Saa niitä tyhjiä tienpätkiä pommittaa. Ei pommikonekaan lähde summanmutikassa kivannäköisiä kohteita etsimään, vaan maali on tiedusteltu ja määrätty jo ennalta.
Lentopommitukset, jotka vedit hätävarana esiin, nimenomaan ovat se konventionaalinen ja passee toimintatapa, kun taas mainitsemani ballistiset tai risteilyohjukset ovat moderni täsmämenetelmä, joka voi ainakin joltain osin läpäistä ilmapuolustuksemme vaivatta. Mutta se on törkeän kallista eikä sitä käytetä summan mutikassa ilman hyvää tiedustelutietoa maaleista.
Se ei ole yhdentekevää silloin kun homma aletaan oikeasti organisoimaan. Kuten sanoin jo, tunnen jollakin tavalla Niinisalon, mutta se ei ole hyvä esimerkki kun siinä on varuskunta kivenheiton päässä.
Mitäs sanot sitten huollosta, jonka sujuvasti ohitit ? Siihen vaan sorakuopaan moottori levälleen ja kun käsky käy niin ajoon ?
Mielenkiintoista, että sanot minun vetäneen lentopommitukset esiin, kenen näppäimistöltä:
- Niiden pommittaminen vaatii kymmeniä tuhansia pommeja ja viikkoja aikaa vaikka laittaisi ns. ”All in”
- Vihollisen on pakko ennakoida oikein ja tiedustella paljon ja tehokkaasti, jos aikoo haitata operaatiota, tai sitten sen on summan mutikassa pommitettava järjettömillä määrillä kaikkia 45:ttä maantiesuoraa jatkuvastiMinä en puhunut lentopommituksista vaan ballistisista/-risteilyohjuksista.
Tosiaankin on yhdentekevää onko oikeasti organisoitu rekkojen kappalemäärä 64 tai 200. Eihän se ole kuin vähän paksumpi paperipino ja pari sataa reserviläistä enemmän.
En ole ohittanut mitään relevanttia. Ilmavoimat kouluttaa tarvittavan määrän huoltohenkilöstöä. He osaavat varmasti laskea tarpeellisen määrän parhaiten kaluston ja lentotoiminnan suunnitelmien perusteella. Sinun höpinöilläsi soramontuista ilman edes arviota lukumääristä ei ole mitään merkitystä.
Pommi = risteilyohjus ? heh...
Noilla osin julkisilla vahvuuksilla pidetään toiminnassa Tampere, Rissala ja Rovaniemi. Toki sota-aikana tuskin olisi vuosilomia ;)
Koulutus = viikon kurssi ? Voisi onnistua sopivista lähtökohdista Gripenillä, mutta ei suosikillasi F-35.
On ollut huvittavaa seurata argumentointiasi, kun realistisuus näyttää puuttuvan - en minäkään ilmavoimista tiedä mitään mutta noin muuten sotilaallinen toiminta on varsin tuttua
Ei näytä olevan. Tai ehkä se teidän tapanne, mutta Suomessa on vähän eri meno. Varusmieskoulutus on enemmän kuin viikon kurssi, varsinkin erikoisaloilla.
Vierailija kirjoitti:
Monellako miljardilla Norja muuten osallistui EUn tukipaketteihin?
Norja ei ole EU:ssa, idiootti
Vierailija kirjoitti:
F-35 näkyy tasan yhtä kaukaa kuin muutkin koneet, jos ja kun se käyttää tutkaansa. Awacs-koneet havaitsevat tutkan säteilyn ja pystyvät sen avulla paikantamaan.
Jos F-35 ei käytä tutkaansa, on se käytännössä sokeampi kuin tutkakone.
F35 tutka on hyvin passiivinen ja ylivoimaiseti paras maailmassa. Tässä hornet lentäjän kertomusta asiasta, mikä se todellisuus on vaikka AWACS kohteen havaitsisikin..
"Retired U.S. Marine Corps Maj. Dan Flatley will never forget the crushing feeling of helplessness he felt the first time he faced a stealth jet while he was flying in an F/A-18.
“I remember indelibly the moment in which the AWAC (airborne early warning and control plane) called out to me that there was a Raptor in front of me at very close range that made me uncomfortable,” Flatley told Business Insider in a phone interview.
“I had no way of targeting him, no way of defending myself.”
Despite years of training to stay focused and level headed under the extreme pressures of air-to-air combat, a sense of dread set in.
“What the public doesn’t realize is how dominant the difference in information is,” said Flatley. While the F-35 performs similarly to legacy jets in some areas like speed, turning, and range, there's a huge, ever-growing information gap between what the F-35 pilot sees and what an F-18 pilot sees.
The F-35 features six cameras stationed around the jet and a helmet display that allows pilots to literally look through the jet as if it wasn't there. It features the only infrared radar on a US fighter since the F-14, and uses unprecedented sensor-fusion capabilities to paint an incredibly vivid picture of its surroundings for miles out."
mies53v
Jos on suunniteltu huollon siirtymä Kajaanista Vieremälle niin siihen varataan se tarvittava puolitoista tuntia. Kyllä armeija tietää, millä vauhdilla se pystyy siirtymään. Ei se ole vaikeasti ennakoitavissa. Siinä ei ole mitään supertehokasta ja kaikkeen pystyvää. Sillä lailla me tavalliset ihmisetkin toimimme. Jos on oltava tiettyyn kellonlyömään jossakin, niin lähdetään riittävän ajoissa liikkeelle. Miksei siihen ilmavoimat kykenisi, kun sitä suunnitellaan ja harjoitellaan ihan jatkuvasti kuitenkin.