Lue keskustelun säännöt.
Poika on taas tuomassa eri naisystävän jouluglögille
27.11.2021 |
Onko 187-senttiset juristit jotenkin haluttuja deittimarkkinoilla? Koko ajan vaihtuu naiset ja haluaisin itse nähdä jo vakiintumista ja lapsenlapsia.
Kommentit (68)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nosta kissa pöydälle ja ala muistelemaan että kuka ollut minäkin vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi vain glögille. Joulupöydässä olisi ikävä istua tuntemattoman ihmisen kanssa.
Tästä tuli mieleen kun olin tapaillut mieheni kanssa vajaa puoli vuotta ja hän kutsui joulupäivälliselle lapsuudenperheensä luo. En ollut tavannut vanhempiaan ennen. Varmistelin vielä että minut on oikeasti kutsuttu kun tuntui hassulta mennä jouluaattona vieraiden luo.
No vuosia myöhemmin anoppi sitten kertoi että oli aikamoinen yllätys kun olin tullut paikalle koska mieheni ei ollut kertonut heille etukäteen! Onneksi ovat ystävällisiä ihmisiä joten en huomannut silloin paikan päällä mitään outoa käytöksessään. Olisin kuollut häpeästä jos olisin tiennyt ettei minua oltukaan kutsuttu.
Niin ja parasta vielä oli että anoppi oli väsännyt minullekin lahjan huomaamatta päivällisen ohessa, jotta en olisi ainoa jolle ei jaettaisi joululahjoja ruuan jälkeen!
Vierailija kirjoitti:
No sanot sille, että seuraavan ehdokkaan halut nähdä vasta kun on varmasti menossa naimisiin.
Typerää joka heilaa vanhemmille esitellä.
Tämä voisi olla hyvä idea tai ainakin, että asuisivat yhdessä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi vain glögille. Joulupöydässä olisi ikävä istua tuntemattoman ihmisen kanssa.
Tästä tuli mieleen kun olin tapaillut mieheni kanssa vajaa puoli vuotta ja hän kutsui joulupäivälliselle lapsuudenperheensä luo. En ollut tavannut vanhempiaan ennen. Varmistelin vielä että minut on oikeasti kutsuttu kun tuntui hassulta mennä jouluaattona vieraiden luo.
No vuosia myöhemmin anoppi sitten kertoi että oli aikamoinen yllätys kun olin tullut paikalle koska mieheni ei ollut kertonut heille etukäteen! Onneksi ovat ystävällisiä ihmisiä joten en huomannut silloin paikan päällä mitään outoa käytöksessään. Olisin kuollut häpeästä jos olisin tiennyt ettei minua oltukaan kutsuttu.
Niin ja parasta vielä oli että anoppi oli väsännyt minullekin lahjan huomaamatta päivällisen ohessa, jotta en olisi ainoa jolle ei jaettaisi joululahjoja ruuan jälkeen!
Ihana anoppi <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juristin nyt luulisi tietävän, että sitoutuminen ei koskaan kannata. Fiksu poika.
Seksuaalisesti aktiivinen mies, joka ei halua sitoutua vielä, on selkeä uhka mammoille :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna pojan nauttia nuoruudesta ja irtonumeroseksistä, ehtii sitä myöhemminkin ryhtyä kestotilaajaksi ja pettyä erityisesti lapsiluvun täytyttyä vuosi vuodelta heikkeneviin kanta-asiakasetuihin.
Olisi kiva, jos ap tarkentaisin, että kuinka usein pojalla vaihtuvat naisystävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap, kuulostat ihan minulta 10 vuotta sitten!
Tuolloin poikani oli 29v, juristi hänkin, ei hän nyt ihan joka vuosi uutta naisystävää joulupöytään tuonut, mutta en voinut olla huomaamatta ettei yksikään suhde yli kahta vuotta kestänyt... Minullakin oli kova tarve (?) nähdä, että liki kolmekymppinen poikani "onnistuisi" vihdoin vakiintumaan, ja kieltämättä hinku lapsenlapsiin nosti päätään. Jotenkin onnistuin pitämään nämä aatokseni ominani, siinä auttoi tietty myös se, että pari vuotta myöhemmin tyttäreni sitten tuli raskaaksi. Saivat miehensä kanssa 3 lasta putkeen todella pienillä ikäeroilla. Mummohaaveeni kävivät siis toteen.
Poikani täytti 35v, eikä vieläkään ollut edes asunut yhdessä kenenkään kanssa, ainakaan virallisesti...! Tässä vaiheessa muistan tehneeni eräänlaista surutyötä siitä, etten todennäköisesti ikinä näe poikaani isänä. Hän vaikutti tyytyväiseltä elämäänsä, ja mietinkin että nykyään kun on ns normaalia olla hankkimatta lapsia ja elellä ihan vaan sinkkuna, niin kenties hän on tuollaisen elämäntavan valinnut eikä minulla tietenkään ole siihen mitään sanottavaa! Aloin pohdiskella syvemminkin tätä lisääntymistä nyt versus ennen. Olisinko itsekään hankkinut lapsia, jos olisin elänyt tämän päivän komekymppisenä? Minun nuoruudessani lastenhankintaa ei edes mietitty, lapset vain ilmaantui naimisiinmenon jälkeen, "niin vain kuului tehdä". Olin päälle parikymppinen saadessani lapseni, nykymittapuulla ihan kakara :D
Kunnes kolme vuotta sitten, poikani oli juuri täyttänyt 39-vuotta, ja esitteli joulupöydässä uuden tyttöystävän. Tyttö todellakin, hän oli kaunis, hoikka ja koulutettu 29-vuotias (?!), he olivat juuri muuttanut yhteen ja odottivat lasta!!! Olin niin häkeltynyt ja onnesta sekaisin, että aloin itkeä :D mukava ensivaikutelma miniä-paralle....
Oli niin upeaa saada vielä yksi lapsenlapsi, pojantytär, varsinkin kun en ole enää työelämässä kuten tyttärenlasteni ollessa pieniä. Näin eläkkeellä mummoudesta nauttii ihan erilailla!
Nyt kuulin, että odottavat toista lasta, poikaa!
Lähipiirissä on pari muutakin tällaista "isäksi nelikymppisenä" - tapausta. Liekö tämä jonkin uusi normi, vai mitä. Tietty lastenhankintaa lykättöessä noin pitkälle, ei voi olla enää varma pystyykö lisääntyä. Mutta muutoin näkisin tämän olevan positiivinenkin asia, että takana on elettyä elämää, on ehditty luoda uraa, matkustella ja bailata, niin jaksaa ihan täysillä keskittyä pikkulapsiarkeen eikä ole "kiire" mihinkään, kun paljon on jo nähty..
Miniäkin, uraa luonut ihminen, on jäänyt kotiin hoitamaan lapset "ainakin 3 vuotiaaksi asti kotona", ihanaa kun on läsnä heille, eikä kiirehdi takaisin töihin, töitä ehtii kyllä tehdä monta vuosikymmeniä, lapset on pieniä vain kerran!
Kunnon avautuminen! Pointti oli, että ap älä painosta poikaasi tai päivittele hänen sitoutumattomuuttaan. Isoäitiys koittaa sinulle, jos niin on tarkoitettu, joku päivä.
Miksi 28v:n pitäisi vakiintua? Lisäksi juristi- tai lääkärityttöystävä ei välttämättä halua vielä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi ap, kuulostat ihan minulta 10 vuotta sitten!
Tuolloin poikani oli 29v, juristi hänkin, ei hän nyt ihan joka vuosi uutta naisystävää joulupöytään tuonut, mutta en voinut olla huomaamatta ettei yksikään suhde yli kahta vuotta kestänyt... Minullakin oli kova tarve (?) nähdä, että liki kolmekymppinen poikani "onnistuisi" vihdoin vakiintumaan, ja kieltämättä hinku lapsenlapsiin nosti päätään. Jotenkin onnistuin pitämään nämä aatokseni ominani, siinä auttoi tietty myös se, että pari vuotta myöhemmin tyttäreni sitten tuli raskaaksi. Saivat miehensä kanssa 3 lasta putkeen todella pienillä ikäeroilla. Mummohaaveeni kävivät siis toteen.
Poikani täytti 35v, eikä vieläkään ollut edes asunut yhdessä kenenkään kanssa, ainakaan virallisesti...! Tässä vaiheessa muistan tehneeni eräänlaista surutyötä siitä, etten todennäköisesti ikinä näe poikaani isänä. Hän vaikutti tyytyväiseltä elämäänsä, ja mietinkin että nykyään kun on ns normaalia olla hankkimatta lapsia ja elellä ihan vaan sinkkuna, niin kenties hän on tuollaisen elämäntavan valinnut eikä minulla tietenkään ole siihen mitään sanottavaa! Aloin pohdiskella syvemminkin tätä lisääntymistä nyt versus ennen. Olisinko itsekään hankkinut lapsia, jos olisin elänyt tämän päivän komekymppisenä? Minun nuoruudessani lastenhankintaa ei edes mietitty, lapset vain ilmaantui naimisiinmenon jälkeen, "niin vain kuului tehdä". Olin päälle parikymppinen saadessani lapseni, nykymittapuulla ihan kakara :D
Kunnes kolme vuotta sitten, poikani oli juuri täyttänyt 39-vuotta, ja esitteli joulupöydässä uuden tyttöystävän. Tyttö todellakin, hän oli kaunis, hoikka ja koulutettu 29-vuotias (?!), he olivat juuri muuttanut yhteen ja odottivat lasta!!! Olin niin häkeltynyt ja onnesta sekaisin, että aloin itkeä :D mukava ensivaikutelma miniä-paralle....
Oli niin upeaa saada vielä yksi lapsenlapsi, pojantytär, varsinkin kun en ole enää työelämässä kuten tyttärenlasteni ollessa pieniä. Näin eläkkeellä mummoudesta nauttii ihan erilailla!
Nyt kuulin, että odottavat toista lasta, poikaa!Lähipiirissä on pari muutakin tällaista "isäksi nelikymppisenä" - tapausta. Liekö tämä jonkin uusi normi, vai mitä. Tietty lastenhankintaa lykättöessä noin pitkälle, ei voi olla enää varma pystyykö lisääntyä. Mutta muutoin näkisin tämän olevan positiivinenkin asia, että takana on elettyä elämää, on ehditty luoda uraa, matkustella ja bailata, niin jaksaa ihan täysillä keskittyä pikkulapsiarkeen eikä ole "kiire" mihinkään, kun paljon on jo nähty..
Miniäkin, uraa luonut ihminen, on jäänyt kotiin hoitamaan lapset "ainakin 3 vuotiaaksi asti kotona", ihanaa kun on läsnä heille, eikä kiirehdi takaisin töihin, töitä ehtii kyllä tehdä monta vuosikymmeniä, lapset on pieniä vain kerran!Kunnon avautuminen! Pointti oli, että ap älä painosta poikaasi tai päivittele hänen sitoutumattomuuttaan. Isoäitiys koittaa sinulle, jos niin on tarkoitettu, joku päivä.
Sun poikas on Alfa. Ihan joka jätkä ei millään saa 10 vuotta nuorempaa vaimoketta! Ei, vaikka olis kuinka rahamies juristi....
Onnittelut!
M40
Vierailija kirjoitti:
Miksi 28v:n pitäisi vakiintua? Lisäksi juristi- tai lääkärityttöystävä ei välttämättä halua vielä lapsia.
Nykyään isäksi tullaan keskimäärin 31,5- vuotiaana, äidiksi tyyliin 29,6-vuotiaana. Eli aika moni saa esikoisensa lähempänä neljääkymppiä!
Olikohan niin, että kolmasosa pääkaupunkiseudulla asuvista korkeakoulutetuista naisusta on jo täyttänyt 35-vuotta saadessaan esikoisensa? Vai useampi? Tämmöisen tutkimuksen näin jossain, ja oma empiirinen tosielämän tutkailuni kertoo samaa.
Ei mikään ihme siis ole 28-vuotias poikamies nykypäivänä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta se pointti tässä oli se, että poika tuo näitä eri naisia näytille?
Eläköön miten elää, mutta vanhemmille ei pidä esitellä, ennenkuin on tosi kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Olkoon 187-senttinen juristi, mutta hän on alemman tason mies, koska vaihtelee naista koko ajan. (Itseäni ei olisi 187-senttinen juristi muuten nuorena kiinnostanut lainkaan.)
Kun jatkuvasti saa uusia naisia niin on selvästi haluttu mies.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se pointti tässä oli se, että poika tuo näitä eri naisia näytille?
Eläköön miten elää, mutta vanhemmille ei pidä esitellä, ennenkuin on tosi kyseessä.
Nykyäänhän yöpyvät teinitkin yhdessä jommankumman vanhempien luona. Mikä pointti tuo nyt on. Kivahan se on uusiin ihmisiin tutustua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi vain glögille. Joulupöydässä olisi ikävä istua tuntemattoman ihmisen kanssa.
Voi kuule, joulupöydässä voi hyvinkin istua ihan toinen nainen. Ei olisi ensimmäinen kerta.
ap
Aika erikoinen tyyppi tuo poikasi. Itselleni ei tulisi mieleenkään esitellä jotain pari viikkoa sitten tapaamaani miestä vanhemmilleni, puhumattakaan että perheeni joulunviettoon sellaisen raahaisin. 🙄
Ehkä poikasi on sitoutumiskammoinen naistenmies?
Vierailija kirjoitti:
Seksuaalisesti aktiivinen mies, joka ei halua sitoutua vielä, on selkeä uhka mammoille :D
Harva tuo tuolle tasolle jäät parisuhteet suvun jouluruokailuun.
Tästä tuli mieleen kun olin tapaillut mieheni kanssa vajaa puoli vuotta ja hän kutsui joulupäivälliselle lapsuudenperheensä luo. En ollut tavannut vanhempiaan ennen. Varmistelin vielä että minut on oikeasti kutsuttu kun tuntui hassulta mennä jouluaattona vieraiden luo.
No vuosia myöhemmin anoppi sitten kertoi että oli aikamoinen yllätys kun olin tullut paikalle koska mieheni ei ollut kertonut heille etukäteen! Onneksi ovat ystävällisiä ihmisiä joten en huomannut silloin paikan päällä mitään outoa käytöksessään. Olisin kuollut häpeästä jos olisin tiennyt ettei minua oltukaan kutsuttu.