Lue keskustelun säännöt.
Kerro jokin "outo" juttu itsestäsi!
Vierailija
20.02.2015 |
Tässä minulta: Olen äärimmäisen pedantti ihminen, rakastan siisteyttä ja järjestystä..epäsiisteys saa minut hulluuden partaalle, mutta.
Hirveässä flunssassa, kuten nyt, heittelen räkäiset nenäliinat ympäri lattiaa. En koskaan ole ymmärtänyt miksi, mutta minusta se on jotenkin lohduttavaa. Ei ihanaa tai siistiä tai helppoa, vain lohduttavaa. Tuntuu hyvältä ja tosiaankin juuri lohduttavalta nähdä kaikki ne valkoiset, räkäiset mytyt pitkin lattioita, kun itsellä on kurjaakin kurjempi olo. Miksihän?
Kommentit (262)
Rakastan lukemista ja tv-sarjojen katselua, saatan käyttää vaikka koko päivän tai useamman päivän putkeen tähän puuhaan, olen aivan koukussa ja ihastun hahmoihin ja itken ja nauran ja vaikutun mahtavasta juonesta yms... Ei tässä vielä mitään outoa, mutta kun myöhemmin en välttämättä edes muista, mitä kirjassa tai sarjassa tapahtui! Muistan vain, että aivan hemmetin hyvä oli, mutta en aina muista loppuratkaisua tai juonenkäänteitä muutenkaan. Sitten onkin kiva kun voi katsoa uudelleen :)
Muutoin minulla ei ole keskivertoa huonompi muisti. Tämä sama "ongelma" minulla on ollut ihan lapsesta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on pakko-oireinen häiriö, joka keskittyy lähes täysin pakkoajatuksiin (PURE-O). Mulla on hirveän hyvä visuaalinen muisti ja muistan esim. reitit ulkomuistista kerran ne kuljettuani ja mielettömiä määriä yksityiskohtia ympäristöstä, mitä ihmisillä oli päällä jne. Mieleen jää selkeät valokuvat. Valitettavasti tämä ei oo täydellinen valokuvamuisti, eli en muista esim. kirjan sisältöjä, enkä varsinkaan mitään tekstejä yleensä. :-(
Kaikkein oudointa minussa on se, että revin ihoani sormista ja varpaista. Siis sitä sellaista vaaleaa kuollutta ihosolukkoa.
Kassalla työskennellessäni osasin kaikkien tuotteiden hinnat muutaman kymmenen sentin heitolla ja muistan monet vieläkin.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 19:33"]Osaan tärisyttää silmiäni, eli pupillit tärisevät nopeasti edestakaisin. Ihan ohimennen huomasin lapsena, että osaan tehdä niin ja kaverit olivat ihan järkyttyneitä, näyttää kuulemma friikiltä. En tiedä, onko tämä ehkä ihan tavallistakin, koska harvemmin tulee kenenkään kanssa puheeksi.
[/quote]
Mää osaan tän myös! Muita outoja...no nää perus mustapäiden puristelut ja pierujen haistot ainakin. Ja pakonomainen tarve ajatella mitä _voisi_ käydä, jtn taikauskologiikkaa siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään ilmapalloja. Ne on kivoja koristeina, mutta se puhaltaminen tai täyden ilmapallon kanssa leikkiminen..Tai täyden ilmapallon solmiminen!! Yäks.
Olen varma, että joskus on jonkun silmämunat menneet rikki, kun ilmapallo on räjähtänyt liian lähellä kasvoja. Hyi hel.....tti!
Kuuntelen, luen tai katselen jonkin asian toistaen sitä uupumukseen saakka. Siis siten, että jos olen ihastunut johonkin videoon youtubessa niin katselen pelkästään sitä videota tuntikausia ja toistan tätä päiväkausia kunnes kyllästyn siihen.
Esimerkiksi tuo video, siinä on koukuttavaa se kun tuo videon alussa oleva aasialainen naisen silmät liikkuu hassusti. Tuo sama nainen tekee samanlaisia ilmeitä ja liikuttaa samalla tavalla silmiään muissakin videoissa. Haluaisin tehdä noista hassuista ilmeistä 'supercutin' ja katsella sitä kunnes kyllästyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hitsi, minulla lapsuudessa oli juurikin samantyylisiä tuntemuksia kun mitä viestissä 120 ja ylenpänä kuvataan. Välillä siis nukahtamisen ja valveen rajamailla lapsena tuntui kun sormet turposivat jättiläisen sormiksi, tämä aiheutti tietysti paniikin ja juoksin ja itkin ympäri asuntoa ravistellellen käsiä. Tätä tuntui tapahtuvan kausittain. Vanhemmat olivat alkuun ihan kauhuissaan tästä. Mistään unissakävelystä/ yöllisistä kauhukohtauksista ei ollut kyse, koska muistan edelleen sen paniikin tunteen mitä tästä aiheutui, tuntemukset olivat niin todellisen oloisia. Kohtaukset loppuivat lapsuudessa, mutta muistan näitä tulleen hieman vanhempanakin juurikin kuumeessa.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 22:36"][quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 22:29"]
Osaan viheltää kielelläni. Ääni kuulostaa matalalta kukkopilliltä. Minulla on ollut nuorempana useita unihalvauksia. Juuri tuota painontunnetta rinnalla, mistä joku mainitsi. Tukehtumisen tunnetta, ja kerran yritin unessa juosta, mutta jalat olivat kuin suossa. Kerran näin samalla isoja kuvioita, jotka pelottivat.
[/quote]
Äitini osaa tuon kukkopillivihellyksen kielellään! Laittaa sen "tötterölle" ja puhaltaa :) Lapsena ärsytti hirveästi, kun äiti ilmeisesti ajatteli, että kaikki sen osaavat kun vähän harjoittelevat, ja eihän siitä kenelläkään muulla mitään tullut, vaikka se niin koetti opettaa. Ilmeisesti tosi yksilöllistä, mä en koskaan saanut sylkiroiskua kummempaa tapahtumaan :D
[/quote]
appi ja mieheni osaa tuon kans, matkivat käkeä tai kyyhkyjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viestin kirjoittaja ei varmaan arvaakaan, miten iloiseksi minut teki!!! :D Minä kun luulin olevani maailman ainoa aikuinen ihminen, joka syyllistyy noihin kaikkiin mainittuihin ällöttävyyksiin - ja nauttii siitä kuin pieni lapsi. ;) Olen joskus ihmetellyt, että mistä hitosta tuommoiset tavat ovat peräisin; onkohan ihan ns. tervettä? Tekevätkö muutkin tuota, mutta eivät vaan myönnä?
-N29
Kerpele! Mun piti lainata tähän yhtä viestiä; ei onnistunut. Hävettää, niin että meen kai nyt pois :D
T. Äskeinen N29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 23:40"]Ei hitsi, minulla lapsuudessa oli juurikin samantyylisiä tuntemuksia kun mitä viestissä 120 ja ylenpänä kuvataan. Välillä siis nukahtamisen ja valveen rajamailla lapsena tuntui kun sormet turposivat jättiläisen sormiksi, tämä aiheutti tietysti paniikin ja juoksin ja itkin ympäri asuntoa ravistellellen käsiä. Tätä tuntui tapahtuvan kausittain. Vanhemmat olivat alkuun ihan kauhuissaan tästä. Mistään unissakävelystä/ yöllisistä kauhukohtauksista ei ollut kyse, koska muistan edelleen sen paniikin tunteen mitä tästä aiheutui, tuntemukset olivat niin todellisen oloisia. Kohtaukset loppuivat lapsuudessa, mutta muistan näitä tulleen hieman vanhempanakin juurikin kuumeessa.
[/quote]
Tätä on tapahtunu myös mulle!!! Välillä tuntu myös, että katto laskeutu alemmaksi...
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 23:50"]
Kerpele! Mun piti lainata tähän yhtä viestiä; ei onnistunut. Hävettää, niin että meen kai nyt pois :D
T. Äskeinen N29
[/quote]
Kaunein kuulemani kirosana ikinä: Kerpele..
N29 tiedätkö, vaikutit juuri meidän perheen kirosanavarastoon aika ratkaisevasti..=))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 23:52"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 23:40"]Ei hitsi, minulla lapsuudessa oli juurikin samantyylisiä tuntemuksia kun mitä viestissä 120 ja ylenpänä kuvataan. Välillä siis nukahtamisen ja valveen rajamailla lapsena tuntui kun sormet turposivat jättiläisen sormiksi, tämä aiheutti tietysti paniikin ja juoksin ja itkin ympäri asuntoa ravistellellen käsiä. Tätä tuntui tapahtuvan kausittain. Vanhemmat olivat alkuun ihan kauhuissaan tästä. Mistään unissakävelystä/ yöllisistä kauhukohtauksista ei ollut kyse, koska muistan edelleen sen paniikin tunteen mitä tästä aiheutui, tuntemukset olivat niin todellisen oloisia. Kohtaukset loppuivat lapsuudessa, mutta muistan näitä tulleen hieman vanhempanakin juurikin kuumeessa. [/quote] Tätä on tapahtunu myös mulle!!! Välillä tuntu myös, että katto laskeutu alemmaksi...
[/quote]
ei hitto, nyt kun mainitsit, niin itse joskus yöllä havahduin myös tuohon tunteeseen lapsena. Olisipa hyvä muistaa oliko jotain muitakin samantyyppisiä oireita, mitä tuli "koettua". -tuo edellinen
Joskus mä puhun mun pehmonorsulleni.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 19:33"]Osaan tärisyttää silmiäni, eli pupillit tärisevät nopeasti edestakaisin. Ihan ohimennen huomasin lapsena, että osaan tehdä niin ja kaverit olivat ihan järkyttyneitä, näyttää kuulemma friikiltä. En tiedä, onko tämä ehkä ihan tavallistakin, koska harvemmin tulee kenenkään kanssa puheeksi.
[/quote]
Mulla oli lapsena kaveri joka osas tuota! Aivan kauheen näköstä :D tai siis näyttää siltä että kohta menee ihminen rikki. Miten toi siis tehdään, jännitetäänkö silmiä jotenkin vai häh?
Ihastun tv-sarjojen fiktiivisiin hahmoihin. Olen 34-vuotias nainen.
Olen salaa vähän taikauskoinen. Luen horoskooppeja lehdistä, vaikka en muka usko niihin. Olen hulluna kaikenmaailman persoonallisuus- ynnä muihin testeihin ja teen aina kaikki Facebookin hömppätestit. Jollain tasolla toivon saavani niiden avulla selville jotain itsestäni, olevaisesta ja tuonpuoleisesta.
Nautin karvojen nyppimisestä, kulmakarvoja nyppiessä pitää hillitä etten nypi liikaa. Nypin myös bikinirajoja ja joskus säärikarvoja. Etsin sieltä aina sisäänpäin kasvaneita karvoja, suurin nautinto tulee jos kutiseva kohta osoittautuu sisäänpäinkasvaneeksi karvaksi ja sen saa pois. Revin myös kynsinauhoja ja nypin niitä pinseteillä.
Juttelen pääni sisällä englanniksi, voin vaikka selostaa "jollekin" miten ruukaan viettää jouluja, tai mitä yleensä syön päivän aikana tä ihan mitä vaan.
Osaan perustella itselleni hyvin vakuuttavasti miksi kellonsoittoon ei tarvi herätä vaan voin torkuttaa. Yksi syy on että jos herään kyljelläni niin mun täytyy kalibroida itseni nukkumalla vielä hetki selällään. Toinen liittyy jotenkin siihen että herätys ei koske oikeasti mua, en vaan ikinä herätessäni muista perustelujani, muistan vaan että joku hyvä selitys siihen oli.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2015 klo 21:38"]Puhun joskus itsekseni niin, että kerron jollekin mielessä olevalle ihmiselle jotain juttua ja saatan sanoa äänen myös sen mitä kaveri mahdollisesti kommentoi.. Joo kuulostaa tosi oudolta!
[/quote]
Sama täällä! Varsinkin autolla ajaessa. Tavallaan kuvittelen etukäteen, miten joku tilanne menee, tai sitten puin jälkikäteen jotain, mitä olisi pitänyt sanoa ja mitä toinen olisikin siihen sanonut.
Minulla on kaksi nenää. Toinen on persposkien yläpuolella. Siinä mistä persvako alkaa. Lääkärin mukaan äiti olisi alkanut odottamaan kaksosia, mutta minä vahvempana olen tavallaan syönyt tilan heikommalta ja sillä ei ole ollut mahdollisuuksia kasvaa kohdussa. Ainoastaan nenä takapuolessani muistuttaa syntymättömästä kaksosestani.