Lue keskustelun säännöt.
Turhauttaako ketään muuta katsella valtavaa käyttökelpoisen tavaran/tekstiilien määrää kirppiksillä
26.11.2021 |
ka kierrätyskeskuksissa, ja samalla tiedostaa että ne on hylätty sinne vain ja ainoastaan sen takia, etteivät ole enää "muodissa".
Ja tämän muodin ja trendikkyyden meille syöttävät markkinakoneistot.
Psykologisestihan se menee niin, että ihminen luulee, että hänen itsensä oma sisustus- tai vaatemaku on muuttunut, muttei tajua että hänen mieleensä on vaikutettu mainonnalla, jolta ei voi välttyä enää missään.
Kiertelin juuri eilen kierrätyskeskuksessa, ja katselin esim. piiiiitkäää riviä täysin ehjiä, siistejä, haalistumattomia verhoja, joiden kohtalo on tullut roikkua hylättynä, ja päätyä todennäköisesti polttoon/kaatopaikalle, koska kukaan ei halua niitä. Vaikka ovat siistejä ja hintakin vain euron per verho.
Ja ainoa hylkäämisen syy siinä, että ovat noin 1990-2000 mallistoa.
Sama homma huonekalujen, mattojen, kodintavaroiden jne suhteen. Ja tuo oli vain YKSI kierrätyskeskus! Kuinka paljon hylättyä tavaraa onkaan koko Suomessa tai maailmassa.
JA IHMISET SHOPPAAVAT SAMALLA HULLUNA UUTTA KAUPOISTA.
Hullu, tyhmä maailma.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän vain kertoo siitä, että ihmiset kierrättävät hyvin. Positiivinen asia. Miksi käännät senkin negatiiviseksi?
Reduce, reuse, recycle - kierrätys on listalla viimeisenä ihan hyvästä syytä.
Tietenkin on parempi, että tuote lähtee kiertoon, mutta vielä parempi olisi, että alkuperäinen hankkija käyttää sen aidosti loppuun.
Toiseksi, ylikulutuksen kannalta haastehan on just se, ettei nuo tuottteet lopulta edes kierrä. Jos sinä luovut vanhasta, käyttökelpoisesta tuotteesta, niin jonkun pitäisi ottaa se käyttöön ja aidosti jättää uusi hankkimatta.
Kuinka usein olet vieraillut kodissa, jossa kaikki huonekalut, verhot, astiat jne. ovat second hand- tuotteita ja tämä on jotenkin kestävä tilanne (ei siis opiskelijakämpää tai vastaeronneen henkilön koti).
Eli jos lihon 10 kg ja vanhat farkut ei enään mahdu minun pitäisi silti käyttää niitä eikä laitta halvalla myyntiin että joku voi oikeasti käyttää niitä ja tykätä niistä
Miksköhän niin moni tuntuu haluavan väärinymmärtää aina nämä tällaiset aloitukset? Mikä on motiivi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi voi, muistan sen päivän kun ostettiin uudet verhot. Ne edelliset oli seitsemän vuotta vanhat ja ne oli ylipäätään meidän kodin ainoat verhot. Ne oli olohuoneessa ja haluttiin vähän toisenlaiset. Kun tyttö tuli kotiin, tuli kauhea kysely, että miksi olette ostaneet verhot kun meillähän oli jo verhot :-D Tässä 20 vuoden sisään on ostettu neljät verhot, kahdet on käytössä ja kahdet ovat jatkaneet eteenpäin.
Huonekalut on ongelma. Meillä on esimerkiksi Lundia-hylly, jonka ensimmäiset osat on 90-luvulta. 2000-luvun puolella siihen ostettiin maitolasiovet ja pari riviä laatikostoja, että saatiin siitä käytännöllisempi ja myös rauhallisemman näköinen. Iso hylly täynnä kirjoja olohuoneessa on kauhean levoton pinta. Nuo täydennysosat maksoivat yli 2000€ silloin 2000-luvun alkupuolella. Ja koska niistä on maksettu niin paljon, niin on jääty kärvistelemään niiden kanssa, vaikka lasiovien kiinnitys on niissä huono, mies on joutunut välillä niitä saranoita liimailemaan lasiin ja lisäksi niiden säädöt on vaikeat, on kauhea homma saada ne ovet suoraan. Viimeksi eilen katsoin, mitä maksaisi, jos vaihtaisi ne lasiovet halvimpiin MDF-oviin. Ne pelkät ovet maksaisivat 2400€ eikä se hylly olisi senkään jälkeen kaunis. Olemme siis jumissa kirjahyllyn kanssa, koska siihen on mennyt paljon rahaa ja koska sen vaihtaminen johonkin vähän kauniimpaan maksaisi ihan jäätävästi. Rahaa meillä olisi, mutta ei raaski!
Pelkään pahoin, että meidän asunnosta tulee ennen pitkää sellainen vanhojen ihmisten asunto, joka on täynnä muinaisia huonekaluja, jotka eivät kuitenkaan ole designklassikoita tai antiikkia. Olemme pyrkineet ostamaan kestävää ja ajatonta, mutta silti se oma maku näyttää muuttuvan ja kun ruokailuryhmä on ollut nyt meillä kahdeksan vuotta, huomaan kaipaavani vaihtelua. Samanikäinen sohva miellyttää edelleen silmää ja se on siistissä kunnossa, koska se on niin napakka ettei siinä ole mukava istua pitkään. Emmekä normaalisti istu siinä muuten kuin silloin, kun meillä käy vieraita, eli korkeintaan muutaman kerran vuodessa.
Katselin viimeksi eilen netistä käytettyjä sohvia. Olivat kaikki huonossa kunnossa ja rumia. Kirjahyllyissä melkein sama juttu, löysin vain muutamia joita voisi edes harkita. Mieluiten ostaisin jotain ajatonta, joka on suunniteltu vuosikymmeniä sitten ja havaittu toimivaksi. Sellaisiin ei helpolla kyllästy. Mutta halvalla niitä ei saa, eikä tahdo saada käytettynäkään.
Tavaran myynti kirppareilla on tosi työlästä: Pese tavarat/vaatteet, kuljeta kirpparille, hinnoittele ja asettele siististi, käy päivittäin oikomassa pinot, lopuksi kuljeta myymättä jääneet takaisin kotiisi. Miten tämä autottomalta ihmiseltä edes onnistuu?
Oululaiset: Missä on enää säiliöt joihin kerätään vaatteita hyväntekeväisyyteen? Raksilan marketeilla oli ennen.
Vierailija kirjoitti:
Minä vein kierrätyskeskukseen tavaraa, kun muutin pienempään asuntoon. Se oli oiva hetki päästä eroon kaikesta turhasta roinasta.
Laitoin nettipalstoille ilmoituksen, että saa tulla hakemaan tuoleja, pöytiä astioita ym ilmaiseksi. Vain yksi nuori nainen kävi noutamassa jotain astioita. Muutama otti yhteyttä, että voisinko tuoda näitä tavaroita hänelle, kun kysyjällä ei ollut autoa. En voinut. Itsellänikään ei ole autoa.
Niinpä lopulta kierrätyskeskukseen päätyi paljon tavaraa.
Omalla kohdallani kyse ei siis ollut siitä, että olisin jonkun trendien vuoksi hylännyt noita. Niille ei vain löytynyt halukkaita ottajia.
Tämä on kuulemma yleistä pk-seudulla. Huonekaluista yms on todella hankalaa päästä eroon, kun niille ei vain ole ottajia läheskään samassa suhteessa kuin niitä tulee tarjolle.
Niitä ostetaan ihan liikaa, ihmisillä on rahaa vaihdella sisustusta jatkuvasti, ostetaan usein huonolaatuisia jne. Paljon näkee myös sellaista et annetaan pois ilmaiseksi esim likaisia, kuluneita, rikkinäisiä sohvia! Mitä ihmiset oikein ajattelee?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oi voi, muistan sen päivän kun ostettiin uudet verhot. Ne edelliset oli seitsemän vuotta vanhat ja ne oli ylipäätään meidän kodin ainoat verhot. Ne oli olohuoneessa ja haluttiin vähän toisenlaiset. Kun tyttö tuli kotiin, tuli kauhea kysely, että miksi olette ostaneet verhot kun meillähän oli jo verhot :-D Tässä 20 vuoden sisään on ostettu neljät verhot, kahdet on käytössä ja kahdet ovat jatkaneet eteenpäin.
Huonekalut on ongelma. Meillä on esimerkiksi Lundia-hylly, jonka ensimmäiset osat on 90-luvulta. 2000-luvun puolella siihen ostettiin maitolasiovet ja pari riviä laatikostoja, että saatiin siitä käytännöllisempi ja myös rauhallisemman näköinen. Iso hylly täynnä kirjoja olohuoneessa on kauhean levoton pinta. Nuo täydennysosat maksoivat yli 2000€ silloin 2000-luvun alkupuolella. Ja koska niistä on maksettu niin paljon, niin on jääty kärvistelemään niiden kanssa, vaikka lasiovien kiinnitys on niissä huono, mies on joutunut välillä niitä saranoita liimailemaan lasiin ja lisäksi niiden säädöt on vaikeat, on kauhea homma saada ne ovet suoraan. Viimeksi eilen katsoin, mitä maksaisi, jos vaihtaisi ne lasiovet halvimpiin MDF-oviin. Ne pelkät ovet maksaisivat 2400€ eikä se hylly olisi senkään jälkeen kaunis. Olemme siis jumissa kirjahyllyn kanssa, koska siihen on mennyt paljon rahaa ja koska sen vaihtaminen johonkin vähän kauniimpaan maksaisi ihan jäätävästi. Rahaa meillä olisi, mutta ei raaski!
Pelkään pahoin, että meidän asunnosta tulee ennen pitkää sellainen vanhojen ihmisten asunto, joka on täynnä muinaisia huonekaluja, jotka eivät kuitenkaan ole designklassikoita tai antiikkia. Olemme pyrkineet ostamaan kestävää ja ajatonta, mutta silti se oma maku näyttää muuttuvan ja kun ruokailuryhmä on ollut nyt meillä kahdeksan vuotta, huomaan kaipaavani vaihtelua. Samanikäinen sohva miellyttää edelleen silmää ja se on siistissä kunnossa, koska se on niin napakka ettei siinä ole mukava istua pitkään. Emmekä normaalisti istu siinä muuten kuin silloin, kun meillä käy vieraita, eli korkeintaan muutaman kerran vuodessa.
Katselin viimeksi eilen netistä käytettyjä sohvia. Olivat kaikki huonossa kunnossa ja rumia. Kirjahyllyissä melkein sama juttu, löysin vain muutamia joita voisi edes harkita. Mieluiten ostaisin jotain ajatonta, joka on suunniteltu vuosikymmeniä sitten ja havaittu toimivaksi. Sellaisiin ei helpolla kyllästy. Mutta halvalla niitä ei saa, eikä tahdo saada käytettynäkään.
Eikös ne Lundian hyllyt ole taas muotia? Mutta tosiaan ilman niitä ovia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä ollenkaan aloittajan kaltaisia henkilöitä ja heidän ajatusmaailmaansa. Minä rakastan shoppailua ja shoppailen kaikkea mitä mieli tekee, varojen mukaan siis kuitenkin. En jaksa ahdistua yhtään mistään enkä potea mitään huonoa omaatuntoa, vaan ostan sen mistä pidän ja mitä haluan. Jos haluan vaihtaa verhot niin vaihdan, vaikka edelliset ovat täysin uudenveroiset.
Kuka kehtaa tänä päivänä vielä myöntää tuollaista ääneen? Ehkä täällä anonyyminä sentään vaan tällaista kailotat…
Aika monet sinun kauhistelukuplan ulkopuolella. Jos et ole sattunut huomaamaan niin aika paljon on väkeä kaupoissa aina. Ei kaikki ole lähtenyt mukaan tuohon maailmanlopun odotukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on niin trendikästä ahdistua näistä kierrätysasioista yms. Minä en lähde mukaan ahdistumaan. Elän terveellä maalaisjärjellä johon ei kuulu tietenkään luonnon tuhoaminen, mutta en ylireagoi enkä hysterisoi asiaa.
Niin tai sitten jotkut vaan vielä välittää jostain muusta kuin pelkästään itsestään? Toki tosi harvinaista tänä päivänä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on niin trendikästä ahdistua näistä kierrätysasioista yms. Minä en lähde mukaan ahdistumaan. Elän terveellä maalaisjärjellä johon ei kuulu tietenkään luonnon tuhoaminen, mutta en ylireagoi enkä hysterisoi asiaa.
Niin tai sitten jotkut vaan vielä välittää jostain muusta kuin pelkästään itsestään? Toki tosi harvinaista tänä päivänä..
Tiedätkö että yksi maailman pahin saastuttaja on internetissä roikkuja? Serverit ympäri maailmaa käyttävät älyttömät määrät energiaa siihen että sinäkin saat täällä länkyttää tällaisia juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Internet saastuttaa enemmän kuin lentoliikenne
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/d91450c7-99cd-4b9d-90c6-0c390d2b…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä ollenkaan aloittajan kaltaisia henkilöitä ja heidän ajatusmaailmaansa. Minä rakastan shoppailua ja shoppailen kaikkea mitä mieli tekee, varojen mukaan siis kuitenkin. En jaksa ahdistua yhtään mistään enkä potea mitään huonoa omaatuntoa, vaan ostan sen mistä pidän ja mitä haluan. Jos haluan vaihtaa verhot niin vaihdan, vaikka edelliset ovat täysin uudenveroiset.
Kuka kehtaa tänä päivänä vielä myöntää tuollaista ääneen? Ehkä täällä anonyyminä sentään vaan tällaista kailotat…
Aika monet sinun kauhistelukuplan ulkopuolella. Jos et ole sattunut huomaamaan niin aika paljon on väkeä kaupoissa aina. Ei kaikki ole lähtenyt mukaan tuohon maailmanlopun odotukseen.
Kyllä tuollainen jatkuva ostelu on jo ison osan mielestä tosi noloa. Jos on vähääkään tiedostavampi ja fiksumpi niin ei sellaista harrasta. Ihmiset nykyään osaa onneksi harkita ostoksiaan ja ostaa harvemmin mutta laatua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, onhan se nyt kohtuutonta, että tahtoo uudet verhot vaikka edelliset on vasta 30 vuotta vanhat. Ihan uudenkarheat vielä.
Heh heh. Oletko itse pitänyt samoja verhoja edes 5 vuotta?
Ap
Ostin verhoja huoneisiimme ns konttitorilta markka-aikaan,joskus 1994. Pidin niitä 2017 saakka. Sitten muutin ja päätin ostaa oikeasta kaupasta oikeat verhot,oikein suunnittelijan kanssa! JA niin sitten tein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän vain kertoo siitä, että ihmiset kierrättävät hyvin. Positiivinen asia. Miksi käännät senkin negatiiviseksi?
Kierrätys on lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta käytännössä se on ns. viherpesua.
Uuden ostaja saa itselleen valheellisen hyvän omatunnon, kun vie "vanhat" tavarat ja tekstiilit kierrätyskeskukseen, unohtarn että niitä ikinä ostikaan, ja ostaa hyvällä mielellä uutta.
Suurin osa ei mieti lainkaan sitä, että vanhat tuotteensa tuskin kierrätyksestä enää liikkuvat mihinkään muualle kuin hävitykseen. Osa tavaroista toki pääsee uuteen kotiin ja käyttöön, mutta iso osa ei kelpaa kenellekään.
Niiden ostamasi tuotteiden olemassaolo ei häviä mihinkään, vaikka viet ne "vanhennuttuaan" kierrätykseen.
Kannattaisi ennemminkin miettiä uuden houkutellessa, tarvitsetko oikeasti, mikä on oikea halu ostamisen takana (oletko tylsistynyt? Haluatko pysyä muodissa mukana, kun naapurillakin on? Mainokset luoneet ostohalun? ) ja miettiä, kuinka kauan menee ennenkuin haluat nämäkin uudet taas viedä kierrätykseen. Ja pohtia kriittisesti tämän toiminnan järkevyyttä.
Ap
Se on juuri näin. Olemme aika paljon pitäneet kirpparipöytää. Sinne on mennyt mm. lasten pieniksi jääneitä vaatteita ja myönnän kyllä, että joitain hutiostoksia tai sitten vaikka jo valmiiksi kirpparilta ostettuja kirjoja edelleen eteenpäin. Silti suuri osa tavaroista on aina miehen äidiltä ja mummolta saatuja täysin käyttökelpoisia tavaroita, joita eivät vain viitsi enää käyttää. On yksinkertaisesti niin kiva ostella uutta.
Joitain vuosia sitten muutimme tytärpuoleni tavarat ja se homma oli hirveä, kun hänen asunnostaan löytyi satoja käyttämättömiä vaatteita ym. ym., jotka tämä mummo oli hyvää hyvyyttään ostanut. Siis aina kun näki vaatteen tytön kokoa, osti sen. Aivan järjetöntä. Siellä tämä parikymppinen sitten kökötti mummon raahaamien tavarakasojen alla. Eli tällaisia fiksuja ostajia ne köyhän lapsuuden eläneet ovat, aina ostetaan, kun halvalla saadaan tai vain huvittaa. Kodinkoneetkin uusitaan muutaman vuoden välein, vaikkei edellisissä olisi vikaa. Tämän takia suututtaa, kun usein juuri nuoriin suhtaudutaan niin, että he kuluttavat hullun lailla ja vanhat ovat viisaita.
Toki myös kulttuuri yllyttää turhaan ostamiseen. Lehdessä voi vierekkäin olla huolestunut juttu ympäristön tilasta ja juttu, jossa ohjeistetaan, mitkä ovat tämän syksyn värit sisustuksessa (lue: hävitä edelliset), ei mitään moraalista ongelmaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä enemmän turhauttaa ja vihastuttaa roskiin heittäminen! Suomi on hyvinvointimaa, kun ihmiset eivät viitsi kierrättää, vaan heittävät ehjiä, käyttökelpoisia ja hyväkuntoisia tavaroita roskiin ja sekajätteeseen.
Roskalavoilla on tämän tästä ehjiä ja käyttökelpoisia vaatteita, kenkiä, kirjoja, huonekaluja, astioita ja ties mitä. Ihmettelen, miten käyttökelpoiset tavarat päätyvät roskiin? Laiskat ja mukavuudenhaluiset ihmiset eivät kierrätä. He heittävät roskiin tavaroita, jotka voisi lajitella kierrätykseen ja lahjoittaa eteenpäin.
Siis missä nämä roskalavat sijaitsee joista löytyy ehjiä ja käyttökelpoisia tavaroita? En ole vielä missään nähnyt yhtäkään käyttökelpoista tavaraa niissä. Ensi vilkaisulla saattaa näyttää että oho, onpas vaikka mitä mutta niitä kun tutkii tarkemmin niin rikkinäisiä kyllä ovat.
Vierailija kirjoitti:
Eikö voitais perustaa penemmän sellaisia vaihtopisteitä jonne voisi viedä tavaraa ja sieltä sitten hakea niitä tarvitsevat? Jotkut tavarat saisivat ehkä uuden elämän jos ne saisi ilmaiseksi.
Kierrätyskeskusten idea oli aluksi juuri tämä. Nykyään niistä on tullut rahastuskeskuksia (joissa lisäksi työntekijät ottavat parhaat päältä).
Maailman tekstiilituotanto tuottaa yli 10% maailman saasteista!
Kannattaa pitää mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö voitais perustaa penemmän sellaisia vaihtopisteitä jonne voisi viedä tavaraa ja sieltä sitten hakea niitä tarvitsevat? Jotkut tavarat saisivat ehkä uuden elämän jos ne saisi ilmaiseksi.
Kierrätyskeskusten idea oli aluksi juuri tämä. Nykyään niistä on tullut rahastuskeskuksia (joissa lisäksi työntekijät ottavat parhaat päältä).
Ymmärrän kyllä ettei ihan verovaroin tuollaista toimintaa voi pyörittää, jotain hintaa tavaroista on myös saatava. Muutenhan sieltä kävisi vaan trokarit hakemassa tavaraa myyntiin kärrykaupalla.
Joku tässä puhui lasiovista, lasiliike voisi kai niitä tuunata. 2ooo on kyllä kallis hinta.
Oliko liiroja?
Tämä! Ihmiset ei meinaa millään ymmärtää, että kirppari ei ole jäteasema vaan loppusijoitus on jokaisen hoidettava ihan itse. Jos joku tavara/vaate/mikä vaan on siinä kunnossa, ettet sitä itse ostaisi (ja nimen omaan sen kunnon takia), ei sitä osta kukaan muukaan. Rikkinäiset, kestotahraiset ym. vaatteet kuuluvat mahdollisuuksien mukaan joko tekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen. Toki voi olla, että joku revennyt tms. vaatekappale voi olla vielä korjattavissa, mutta tällöin sen korjaamisen voi tehdä ennen, kuin se viedään kirppikselle. Joissain vaatteissa toki myös materiaali sopii edelleen käytettäväksi, just eilen ihastelin yhden käsityöläisen fb-sivuja ihan ostokset mielessä, hän tekee laukkuja kierrätysnahasta. Mutta se virttynyt henkkamaukka-trikoo tuskin enää saa uutta elämää missään muodossa.
Toinen mikä jaksaa ihmetyttää, on varsinkin lasten vaatteissa tämä "jos se on molo/gugguu/ticket, voin laittaa sille hinnaksi 50e koska merkki, ei se varmaan haittaa vaikka paita on läpikauhtunut tai haalari polvista rikki". Jos se rytky on käyttökelvoton, ei merkki mitään pelasta, toivottavasti... Toisaalta taas ne henkkamaukan peruscollarit menevät hyvin kaupaksi, jos ovat siistejä ja nyppääntymättömiä. Joskus olen lasten vaatteita myydessäni laittanut pöytään myös vaatteita, joista olen parsinut muutamalla pistolla jonkun pienen reiän tai langanjuoksun, mutta muuta huomautettavaa ei ole ollut. Hinnaksi tyyliin 50cnt ja hintalappuun tieto, että paikattu on. Ja kummasti nekin ovat kelvanneet, varmaan menneet "rönttävaatteiksi".