Miten 7kk vauvan voi antaa pois?
Kommentit (29)
Juuri tuossa vaiheessa iskee pahin masennus. Hormonitaso laskee ja mieli painuu maahan. Jaksaisi vielä vähän niin alkaa helpottaa. Oletko yh? Yksinolemisen toive oli minullakin. Nyt on aivan ihana ja rakas 10 kk poika joka on minulle koko elämä. En antaisi enää pois. Jaksa vaan niin helpottaa.
Ihan sairasta... Alkaa oikeesti itkettää tällaiset ihmiset ja varsinkin ne lapsiraukat. Itse oon 8 kk vauvan yksinhuoltaja ja joo kyllä siinä meinaa päivittäin tulla itku, mutta se on mun lapsi ja mun vastuu huolehtia siitä ja rakastaa sitä!
Hei Ap! Kuulostaa tosi rankalta. Hyvä kun aloit "puhua" asiasta kirjoittamalla tänne. Soita heti aamulla neuvolaan ja kerro tuo mitä kirjoitit. Tai lastensuojeluun. Sekä sinä että lapsesi ansaitsette ja tarvitsette apua. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 22:29"]Juuri tuossa vaiheessa iskee pahin masennus. Hormonitaso laskee ja mieli painuu maahan. Jaksaisi vielä vähän niin alkaa helpottaa. Oletko yh? Yksinolemisen toive oli minullakin. Nyt on aivan ihana ja rakas 10 kk poika joka on minulle koko elämä. En antaisi enää pois. Jaksa vaan niin helpottaa.
[/quote]
Mulla taas on pahimpana ollut juuri nyt 10kk iässä. Ei yhtään välillä huvittaisi olla äiti, mutta onneksi olotila kestää puolesta minuutista kymmeneen kerrallaan sekä tulee harvakseltaan. Luotan, että ohi menee, ja rakastan kyllä tuota vauvaa ihan yli kaiken vaikka välillä antaisin mitä vaan edes päivästä yksin - kokonaan yksin.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 22:21"]
olen itkenyt muutaman kuukauden ajan iltasin kun haluaisin vaan olla yksin. Googletin itkien kaiken maailman adoptio juttuja helpotti muuten kun kirjoitin tänne en ole ennen edes ääneen sanonut tätä. Ap
[/quote]Klikkaapa ÄIMÄn sivuille (äidit irti synnytysmasennuksesta)
Eikö sulla oo lapsen isää kuvioissa? Eikö ole ystävää joka auttaisi sua ja apua sinun tulee saada. Oletko masentunut? Ei terve normaali äiti halua antaa lasta pois.
Alun vitsailujen jälkeen tästä kehkeytyi kunnon ketju. Tämmöistä apua tuntemattomilta pitäisi av:lla olla enemmänkin eikä aina vittuilua.
Tarvitset nyt tukea ja asiansa tuntevia ammattilaisia. Soitat vaikka neuvolaan ja kerrot tuntemuksistasi esim itkemisestä.
Siitä ne asiat alkavat järjestyä. :)