Pitäisi teettää abortti, mutta tulee suru
Ehkäisy oli käytössä, se vain on ilmeisesti pettänyt, koska sen säännöllisesti otin.
Nyt pitäisi teettää abortti, mutta ajatuksesta tulee kauhea suru. En ajattele, että abortoitava olisi ihminen, mutta sen sijaan tiedän, että koskaan en tule enää saamaan toista samanlaista ihmisen alkua. Kun tämä menee, niin sen jälkeen mahdollisuutta samanlaiseen ei enää tule.
Onko täällä muita abortin tehneitä, jotka ovat pohtineet samanlaisia?
Kommentit (61)
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:38"]Miksi ei adoptio käy?[/quote]
Pystyisitkö itse kantamaan ja synnyttämään lapsen ja sen jälkeen antamaan adoptioon?
Taasko tää alkaa... onko tää sama ihminen ku näitä tehtailee..
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:39"]Entä jos pitäisitkin vauvan?[/quote]
Kun vain olisi rahaa. Olemme mieheni kanssa 20-vuotiaita ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoita. Opintoja on edessä tämän vuoden jälkeen vielä neljä tai viisi vuotta, eikä rahaa ole.
Mitä tukia voisimme saada?
Raskaana olen, suunnitellusti kyllä. Kolmas lapsi tulossa. Enempää en halua, mutta jos vahinko kävisi, en ikinä pystyisi tappamaan lapsieni sisarusta ja yhtä porukasta. Se olisi aivan kamalaa. Miettisin loppu elämäni, miksi muut lapseni saivat syntyä, mutta yksi ei. Mielummin sitten vaikka adoptio. Mieti vielä.
Kyllä adoptio sentään on pienempi paha kuin abortti. Adoptoidun lapsesi saat ehkä tavata joskus. Luultavasti adoptiossa on joku mietintäaika, että saat rauhassa miettiä, josko sittenkin pitäisit lapsen. Kyllä maailmaan mukuloita mahtuu!
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:42"]Kyllä adoptio sentään on pienempi paha kuin abortti. Adoptoidun lapsesi saat ehkä tavata joskus. Luultavasti adoptiossa on joku mietintäaika, että saat rauhassa miettiä, josko sittenkin pitäisit lapsen. Kyllä maailmaan mukuloita mahtuu!
[/quote] Ei mahdu. Jo nyt on liikapopulaatiota.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:42"]Kyllä adoptio sentään on pienempi paha kuin abortti. [/quote]
Mietipä tuo omalle kohdallesi, mieti etenkin sitä tilannetta, että olisit nuori. Synnyttäisit lapsen ja antaisit sen pois. Eihän tuosta selviäisi ikinä. Koko loppuikänsä miettisi lasta ja sitä, mitä tuli tehtyä. Koko ajan pohtisi, että jossain tuolla se nyt menee ja oikeastaan se on oma, mutta ei sittenkään.
Kuulisin vielä mielellään vastauksia siitä, mitä tukia voimme saada, jos päätämme pitää lapsen.
Onko mitään foorumia, jolla asiasta voisi keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa?
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 21:08"]Kuulisin vielä mielellään vastauksia siitä, mitä tukia voimme saada, jos päätämme pitää lapsen.
Onko mitään foorumia, jolla asiasta voisi keskustella samassa tilanteessa olevien kanssa?
[/quote]
Äitiyspäiväraha sinun tulojesi mukaan. Jos ennen äitiyslomalle jäämistä olet pitkään saanut pelkkää opintotukea niin saat sen minimipäivärahan, olikohan noin 500 e/kk suunnilleen. Lapsiperhe saa opintotuen asumislisän sijaan yleistä asumistukea mikä on usein vähän suurempi. Lisäksi lapsilisä 95 e/kk. Luultavasti olisitte oikeutettuja myös toimeentulotukeen.
Niin ja jos onnistut järjestämään opintosi niin että pystyt suorittamaan niitä äitiyslomallakin, niin opintotukea ja äp-rahaa voi nostaa molempia yhtäaikaa :) Tämä riippuu tietysti ihan siitä miten paljon läsnäoloa opintosi vaativat, voisitko lukea tentteihin kotona ja käydä vain tekemässä ne yliopistolla. Sekä tietysti se miten vaativa vauva on. -13
Ystäväni kuljetti vastasyntynyttä luennoilla mukana. Sitten kun vauva alkoi olla enemmän hereillä ja vaatia seuraa opiskelevat vanhemmat vuorottelivat vauvan hoidossa. Äitiyslomalta saat äitiyspäivärahan ja tietysti lapsilisän. Äitiysloman loputtua lapsen saat kunnalliseen päivähoitoon. Vauvan saanti ei opiskeluaikana ole katatrofi, työn ja lasten yhdistäminen on paljon vaikeampaa. *katastrofi. (en voi korjata) Taloudelliset tuet löytyvät Kelan sivuilta.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 21:21"]Ystäväni kuljetti vastasyntynyttä luennoilla mukana. Sitten kun vauva alkoi olla enemmän hereillä ja vaatia seuraa opiskelevat vanhemmat vuorottelivat vauvan hoidossa. Äitiyslomalta saat äitiyspäivärahan ja tietysti lapsilisän. Äitiysloman loputtua lapsen saat kunnalliseen päivähoitoon. Vauvan saanti ei opiskeluaikana ole katatrofi, työn ja lasten yhdistäminen on paljon vaikeampaa. *katastrofi. (en voi korjata) Taloudelliset tuet löytyvät Kelan sivuilta.
[/quote]
Samaa mieltä, yhtälailla lapsi on päiväkodissa oli vanhemmat sitten koulun penkillä tai töissä. Kunnallinen päivähoito ei opiskeleville vanhemmille maksa käytännössä mitään. Minä myös kovasti toivon että pidätte vauvan kun tilanteenne ei ole laisinkaan mahdoton sille :) Vauvalle saa tarvikkeet hankittua todella pienellä rahalla kun alkaa ajoissa kierrellä kirppareita ha ja selata fb-kirppiksiä ja tori.fi:tä.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 00:47"]Pääaineeni on arkeologia. [/quote]
Unohda lapsi tuolla pääaineella. Arkeologia kuuluu aineisiin, joissa ainoa mahdollisuus on ura, johon on panostettava täysillä. Työllistymistä ajatellen tohtoriksi väitteleminen on vasta ensimmäinen vaihe. Sen jälkeen on kerättävä vielä paljon kannuksia, jotta saisi edes sen kolmen neljän tonnin työpaikan.
Ja jos molemmat vanhemmat on opiskelijoita, niin kunnallinen päivähoito on yleensä silloin ilmaista, jos ei oo muita tuloja...Voit viedä lapsen hoitoon, kun se on n. 10 kk ja jatkaa kokopäiväisiä opintoja...
Mun ehdotus: Pidä lapsi! Kyllä te pärjäätte vaikka tiukkaa varmaan rahallisesti tekeekin! Ei yhteiskunta jätä teitä pulaan. Teidän takia me työssäkäyvätkin veroja maksellaan - enkä tarkota tätä pahalla vaan sillä, että sitten kun itsellä on lapsen saaminen toivottavasti joskus edessä, mäkin otan kiitollisena kaikki äitiyspäivärahat ja muut vastaan :)
Mieti nyt vielä, katuisit lopun ikääsi jos myöhemmin et saisikaan lapsia syystä tai toisesta.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:38"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:38"]Miksi ei adoptio käy?[/quote]
Pystyisitkö itse kantamaan ja synnyttämään lapsen ja sen jälkeen antamaan adoptioon?
[/quote]
Minkä takia lapsen murhaaminen on helpompaa?
Olen ollut itse tuossa tilanteessa. Opinnot jäivät kesken, kummaltakin. Mieheni meni hanttihommiin, minä hoidin lapsia, joita tuli ensimmäisen jälkeen kaksi lisää.
Nyt olemme pienituloinen viiden ihmisen perhe. Sekä minä että mieheni olemme hyvin onnellisia lapsistamme, mutta muutenhan elämä meni uusiksi. Mieheni inhoaa tylsää työtään, enkä minäkään omassani viihdy, etenkään kun melkein saman saisi yhteiskunnan tukina kuin työstä.
Kumpikin haluaisi jatkaa opintojaan, mutta kyllä se tässä tilanteessa vaikeaa on.
Summa summarum, niin ihania ja rakkaita kuin lapset meille ovatkin, niin kyllä vahinkoraskauksella oli meille seuraukset, joita emme osanneet ennakoida. Jos pitäisi uudestaan valita, valitsisin abortin ja koulutuksen.
Niin, ja koskaanhan ei voi tietää, voiko enää myöhemmin saada lasta, tai tuleeko sellaiseen tilaisuutta. Siksi kannattaa harkita tarkoin. Useimmille tulee uusi tilaisuus, mutta ei kaikille. Sen jälkeinen suru vasta suuri onkin.