Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen exä sekoilee. Kuinka paljon täytyy sietää?
18.02.2015 |
Ovat eronneet puoli vuotta sitten. Mies muutti pois perheensä luota jo syksyllä. Nykyään asumme yhdessä. Heillä on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka ovat luonamme joka toinen viikonloppu.
Miehen exä tekee kaikkensa, että meillä olisi mahdollisimman hankalaa. Aluksi soitteli usein ja laittoi tekstaria vaikka yölläkin, jos ahdisti ja kaipasi ex-miestään. Tämä oli vielä ihan ok, koska tuskinpa kenelläkään on aluksi helppoa jos jätetään. Mutta viestit eivät vähentyneet missään vaiheessa, vaikka mies sanoi, että ei voi auttaa enää asiassa.
Lasten kanssa kaikki oli aluksi ok, nyt exä ei voi tuoda lapsia meille jos minä olen kotona/näkyvissä. Viime viikonloppuna menin kävelylle siksi aikaa, sillä edellisellä kerralla tämä exä kirjaimellisesti romahti eteiseemme. Ja sitä pelästyivät jo lapsetkin kovasti.
Kävimme eilen ystäväpariskunnan kanssa syömässä. Toinen heistä päivitti tiedon facebookkiin. Exä pommitti aluksi miestä, sitten yritti soittaa minulle monta kertaa. Lopulta sain viestin, jossa minut haukuttiin hu*raksi ja ystävävarkaaksi... Me emme siis saisi nähdä hänen ja hänen EX-miehensä ystäviä. Minä en saisi olla mukana näissä tapaamisissa.
Kuulemma kuitenkin pärjää lasten kanssa, ei halua enempää omaa aikaa (ollaan ehdotettu, että lapset voi olla meillä pidempään, jos haluaisi vaikka lähteä lomamatkalle tms.)
Olen oikeasti ihan loppu näiden oikutteluiden kanssa. Mitä jos aika ei paranna tätä? Tiesin kyllä mitä tein, kun rakastuin mieheen jolla on jo yksi perhe - mutta en mitään tälläistä odottanut.
Kommentit (232)
Viesti numero 62 oli nyt niin täynnä soopaa, että pakko puuttua.
Me olemme ehdottaneet, että lapset olisivat meillä enemmän, ei käy. Exä tuo lapset meille, sillä eivät ole missään päivähoidossa. Mies puolestaan vie lapset sunnuntaina äidilleen. Minulla on oikeus olla perjantaisin kotona, vaan voin siitä joustaa. Voin käydä lenkillä tai lähikaupassa.
Exä ei ole minun, eikä miehen facebook-kaveri. Se, että ystäväpariskunnan toinen osapuoli päivitti naamakirjaan jotain, ei ole meidän syymme. Lisäksi päivitys oli siis "Ravintolassa X, henkilöiden A, B, C ja D kanssa. Että ei mitään pusnusmus -meininkiä.
Exä tietää, ettei häntä ole petetty. Kun hän heittäytyi polvilleen eteisen lattialla itkemään, lapset pelästyivät. Ja varmasti kärsivätkin näkemästään.
Avioeropaperit on jätetty elokuussa.
Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä exä oli menettänyt miehensä jo paljon aiemmin. Ei heillä ollut enää mitään muuta yhteistä kuin lapset. Molemmat olivat samaa mieltä. Ero ei ollut exälle ongelma. Minä ja minun myötäni tullut uusi elämä on.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:35"]Mä samaistun enemmän eksään kuin uuteen naiseen, enkä ikinä haluaisi miestä, jolla on pari kuukautta vanha ero ja jo kaksi pientä lasta jonkun muun kanssa. Mies ja lapset on vielä ihan rikki ja otit vielä romahtaneen eksänkin vaivoiksesi. Ihanampaa on aloittaa romanttinen suhde kun molemmat on kaivannut sitä joka solullaan jo kauan ja tehdä ainoat lapset yhdessä ilman eksiä...
[/quote] Muuhun en minäkään lähtisi! Joku pari kuukautta vanha erosoppa, jossa mies on vielä itsekin ihan rikki ja lapset säikähtäneitä, eksö romahtelee mun eteisessä ja puhuu paskaa mun seläntakana ei todellakaan olisi sen arvoista. Odottaisin hyvän miehen käyvän sen erokriisinsä itse yksin läpi ja nuolevan haavansa. Kauhea sotku ja kaukana hyvästä suhteesta!
Mies ei ole rikki. Ehkä jopa ehjin koskaan tapaamani ihminen. Oli tehnyt eropäätöksen jo kauan aikaa sitten, ei enää rakastanut vaimoaan niinkuin ennen. Heillä ei ollut suurempaa läheisyyttä enää viimeiseen muutamaan vuoteen.
Avioero oli järkiratkaisu, koska tunteet exää kohtaan olivat jo kuolleet. Mies halusi jatkaa elämässän eteenpäin. Miksi sitä pitäisi tehdä tietty aika yksin, ennen kuin siitä tulee hyväksyttävää nauttia kaksin?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ero herättää monenlaisia syyllisyyden, vihan, katkeruuden, surun ja masennuksen tunteita. Monelle tunteiden voimakkuus ja ahdistavuus voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä, jolloin apua haetaan helposti psyykelääkkeistä. Voimakkaat tunnereaktiot ovat kuitenkin väylä kriisin läpikäyntiin ja siitä toipumiseen. Tunteiden avulla ihminen reagoi kokemuksen ulos itsestään. Tunteiden kohtaaminen on välttämätöntä, jotta ihminen pääsee erosta yli ja voi alkaa suuntautua kohti uutta elämää.
Avioeron jälkeisenä vuonna tunteet tulevat usein aaltomaisesti. Välillä surunpurkaus voi yllättää, vaikka elämä olisikin tuntunut jo pidempään tasapainoiselta. Ajan kuluessa erilaiset tapahtumat ja merkkipäivät nostavat eron uudelleen pintaan, kun eteen tulee esimerkiksi ensimmäinen joulu ilman puolisoa, lasten syntymäpäivät, ensimmäinen syksy ja kevät.
Avioerosta tekee erityisen rankan sen tuoma menetysten sarja
Avioerosta tekee erityisen rankan sen tuoma menetysten sarja. Eron myötä joudutaan luopumaan paitsi puolisosta, myös seksikumppanista, auttajasta, ystävästä, mahdollisesti lapsista, perheestä, yhteisestä sukulais- ja ystäväverkostosta sekä omasta identiteetistä ja itsearvostuksesta.
Amerikkalainen sosiologi Paul Bohannan on kuvannut avioeron etenemisprosessia kuusivaiheisesti:
1. Emotionaalinen ero
- käynnistyy ennen avioeroa, kun avioliitto alkaa näyttää epäonnistuneelta
2.Juridinen ero
- merkitsee avioliiton virallista loppumista
3.Taloudellinen ero
- tarkoittaa eron taloudellisia seurauksia ja omaisuuden jakoa
4.Ero yhteisestä vanhemmudesta
- merkitsee päätöksiä lasten huoltajuudesta, elatusmaksuista ja tapaamisoikeuksista
5.Yhteisöllinen ja sosiaalinen ero
- eronnut saa uuden aseman, roolin ja siviilisäädyn yhteisössään
6.Psyykkinen ero
- ilmenee vasta avioeron jälkeisenä aikana ja voi jatkua vuosienkin suru- tai kriisityönä sekä minuuden rakentumisena.
Lähde: Kaarina Määttä (2002). Avioeron tuska ja helpotus. Tammi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi aikaa, että lapset saivat ulkovaatteet pois päältä ja ex-vaimo itsensä ulos eteisestämme. Urpo.
Selkeä tapaus. Mies ei halua puhua nyxän kanssa eron herättämistä kipeistäkin tunteista, koska hän pelkää nyxän suuttuvan miehen surusta ja nyxä luulee miehen pystyvän hyppäämään suoraan uuteen suhteeseen käsittelemättä eroaan, täysin rakastuneena uuteen naiseen. T. Terapeutti, joka on nähnyt tämän kuvion monta kertaa p.s. Kohta nyxäkin on exä ja mun sohvalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ei kiinnosta sinä ap, mies tai exä. Mua kiinnostaa se, että miksi lapset piti sotkea tohon kuvioon noin pian? Miksi lapset joutuvat noin pian eron jälkeen tulemaan teille viikonlopuiksi? Miksi ette voineet seurustella ja asua erillään siten ,että isä tapaa lapsia kotonaan ilman sinua ja sit vähitellen eitellä sinut vaikka vuoden päästä leikkitreffien muodossa tms.?
Toivottavasti lapset eivät ole alle kouluikäisiä. =(
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:25"]Exä muuten tosiaan tietää, ettei mies ole pettänyt häntä minun kanssani. Ja että vaikka olemme tunteneet vuosia, ei meillä ole aiemmin ollut mitään suhdetta. Eikä ole kyseenalaistanut tätä.
Enemmänkin ongelmana tuntuu olevan miehen uusi elämä, uusi koti, uusi tyttöystävä - kaikki mitä tähän liittyy. Kai se, että hän ei pääse eteenpäin vaikka muut pääsevät. Sanoisin että hän on tavallaan katkera elämästämme, ei suhteestamme.
[/quote]
Voi vitsi.. Puoli vuotta!!!! Kauanko olivat yhdessä? Pysy sinä kaukana exästä ja anna miehen hakea ja viedä lapset. Ei tarvitsisi exän edes nähdä kotianne. Olet kyllä pthyi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, parasta jättää tämä ketju varmaankin tähän, sillä ei nää jotkut vaan nyt halua ymmärtää mitä sanot. Ota muista kommenteista ne parhaimmat neuvot ja toteuttakaa ne. Minä voisin kertoa sekoexän näkökulman, jos jaksaisin, koska itse aikoinani olin tuollainen. Mutta tulisi ihan liian pitkä stoori, eikä lähtökohta ollut ihan sama. Sen sanon, että älkää lähtekö tuohon mukaan, se ei auta tilannetta, päinvastoin pahentaa ja exä ei pääse eteenpäin. Sekä lapsia ei sekoiteta mukaan kuvioon ja ei yritetä käännyttää äitiä vastaan. Ja älä tuppaudu exän näkyville, mutta tietenkin kotona saat olla, mutta siis ole pois vaihdosta. Mulla kesti noin vuosi päästää irti exästäni, sekoilin ja sekosin, tosin tähän vaikutti exän pettäminen, oma keskenmeno (exän, toinen lapsi) ja se, että he saivat lapsen samaan aikaan, kun olisin itsekin saanut ilman keskenmenoa. Eli oli vähän eri juttu. Nyt en ole vuosikausiin edes nähnyt tai puhunut exän kanssa, mutta on jo eronnut tästä naisesta, kuulin muualta. Lapsemme puhuu noin kerran vuodessa isänsä kanssa, ei ole ollut koskaan hyvät välit, juuri siksi mitä nämä kaksi mulle tekivät. Hyvää jatkoa, toimikaa hienotunteisesti. Näin on parasta.
Ei sinun tarvitse kestää yhtään mitään kun vaan otat ja lähdet elämään omaa elämääsi ilman miestä, sen lapsia ja hullua exä akkaa!
Vaikka exä tekee väärin kun käyttäytyy noin hullusti niin 6kk on lyhyt aika varsinkin jos on 2 pientä lasta. Exästä tuntuu että meni koko elämä...mies, parisuhde, lapsetkin osaksi ja nyt sitten ystävätkin.
Voipi olla aika toivoton ja yksinäinen olo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:39"]Viesti numero 62 oli nyt niin täynnä soopaa, että pakko puuttua.
Me olemme ehdottaneet, että lapset olisivat meillä enemmän, ei käy. Exä tuo lapset meille, sillä eivät ole missään päivähoidossa. Mies puolestaan vie lapset sunnuntaina äidilleen. Minulla on oikeus olla perjantaisin kotona, vaan voin siitä joustaa. Voin käydä lenkillä tai lähikaupassa.
Exä ei ole minun, eikä miehen facebook-kaveri. Se, että ystäväpariskunnan toinen osapuoli päivitti naamakirjaan jotain, ei ole meidän syymme. Lisäksi päivitys oli siis "Ravintolassa X, henkilöiden A, B, C ja D kanssa. Että ei mitään pusnusmus -meininkiä.
Exä tietää, ettei häntä ole petetty. Kun hän heittäytyi polvilleen eteisen lattialla itkemään, lapset pelästyivät. Ja varmasti kärsivätkin näkemästään.
Avioeropaperit on jätetty elokuussa.
Kiitos.
[/quote]
Älä kuule viitti väittää sitä viestiä soopaksi! Se oli erään naisen mietteet ja ajatukset siitä, miltä hänestä tuntui kun sai saman kohtalon minkä te teitte tälle ex vaimolle!!!!!
En jaksa lukea koko ketjua, mutta pikainen kommentti:
Puoli vuotta on TODELLA lyhyt aika toipua avioerosta, oli syy mikä tahansa. Sanoisin, että vasta noin kahden vuoden päästä alkaa helpottaa ja neljän vuoden päästä voitte jopa istua juomassa kahvia yhdessä.
Antaisin siis exälle nyt tilaa ja ymmärrystä toisen surutyötä kohtaan. Tietysti jotkut rajat pitää olla. Mutta pysyisin sinuna niin taka-alalla kuin mahdollista sen pari vuotta. Kyllä se tilanne siitä normalisoituu.
Äläkä herrane aika ehdottele että lapset enemmän teillä! Kokee että yrität niin sinä yrität viedä nekin.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 21:05"]Selkeä tapaus. Mies ei halua puhua nyxän kanssa eron herättämistä kipeistäkin tunteista, koska hän pelkää nyxän suuttuvan miehen surusta ja nyxä luulee miehen pystyvän hyppäämään suoraan uuteen suhteeseen käsittelemättä eroaan, täysin rakastuneena uuteen naiseen. T. Terapeutti, joka on nähnyt tämän kuvion monta kertaa p.s. Kohta nyxäkin on exä ja mun sohvalla
[/quote] mäkin olen nähnyt lähipiirissä näitä. Rumaa jälkeä. Toinen on erosta sekaisin kuin stokkan pyöröovet ja toinen ihan rakastunut ja näkee ruusuisen tulevaisuuden. Lopulta kaikki on ihan eronneita ja rikkinäisiä.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 20:39"]
Viesti numero 62 oli nyt niin täynnä soopaa, että pakko puuttua.
Me olemme ehdottaneet, että lapset olisivat meillä enemmän, ei käy. Exä tuo lapset meille, sillä eivät ole missään päivähoidossa. Mies puolestaan vie lapset sunnuntaina äidilleen. Minulla on oikeus olla perjantaisin kotona, vaan voin siitä joustaa. Voin käydä lenkillä tai lähikaupassa.
Exä ei ole minun, eikä miehen facebook-kaveri. Se, että ystäväpariskunnan toinen osapuoli päivitti naamakirjaan jotain, ei ole meidän syymme. Lisäksi päivitys oli siis "Ravintolassa X, henkilöiden A, B, C ja D kanssa. Että ei mitään pusnusmus -meininkiä.
Exä tietää, ettei häntä ole petetty. Kun hän heittäytyi polvilleen eteisen lattialla itkemään, lapset pelästyivät. Ja varmasti kärsivätkin näkemästään.
Avioeropaperit on jätetty elokuussa.
Kiitos.
[/quote]
Miksi otit viestini noin? Tarkoitus oli antaa neuvoja ja kertoa omista tunteistani eromylläkän keskellä...kaikkien ilkeiden viestienkin keskeltä poimit juuri minun viestini "täytenä soopana", jossa yritin vain kertoa, miltä hänestä saattaa tuntua ja mikä on aivan varmasti jätetyn mielelle liian rankkaa. Korjaan siis neuvoani lasten vaihtojen suhteen, että miehesi vie ja hakee lapset entiseltä vaimoltaan. Yksin. "Teidän" ei kannata ehdottaa lasten asumisen suhteen hänelle mitään. Miehesi ehdottaa ja sopii nämä asiat lastensa äidin kanssa keskenään. Sitä yritin jo aiemmin sanoa, että et saa häneltä vastakaikua pitkään aikaan yhtään mihinkään.Et ehkä koskaan. Joku muukin yritti sitä muutamissa viesteissä sanoa, että älä sekaannu heidän välien selvittelyihinsä. En missään vaiheessa määrännyt, missä sinun pitäisi perjantai- iltana olla tai ei olla.Sinä et pysty häntä auttaa. Roolisi erokohun keskellä vain on sellainen. elä omaa elämääsi ja kuten jo aiemmin sanoin, jos toivot häiriköinnin loppuvan joskus, ärsykkeet minimiin.
Facebook on stalkkauksen luvattu maailma ja kaverien, kaverien kautta näkee kyllä yhtä sun toista. Yritin neuvoa, millä saatte ärsykkeet minimiin, että hänen viesti- häiriköintinsä voisi loppua. Sitä kai käsittääkseni toivoit? Mikäli toivotte, että hän ei saa bensaa liekkeihin, kiellätte ystäviänne julkaisemasta yhteiskuvia. Simple as that.
..mutta ole hyvä vaan. Minä vien soopani nyt muualle. Kaikkea hyvää ja toivottavasti elämänne rauhoittuu joskus.
Alue: Aihe vapaa
Sekoilee?? Siis vasta puoli vuotta sitten nainen on menettänyt miehensä, perheensä ja ison osan elämästään ka tulevaisuudestaan. Nähtävästi aika ennalta arvaamattomasti. Nyt jo, ennen kuin harkinta-aika on edes päättynyt mies on sekoittanut pienten lastensa elämää muuttamalla toisen naisen kanssa yhteen. Nainen ei enää saa olla joka päivä omien lastensa kanssa!
Sitten menette heidän ystäviensä kanssa syömään... Naisesta varmasti tuntuu ihan absurdilta, epätodelliselta, kuin joku toinen eläisi hänen elämäänsä hänen miehensä, hänen lastensa ja hänen ystäviensä kanssa. Aivan kuin hänet olisi kafkamaisesti vain viskattu sivuun ja epätodellinen maailma jatkaa matkaansa kenenkään huomaamatta! Älytön tilanne.
Miksei mies voinut rauhassa antaa pölyn laskeutua ja lasten tottua eroon, vaan piti heti mennä sekaantumaan uuteen naiseen? Yolo? Toki vika on miehessä, mutta et sinäkään paljon sympatioitani ansaitse. Hävetä saisit. Lapsille ja lasten äidille kovasti jaksamista!