Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miehen exä sekoilee. Kuinka paljon täytyy sietää?
18.02.2015 |
Ovat eronneet puoli vuotta sitten. Mies muutti pois perheensä luota jo syksyllä. Nykyään asumme yhdessä. Heillä on kaksi alle kouluikäistä lasta, jotka ovat luonamme joka toinen viikonloppu.
Miehen exä tekee kaikkensa, että meillä olisi mahdollisimman hankalaa. Aluksi soitteli usein ja laittoi tekstaria vaikka yölläkin, jos ahdisti ja kaipasi ex-miestään. Tämä oli vielä ihan ok, koska tuskinpa kenelläkään on aluksi helppoa jos jätetään. Mutta viestit eivät vähentyneet missään vaiheessa, vaikka mies sanoi, että ei voi auttaa enää asiassa.
Lasten kanssa kaikki oli aluksi ok, nyt exä ei voi tuoda lapsia meille jos minä olen kotona/näkyvissä. Viime viikonloppuna menin kävelylle siksi aikaa, sillä edellisellä kerralla tämä exä kirjaimellisesti romahti eteiseemme. Ja sitä pelästyivät jo lapsetkin kovasti.
Kävimme eilen ystäväpariskunnan kanssa syömässä. Toinen heistä päivitti tiedon facebookkiin. Exä pommitti aluksi miestä, sitten yritti soittaa minulle monta kertaa. Lopulta sain viestin, jossa minut haukuttiin hu*raksi ja ystävävarkaaksi... Me emme siis saisi nähdä hänen ja hänen EX-miehensä ystäviä. Minä en saisi olla mukana näissä tapaamisissa.
Kuulemma kuitenkin pärjää lasten kanssa, ei halua enempää omaa aikaa (ollaan ehdotettu, että lapset voi olla meillä pidempään, jos haluaisi vaikka lähteä lomamatkalle tms.)
Olen oikeasti ihan loppu näiden oikutteluiden kanssa. Mitä jos aika ei paranna tätä? Tiesin kyllä mitä tein, kun rakastuin mieheen jolla on jo yksi perhe - mutta en mitään tälläistä odottanut.
Kommentit (232)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kodinrikkoja. Minä ja mies olimme ihastuneita toisiimme jo ennen miehen avioeroa, mutta suhde alkoi tosiaan vasta miehen muutettua omilleen. Sitä ennen emme edes hipaisseet toisiamme. Eihän sitä tunteilleen mitään voi.
Ja kun aika ei tunnu auttavan. Tämä pahenee ja pahenee koko ajan. Kohta luultavasti kieltäytyy tuomasta lapsiakaan enää meille, koska minä asun siellä.
Olemme olleet ystävällisiä, kohteliaita ja auttavaisia (tarjonneet tosin apua, joka ei kelpaa.) Mies ei kuitenkaan enää vastaa kaikkiin exän viesteihin ja soittoihinkin harvenevissa määrin. Eilisen haukkumisen jälkeen ei olla kumpikaan vastattu yhtään mitään. Ja exä riehuu yhä.
Puolivuotta erosta ja mies asuu jo sun kans.. Vähän nopeeta toimintaa, liian nopeeta lapsiaki ajatellen. Ei hirveesti heru sympatiaa. Lasten äitiä kohtaan kyllä.
Truth hurts. Itsekö alapeukutat totuuksia? Tosi juttu on että veit perheeltä isän itsekkäästi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian paljon ja liian nopeasti, siinä syy, ei sille mitään voi, että se jätetty on vielä ihan raakileena. Koettakaa kuitenkin olla asiallisia häntä kohtaan, kyllä sieltä suosta moni nousee ajan kanssa, toivottavasti hänkin, mutta kyllä siihen vielä aikaa menee.
Laastarisuhde! Ovat eronneet puoli vuotta sitten ja mies ei ole edes aloittanut suremista tai eheytymistä. Rakkaudesta turha puhuakaan.
Eron käsittelemiseen mennee puolet siitä mitä olivat yhdessä. Siihen asti olet särkyneen miehen kainalosauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 19:34"]Truth hurts. Itsekö alapeukutat totuuksia? Tosi juttu on että veit perheeltä isän itsekkäästi!
[/quote]
Ootko sä joku plösö joka on jätetty toisen takia
Sitä saa mitä tilaa kun rikkoo perheen. Pitää kestää myös seuraukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 19:34"]En ole kodinrikkoja. Minä ja mies olimme ihastuneita toisiimme jo ennen miehen avioeroa, mutta suhde alkoi tosiaan vasta miehen muutettua omilleen. Sitä ennen emme edes hipaisseet toisiamme. Eihän sitä tunteilleen mitään voi.
Ja kun aika ei tunnu auttavan. Tämä pahenee ja pahenee koko ajan. Kohta luultavasti kieltäytyy tuomasta lapsiakaan enää meille, koska minä asun siellä.
Olemme olleet ystävällisiä, kohteliaita ja auttavaisia (tarjonneet tosin apua, joka ei kelpaa.) Mies ei kuitenkaan enää vastaa kaikkiin exän viesteihin ja soittoihinkin harvenevissa määrin. Eilisen haukkumisen jälkeen ei olla kumpikaan vastattu yhtään mitään. Ja exä riehuu yhä.
[/quote]
Mikäs sitten olet? Olitte ihastuneita avioliiton aikana? Halpaa, halpaa. Turhasta valitat. Itse kerjäsit ongeömia kun varattuun sotkeennuit
No jos mietitte tuota yhteenmuuttamisen nopeutta, niin ollaan tunnettu miehen kanssa jo vuosia. Vaan mitään salasuhdetta ei ole ollut.
Mies ei ole pettänyt ketään. Hän on vain eronnut vaimostaan, sillä avioliitto ei toiminut. Meillä on tällä hetkellä hyvä avoliitto, jota tosin exä hankaloittaa. Ei kai kukaan tulevaisuuteen näe, mutta tällä hetkellä molemmilla on turvallinen ja hyvä olo toisen kanssa. Että jos sama kohtaloa odottaa joskus, niin sitten odottaa. Ei sitä voi tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulta avioliiton rikkoja ei kyllä saa sympatiaa. Kauhea tilanne ex-vaimolle ja erityisesti lapsille.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 19:38"][quote author="Vierailija" time="18.02.2015 klo 19:34"]Truth hurts. Itsekö alapeukutat totuuksia? Tosi juttu on että veit perheeltä isän itsekkäästi!
[/quote]
Ootko sä joku plösö joka on jätetty toisen takia
[/quote]
Voi harmiksesi, en ole. Eikä minua ole jätetty. Halveksin vaan toisia naisia ja perheen rikkojia. Itselle perhearvot tärkeät! Näissäkin tapauksissa kun isi lähtee nuoremman ja tiukemman matkaan niin valitettavan moni huomaa hyvinkin pian että kupla puhkeaa. Ja sitten onkin jo ikävä vaimon luo...joka pärjää ilma sitä sikaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kohtuutonta, että illanvieton jälkeen toisten fb-päivitysten takia haukutaan h****ksi ja ystävänvarastajaksi. AP ja mieshän ovat hoitaneet asian juuri nin kuin pitää: ihastuminen ja rakastuminen ei ole muuttunut teoiksi ennen eroa. Niinhän täällä aina toitotetaan, että on erottava ensin. Näistä vastauksista voi päätellä, ettei saa erota ensinkään.
AP, tilanne on kurja. En kuitenkaan osaa neuvoa tai voi jakaa omia kokemuksiani rohkaistakseni. Koeta jaksaa!
Älä aloittaja välitä noista haukkumaviesteistä, täällä jo vuosia ennen seurustelun aloittamista tapahtuneet erotkin ovat uuden naisen vika. Täällä pyörii katkeraa sakkia.
Itse en noteeraisi mitenkään exän riehumista, hoitaisin vain asiallisen lyhytsanaisesti pakolliset asiat. Enkä todellakaan alkaisi nöyristellä omassa kodissani.
Sitä saa mitä tilaa. Luulitko todellakin uudesta ihanasta elämästänne tulevan helppoa, kun jätetyltä on viety kaikki. Mies, ehjä perhe, itsetunto, kesties toimeentulokin. Ei ihme, jos mielenterveys järkkyy.
Voi hyvä luoja, pitääkö se nyt tavuttaa, että minä EN OLE rikkonut ko. avioliittoa. Minun ja miehen välinen ihastus ei todellakaan ollut ainoa eroon johtava syy. Me olimme tunteneet vuosia ennen kuin meillä syttyi edes mitään romanssia. Meillä EI OLLUT suhdetta miehen avioliiton aikana.
Olisi kiva saada jotain vastauksia aloitukseen liittyen.
Varmasti exällä on tosi epätoivoinen olo ja luultavasti häpeää jälkikäteen haukkumisia, soittelua yms. Ymmärtäisin, mutta en hyväksyisi. (Huorittelua ei tarvitse ymmärtää)
Voin vain yrittää kuvitella tilannetta omalle kohdalle,jos olisin vielä rakastunut mieheen.
Onko exällä ystäviä? Varmaan kannattais pakottaa exä jonnekkin lomalle ystävien kanssa, saisi muuta ajateltavaa. Kotona neljän seinän sisällä on ihan liikaa aikaa ajatella ja sitä tulee hulluksi
Alue: Aihe vapaa
Joku vatipää taas kerran. Kyllä se jossain vaiheessa loppuu, kun ei vastakaikua saa.