Miksi pakotat lapsesi etäisälle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ofelia kirjoitti:

No ite ei oo tarvinnut pakottaa mutta voisin kuvitella että siksi, että isäsuhde säilyisi. Lapsella ei selvästikään ole etäisän luona mitään hätää. Jos molemmat vanhemmat haluavat että tapaamiset toteutuvat niin ei siinä oikeastaan ole muuta mahdollisuuttakaan kuin tsempata lasta viihtymään.

Säilyykö isäsuhde siinä, että lapsi istuu suurimman osan ajasta omassa huoneessa ja keskustelu on tyyliin, mitä ostetaan kaupasta ja mitä seuraavaksi syödään?

ap

Etkö siis Ap tajua, että sinulla on itselläsi vastuu luoda sitä isä-lapsi-suhdetta? Voit itse järjestää laatuaikaa lapsen kanssa, jos sitä kaipaat. Voit itse kysyä lapselta mitä hän huoneessaan tekee ja mennä mukaan esim. peleihin. Voit kysyä minne muualle lapsi haluaisi kanssasi mennä viikonloppuna ja mitä tehdä jne. 

En - vieläkään - kysy sitä, miten isä voi isäsuhdetta ylläpitää, vaan kyselen äitien motiiveja pakottaa lasta isälleen. 

ap 

Mitä paskan jauhantaa tämä taas on? Meillä on jopa lasu saanut huomautuksen, kun ovat pakottaneet halutonta lasta, mutta syytä sinä toki äitiä. Isä syyttää äitiä, viranomaiset syyttää äitiä, jos sopimusta ei noudateta ja sinunkaltaiset vajaat vielä päälle. Vttu mitä paskaa tämä kaikki on.

Vierailija kirjoitti:

Tätä olen itsekin ihmetellyt. Tuttavani pakotti lapsensa isän luo, johon lapsi ei ollut koskaan saanut kunnon yhteyttä. Itki, potki ja laittoi kaikin tavoin vastaan ja hänet kannettiin isän luo. Joka kerta ihmettelin tätä että eikö tuo tee hallaa lapsen kehitykselle, mutta näin oli kuulemma lastenvalvoja sanonut, että yhteys isään pitää saada, vaikka mikä on. Sittemmin lapselle (nyt 11v) on puhjennut vakava masennus ja ahdistushäiriö, viiltelee itseään ja haluaa kuolla. En voi olla miettimättä, miten suuri vaikutus tällä pakottamisellakin on ollut asiaan.

Totta, mutta vanhemman oikeudet menevät enimmäkseen lapsen edelle ja tämä on fakta. Äiti on saattanut olla mahdottomassa tilanteessa.

Häpeä ap 🤮

Kyllä edes joku kontakti on parempi kuin ei mitään.

Ja siis vanhemmat ovat varmaan tehneet tapaamisista jonkun sopimuksen, itselläni on ollut tapana niitä noudattaa...

Sori mut sun motiivit tässä ei nyt yhtään aukea. Haluatko siis, että joku sanoo että siksi että tarvii viikonlopun "lapsetonta aikaa"? Koska ei sekään mikään huono syy ole. Edelleenkään lapsella ei ole mitään hätää isän luona.

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Miten voi isän huono vanhemmuus mennä eronkin jälkeen aina äidin piikkiin? Kukaan ei syytä isää, jos lapsi äitinsä luona viettää ajan omassa huoneessaan laitteella.

Vierailija kirjoitti:

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Kyllä sen isän vaan on ryhdistäydyttävä, että jaksaa jatkossa huimat neljä päivää kuussa olla isä lapsilleen. "Ei ole isätyyppiä" on kyllä todella lapsellinen tekosyy isän huonolle vanhemmuudelle. Sinuna puhuisin lasten isän kanssa.

Vierailija kirjoitti:

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Miksi et ihmettele, miksei isä ryhdistäydy ja ole osallistuva vanhempi ja hoida lapsiaan puolet ajasta kuten kuuluisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Miksi et ihmettele, miksei isä ryhdistäydy ja ole osallistuva vanhempi ja hoida lapsiaan puolet ajasta kuten kuuluisi?

Sitä olen jo monesti ihmetellyt av:lla. Kysymyksenä on ollut, miksi etäisä ottaa lapset luokseen, vaikka ei ole heistä kovin kiinnostunut. 

Tässä ketjussa on nyt toinen kysymys. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Kyllä sen isän vaan on ryhdistäydyttävä, että jaksaa jatkossa huimat neljä päivää kuussa olla isä lapsilleen. "Ei ole isätyyppiä" on kyllä todella lapsellinen tekosyy isän huonolle vanhemmuudelle. Sinuna puhuisin lasten isän kanssa.

Asia ei kuulu minulle. Minun tehtäväni on vain ihmetellä tätä anonyymisti. 

Sen tiedän, että lasten äiti puhuu isän kanssa säännöllisin väliajoin. Ei merkitystä. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Miten voi isän huono vanhemmuus mennä eronkin jälkeen aina äidin piikkiin? Kukaan ei syytä isää, jos lapsi äitinsä luona viettää ajan omassa huoneessaan laitteella.

En minä ketään syytä. En edes äitiä. Kunhan kysyn motiivia, ei se ole syyttämistä. Ihmettelen molempien vanhempien toimintaa: miksi äiti pakottaa ja miksi isä haluaa lapset ottaa. (Huom. jos isä oikeasti haluaa viettää aikaa lastensa kanssa, mutta lapset eivät sitä halua - niin tämä on taas keskustelu, joka ei kuulu tähän ketjuun).

Itse kysymykseesi: Pointti on siinä, ettei lapsi kiukkua äitinsä luona, että miksi minun pitää olla täällä kotona. 

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Miksi et ihmettele, miksei isä ryhdistäydy ja ole osallistuva vanhempi ja hoida lapsiaan puolet ajasta kuten kuuluisi?

Sitä olen jo monesti ihmetellyt av:lla. Kysymyksenä on ollut, miksi etäisä ottaa lapset luokseen, vaikka ei ole heistä kovin kiinnostunut. 

Tässä ketjussa on nyt toinen kysymys. 

ap

Mies on lasten isä, vaikkei aktiivinen sellainen ja kiinnostus omiin lapsiin tuskin kasvaa, jos lapsiaan ei tapaa.

Jos vanhemmilla on tapaamissopimus, äidin kuuluu noudattaa sitä. Lain mukaan lähivanhemman tulee myös tukea etävanhemman suhdetta lapsiinsa. Mitää suhdettahan etävanhemmalla ja lapsilla ei ole, jos he eivät edes tapaisi.

Tuleeko sinusta lähivanhemman noudattaa lakia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Miksi et ihmettele, miksei isä ryhdistäydy ja ole osallistuva vanhempi ja hoida lapsiaan puolet ajasta kuten kuuluisi?

Sitä olen jo monesti ihmetellyt av:lla. Kysymyksenä on ollut, miksi etäisä ottaa lapset luokseen, vaikka ei ole heistä kovin kiinnostunut. 

Tässä ketjussa on nyt toinen kysymys. 

ap

Mies on lasten isä, vaikkei aktiivinen sellainen ja kiinnostus omiin lapsiin tuskin kasvaa, jos lapsiaan ei tapaa.

Jos vanhemmilla on tapaamissopimus, äidin kuuluu noudattaa sitä. Lain mukaan lähivanhemman tulee myös tukea etävanhemman suhdetta lapsiinsa. Mitää suhdettahan etävanhemmalla ja lapsilla ei ole, jos he eivät edes tapaisi.

Tuleeko sinusta lähivanhemman noudattaa lakia?

Minusta ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin laki. 

Jos isä haluaa lapset luokseen, niin totta kai äidin pitää noudattaa lakia ja ylläpitää isän ja lasten suhdetta. 

Mutta jos isä ei oikein edes halua lapsia luokseen, niin miksi lakia pitää noudattaa?

ap

Ehkä haluaa omaa aikaa ja että lapsilla olisi suhde isäänsä ja toivoo, että se siitä vielä kehittyisi, kun lapset vaan ovat isällään. Tai sitten haluaa vaan että isällä on välillä paskoja viikonloppuja. Mistä sitä kukaan tietää toisen motiiveista.

Et pidä ap lapsen suhdetta isäänsä tärkeänä vai, mistä kysymys kumpuaa? Miltä lapsesta tuntuisi, jos isä poistuisi kokonaan lapsen elämästä? Lisäisikö vai laskisiko se lapsen henkistä hyvinvointia? Moni purkaa vuosia terapiassa traumaansa siitä, että isä hylkäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Miksi et ihmettele, miksei isä ryhdistäydy ja ole osallistuva vanhempi ja hoida lapsiaan puolet ajasta kuten kuuluisi?

Sitä olen jo monesti ihmetellyt av:lla. Kysymyksenä on ollut, miksi etäisä ottaa lapset luokseen, vaikka ei ole heistä kovin kiinnostunut. 

Tässä ketjussa on nyt toinen kysymys. 

ap

Mies on lasten isä, vaikkei aktiivinen sellainen ja kiinnostus omiin lapsiin tuskin kasvaa, jos lapsiaan ei tapaa.

Jos vanhemmilla on tapaamissopimus, äidin kuuluu noudattaa sitä. Lain mukaan lähivanhemman tulee myös tukea etävanhemman suhdetta lapsiinsa. Mitää suhdettahan etävanhemmalla ja lapsilla ei ole, jos he eivät edes tapaisi.

Tuleeko sinusta lähivanhemman noudattaa lakia?

Minusta ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin laki. 

Jos isä haluaa lapset luokseen, niin totta kai äidin pitää noudattaa lakia ja ylläpitää isän ja lasten suhdetta. 

Mutta jos isä ei oikein edes halua lapsia luokseen, niin miksi lakia pitää noudattaa?

ap

Isä voisi ihan vaan kieltäytyä ottamasta niitä lapsia luokseen, silloin on turha niitä lapsia sinne pakottaakaan, kun ei ovet aukene.

Samasta syystä kun pakotan pesemään hampaat ja käymään koulua, vaikkei lasta yhtään kiinnosta.

Pitää oppia tuntemaan se isä. Tai vanhempana alkaa kuvitella asioita, kuten että äiti olisi syypää välien rikkoutumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole lähiäiti enkä etäisä itse. Sivusta seuraan tilannetta, jossa lapset kiukkuavat, kun joutuvat isälleen. Ei heillä siellä mitään hätää ole, mutta isä ei ole isätyyppiä. Isä miettii koko viikonlopun, ettei mitään voi tehdä, ja lapset miettivä koko viikonlopun, että mitä me täällä olemme. Mietin vain äidin motiivia, miksi hän pakottaa kiukkuavat lapset sinne. 

Mitä minun pitäisi hävetä, kun tällaista ihmettelen...?

ap

Miksi et ihmettele, miksei isä ryhdistäydy ja ole osallistuva vanhempi ja hoida lapsiaan puolet ajasta kuten kuuluisi?

Sitä olen jo monesti ihmetellyt av:lla. Kysymyksenä on ollut, miksi etäisä ottaa lapset luokseen, vaikka ei ole heistä kovin kiinnostunut. 

Tässä ketjussa on nyt toinen kysymys. 

ap

Mies on lasten isä, vaikkei aktiivinen sellainen ja kiinnostus omiin lapsiin tuskin kasvaa, jos lapsiaan ei tapaa.

Jos vanhemmilla on tapaamissopimus, äidin kuuluu noudattaa sitä. Lain mukaan lähivanhemman tulee myös tukea etävanhemman suhdetta lapsiinsa. Mitää suhdettahan etävanhemmalla ja lapsilla ei ole, jos he eivät edes tapaisi.

Tuleeko sinusta lähivanhemman noudattaa lakia?

Minusta ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin laki. 

Jos isä haluaa lapset luokseen, niin totta kai äidin pitää noudattaa lakia ja ylläpitää isän ja lasten suhdetta. 

Mutta jos isä ei oikein edes halua lapsia luokseen, niin miksi lakia pitää noudattaa?

ap

No koska vielä suurempi on lapsen oikeus vanhempiinsa. Äiti ei halua viedä lapsilta isää, vaikka isä on vajavainen.

Mun täytyy ainakin päästä baariin ja välillä pokata joku hoitokin. Eihän tätä muuten jaksa päivästä päivään.  Joutaa isänsä katsoa lastaan ihan siinä kuin minäkin.

Vierailija kirjoitti:

Et pidä ap lapsen suhdetta isäänsä tärkeänä vai, mistä kysymys kumpuaa? Miltä lapsesta tuntuisi, jos isä poistuisi kokonaan lapsen elämästä? Lisäisikö vai laskisiko se lapsen henkistä hyvinvointia? Moni purkaa vuosia terapiassa traumaansa siitä, että isä hylkäsi.

En sano, että isän pitää hylätä, eikä se isä ketään hylkäisikään, vaan lapsi saisi itse päättää, kuinka paljon isällään käy. Se on lapsen päätös, ei isän eikä äidin. 

ap