Minua ahistanut jo 1 vuosi putkeen joka ikinen sekuntti vuorokaudessa
Fyysinen ja henkinen ahdistus samaan aikaan jo vuoden joutunut kestämään eikä ole helpottanut. Tuntuu ettei kestä ja pakko olis tappaa itsensä. Väsymys kanssa ollut stabiilia vuoden ajan. Mitä pitäis tehdä? Miten tapan itseni?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Kestämään ja kestämään... Oletko tehnyt asian hyväksi mitään konkreettista??
OLEN. Olen elänyt terveillä elämäntavoilla jo pitkään mutta yksinkertaisesti mikään ei auta. Kärsin.
Olen pahoillani. Oletko hakenut apua?
Onko lääkitys? Käy huomenna lääkärissä.
Opettele ajattelemaan muutakin kuin ahdistusta,pelaa pelejä, lue kirjaa, kuuntele äänikirjaa tai musiikkia, käy kuumassa suihkussa, tee hengitys harjoituksia, käy kävelyllä, syö jotain (myös verensokeri vaikuttaa ahdistukseen), ota käyttöön rautaa, sen puute on yleistä ja lisää ahdistusta.
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani. Oletko hakenut apua?
Joo olen hakenut apua, mutta mikään ei auta. Ja en itke kun voisin kylmänviileästi vain tappaa itseni milloin vain. En ole märisijä.
Kai olet käynyt lääkärillä? Tuohon voi olla ihan fyysisiäkin syitä tai ne yhdessä psyyken kanssa.
Tää mun saakelin vartalo on koko ajan paineessa vaikka olisin yksin metsässä, se ei lähde pois milloinkaan. Ei pysty rentouttamaan vartaloa mitenkään ja se paine ja ahdistus on pysyvää. AP
muakin on ahistanu pitkään, mutta ei nyt sentään 365 pv putkeen. Ihme ja kumma oli tasan vuosi sitten joku valoisa jakso. Mutta kyllhän tämä nykymaailman meno todellakin pistää ahdistuksen tunteet liikkeelle. Joo kävin lääkärillä kesällä, on lääkitys. Se auttoi mut nyt kyllä alkaa mennä hermot.
Aloittajan kantsii käydä myös hoidossa.
Oletko käynyt säännöllisesti psykologin kanssa keskustelemassa? Oletko saanut mielialalääkkeet, joita käytät säännöllisesti? Sä pääset vielä pinnalle, älä luovuta.
Kai verikokeilla on suljettu hormonaaliset ja/tai puutosten myötävaikutus?
Vierailija kirjoitti:
Kai olet käynyt lääkärillä? Tuohon voi olla ihan fyysisiäkin syitä tai ne yhdessä psyyken kanssa.
Jotain kuvauksia tehty mutta ei mitään löytynyt kyllä vielä, voi olla että ajan kanssa paranee mutta on todellakin kidutusta elää ja jaksaa mennä ajassa eteenpäin ennenkuin helpottaisi. AP
Vierailija kirjoitti:
Kai verikokeilla on suljettu hormonaaliset ja/tai puutosten myötävaikutus?
Kaikki arvot on priimaa paitsi maksa arvo vähän koholla. Mutta siitä maksasta ei löytynyt mitään tutkittaessa.
Mulla toimi kyllä lääkitys tosi hyvin ahdistukseen. Käytin lääkkeitä sit pari vuotta ja samalla työstin asioita. Kävin myös terapiassa. Ja sit lääkitys purettiin ja se ahdistus ei enää palannut. Ehkä aivot oli luoneet siinä ajassa uusia yhteyksiä tai muuten sain hermostoni uudelleen koulutettua.
Haluan rohkaista ihmisiä uskomaan, että muutosta voi tapahtua ja sieltä ahdistuksesta voi päästä ulos. Eri ihmisille sopii eri tavat, mulle se lääkitys toimi hyvin. Moni vastustaa lääkkeitä vahvasti ja sanoo jo etukäteen kokeilematta, että varmasti ei käy. Niin minäkin sanoin aluksi ja tilanne paheni vielä joitain vuosia, ennen kuin uskalsin kokeilla.
Vaihdevuodet aiheuttivat minulle fyysistä ja psyykkistä ahdistusta. Meni onneksi ohi.
Mä nyt kävin lääkärissä vähemmästäki että sun kannattais nyt ottaa se lääkitysvaihtoehto käyttöön. Itellä pärähti keväällä 247 ahdistus joka on ollu koko ajan lievittymässä, ja silti menin nyt hoitoon. Joo, on se inhottava ajatus että ois joidenki muiden tai lääkkeiden "armoilla" mutta jos koet että vaihtoehtona on kuolema niin ne pillerit vois olla parempi valinta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla toimi kyllä lääkitys tosi hyvin ahdistukseen. Käytin lääkkeitä sit pari vuotta ja samalla työstin asioita. Kävin myös terapiassa. Ja sit lääkitys purettiin ja se ahdistus ei enää palannut. Ehkä aivot oli luoneet siinä ajassa uusia yhteyksiä tai muuten sain hermostoni uudelleen koulutettua.
Haluan rohkaista ihmisiä uskomaan, että muutosta voi tapahtua ja sieltä ahdistuksesta voi päästä ulos. Eri ihmisille sopii eri tavat, mulle se lääkitys toimi hyvin. Moni vastustaa lääkkeitä vahvasti ja sanoo jo etukäteen kokeilematta, että varmasti ei käy. Niin minäkin sanoin aluksi ja tilanne paheni vielä joitain vuosia, ennen kuin uskalsin kokeilla.
Kaikki alkoi kun vuosi sitten lopetin antipsykootin. Siitä lääkkestä jäi tämä stabiili ahdistus ja paine kehoon + 24/7 väsymys. Olen vain taistellut tähän päivään asti. Mitään keinoja ei ole löytynyt. Jos aloitan saman läkkeen uudestaan niin sekään ei auta enää eikä muutkaan psykiatrisen puolen lääkkeet tehoa. Palautuuko tästä siis mahdollisesti?
Itseä auttaa kunnon liikunta. Suosittelen vaikka portaita. Rauhallisesti alussa mutta loppuun asti. Ja uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Itseä auttaa kunnon liikunta. Suosittelen vaikka portaita. Rauhallisesti alussa mutta loppuun asti. Ja uudelleen.
Olen huomannut että liikunta auttaa vähäksi ajaksi oloa, mutta sinnekkin on vaikea tehdä alotteita väsymyksen sekä ahdistuksen takia. Aivan sairas maailma.
Vierailija kirjoitti:
Mulla toimi kyllä lääkitys tosi hyvin ahdistukseen. Käytin lääkkeitä sit pari vuotta ja samalla työstin asioita. Kävin myös terapiassa. Ja sit lääkitys purettiin ja se ahdistus ei enää palannut. Ehkä aivot oli luoneet siinä ajassa uusia yhteyksiä tai muuten sain hermostoni uudelleen koulutettua.
Haluan rohkaista ihmisiä uskomaan, että muutosta voi tapahtua ja sieltä ahdistuksesta voi päästä ulos. Eri ihmisille sopii eri tavat, mulle se lääkitys toimi hyvin. Moni vastustaa lääkkeitä vahvasti ja sanoo jo etukäteen kokeilematta, että varmasti ei käy. Niin minäkin sanoin aluksi ja tilanne paheni vielä joitain vuosia, ennen kuin uskalsin kokeilla.
TÄMÄ NIIN PALJON. Just toi että aivot saa lääkityksen aikana muutakin viestiä kuin pakene-nyt-heti on se juttu. Kun se uudelleenreititys on vaikeeta ilman ahdistustakin.
Kestämään ja kestämään... Oletko tehnyt asian hyväksi mitään konkreettista??