Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tylsää, jouduin rajoittamaan lapseni kaveripäivät kahteen viikossa.

Vierailija
16.02.2015 |

Ongelma on siis pelaaminen. Hänen kaverinsa eivät tee muuta kuin pelaavat. Pelaaminen ei todellakaan tee hyvää pojalleni, joka pelittöminä päivinä on aktiivinen, treenaa harrastamaansa lajia, juoksee pitkin metsiä siskonsa kanssa ja on iloinen ja kohtelias. Niinä päivinä kun on mennyt koulun jälkeen kavereille pelaamaan, on ahdistunut, vihainen, lannistunut ja laiska. Mikään ei kiinnosta, kotiintuloajat lipsuu kun peli jäi kesken. Omaehtoinen liikunta ei kiinnosta, oma laji jota rakastaa ei sekään enää suju niin loistavasti kuin ennen kun ei treenaa kotona.

Nyt tehtiin niin että saa pelata kahtena päivänä viikossa, muina päivinä tulee yksin kotiin (ellei joku kaveri suostu lähtemään vaikka luistelemaan ym) lukee, leikkii ja treenaa jos siltä tuntuu. Ajattelin ensin että tästä tulee kauhea itkupotkutaivari, mutta ei, poika oli ihan innoissaan, kirjoitti kalenteriin pelipäivät ja mietti kovasti mitä kaikkea tekee niinä muina päivinä. Taitaapa olla että poika on itsekin huomannut ettei enää pysty kontrolloimaan pelaamista ja oli oikein tyytyväinen selkeistä rajoista!

Kommentit (74)

Vierailija
61/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]

Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa

[/quote]

No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...

[/quote]

Toi on kyllä hassua, että kaikilla on aina lapsuudestaan saakka jotain ystävyyssuhteita. Minulla ei ole ainuttakaan, ja harvalla omalla tämän päivän ystävällä on samoja kaveripiirejä, kuin joskus ala-asteella/yläasteella oli.

Omat pitkäaikaiset ystävät tuli vasta lukiossa ja ammattikoulussa.

[/quote]

Sinulla ei ole -> kellään ei voi olla. Mielenkiintoinen päättelyketju.

[/quote]

Eihän. Minun mielestäni on virheellistä kertoa, että useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa. Todennäköisesti ne pitkäaikaisimmat ystävät löytyy vanhemmalla iällä, kun hakeutuu kouluihin, joissa on muita samanoloisia ihmisiä. Joillain voi mennä vielä sinne korkeakouluun/työpaikalle se pitkäaikaisen ystävän löytäminen. En kyseenalaista sitä, etteikö niitä pitkäaikaisia ystäviä saa sieltä peruskoulusta, tarhasta tai synnytyssairaalasta saakka. Halusin vain kertoa, ettei se peruskoulu ole niin välttämätön vaihe ystävien kannalta.

Mutta ei tästä sen enempää, kun aihe ei tähän ketjuun liity. Ole hyvä ja tee aloitus tästä asiasta, jos haluat jatkaa keskustelua.

[/quote]

Miksi minun pitäisi tästä oma aloitus tehdä, kun näyttää se sinullekin tämä keskustelu maistuvan ;) Ja kuka täällä on sanonutt että "useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa." Itse olet lukutaidottomana tehnyt tuollaisen johtopäätöksen.

Vierailija
62/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä mieltä olette kuusivuotiaasta pojasta, jolle ostettiin syksyllä älypuhelin ja jolla pelaamista eri rajoiteta kuin silloin kun äiti suuttuu ja ottaa rangaistukseksi kännykän pois, ja jolle ostettiin joululahjaksi XBox, pelata saa joka päivä 2h päiväkodin jälkeen, viikonloppuna enemmän. Poika ei harrasta mitään tai käy esim. luistelemassa / hiihtämässä / leikkipuistossa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]

Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa

[/quote]

No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...

[/quote]

Toi on kyllä hassua, että kaikilla on aina lapsuudestaan saakka jotain ystävyyssuhteita. Minulla ei ole ainuttakaan, ja harvalla omalla tämän päivän ystävällä on samoja kaveripiirejä, kuin joskus ala-asteella/yläasteella oli.

Omat pitkäaikaiset ystävät tuli vasta lukiossa ja ammattikoulussa.

[/quote]

Sinulla ei ole -> kellään ei voi olla. Mielenkiintoinen päättelyketju.

[/quote]

Eihän. Minun mielestäni on virheellistä kertoa, että useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa. Todennäköisesti ne pitkäaikaisimmat ystävät löytyy vanhemmalla iällä, kun hakeutuu kouluihin, joissa on muita samanoloisia ihmisiä. Joillain voi mennä vielä sinne korkeakouluun/työpaikalle se pitkäaikaisen ystävän löytäminen. En kyseenalaista sitä, etteikö niitä pitkäaikaisia ystäviä saa sieltä peruskoulusta, tarhasta tai synnytyssairaalasta saakka. Halusin vain kertoa, ettei se peruskoulu ole niin välttämätön vaihe ystävien kannalta.

Mutta ei tästä sen enempää, kun aihe ei tähän ketjuun liity. Ole hyvä ja tee aloitus tästä asiasta, jos haluat jatkaa keskustelua.

[/quote]

 

Mä olen eri vastaaja. Varmaan useinkin pysyvät ystävyydet syntyy myöhemmin. Koululaiselle taas juuri se hetki on tärkein. On erittäin traagista jäädä koululaisena yksinäiseksi. Silloin ei osaa myöhemminkään luoda ystävyyssuhteita. Ja se tuntuu kauhealta pienen koululaisen mielessä.

Vierailija
64/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]

Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa

[/quote]

No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...

[/quote]

Toi on kyllä hassua, että kaikilla on aina lapsuudestaan saakka jotain ystävyyssuhteita. Minulla ei ole ainuttakaan, ja harvalla omalla tämän päivän ystävällä on samoja kaveripiirejä, kuin joskus ala-asteella/yläasteella oli.

Omat pitkäaikaiset ystävät tuli vasta lukiossa ja ammattikoulussa.

[/quote]

Sinulla ei ole -> kellään ei voi olla. Mielenkiintoinen päättelyketju.

[/quote]

Eihän. Minun mielestäni on virheellistä kertoa, että useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa. Todennäköisesti ne pitkäaikaisimmat ystävät löytyy vanhemmalla iällä, kun hakeutuu kouluihin, joissa on muita samanoloisia ihmisiä. Joillain voi mennä vielä sinne korkeakouluun/työpaikalle se pitkäaikaisen ystävän löytäminen. En kyseenalaista sitä, etteikö niitä pitkäaikaisia ystäviä saa sieltä peruskoulusta, tarhasta tai synnytyssairaalasta saakka. Halusin vain kertoa, ettei se peruskoulu ole niin välttämätön vaihe ystävien kannalta.

Mutta ei tästä sen enempää, kun aihe ei tähän ketjuun liity. Ole hyvä ja tee aloitus tästä asiasta, jos haluat jatkaa keskustelua.

[/quote]

Miksi minun pitäisi tästä oma aloitus tehdä, kun näyttää se sinullekin tämä keskustelu maistuvan ;) Ja kuka täällä on sanonutt että "useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa." Itse olet lukutaidottomana tehnyt tuollaisen johtopäätöksen.

[/quote]

Mihin tuo sana "usein" sitten viittaa, jos ei suurempaan osaa ihmisistä. Vähintään annetaan kuva siitä, että lapsuus on pilalla, jos lapsi ei saa aikuisiän ystäviä peruskoulussa. Vähän sama, kuin se että korvikemaitoäidit ovat suoraan saatanasta.

Vierailija
65/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:44"]

Mitä mieltä olette kuusivuotiaasta pojasta, jolle ostettiin syksyllä älypuhelin ja jolla pelaamista eri rajoiteta kuin silloin kun äiti suuttuu ja ottaa rangaistukseksi kännykän pois, ja jolle ostettiin joululahjaksi XBox, pelata saa joka päivä 2h päiväkodin jälkeen, viikonloppuna enemmän. Poika ei harrasta mitään tai käy esim. luistelemassa / hiihtämässä / leikkipuistossa. 

[/quote]

 

Sanoisin, että surullista. On vanhemman vastuulla huolehtia ulkoilusta, pakko ei ole sen kummenpaa harrastusta olla mut sitä että leikkii leksussa tai metsässä, käy kavereilla / kutsuu kavereita ja silloin leikkisi muutakin kuin että pelataan konsolilla tai kännykällä.

Vierailija
66/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:48"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:43"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:39"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:29"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:26"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:18"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]

Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa

[/quote]

No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...

[/quote]

Toi on kyllä hassua, että kaikilla on aina lapsuudestaan saakka jotain ystävyyssuhteita. Minulla ei ole ainuttakaan, ja harvalla omalla tämän päivän ystävällä on samoja kaveripiirejä, kuin joskus ala-asteella/yläasteella oli.

Omat pitkäaikaiset ystävät tuli vasta lukiossa ja ammattikoulussa.

[/quote]

Sinulla ei ole -> kellään ei voi olla. Mielenkiintoinen päättelyketju.

[/quote]

Eihän. Minun mielestäni on virheellistä kertoa, että useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa. Todennäköisesti ne pitkäaikaisimmat ystävät löytyy vanhemmalla iällä, kun hakeutuu kouluihin, joissa on muita samanoloisia ihmisiä. Joillain voi mennä vielä sinne korkeakouluun/työpaikalle se pitkäaikaisen ystävän löytäminen. En kyseenalaista sitä, etteikö niitä pitkäaikaisia ystäviä saa sieltä peruskoulusta, tarhasta tai synnytyssairaalasta saakka. Halusin vain kertoa, ettei se peruskoulu ole niin välttämätön vaihe ystävien kannalta.

Mutta ei tästä sen enempää, kun aihe ei tähän ketjuun liity. Ole hyvä ja tee aloitus tästä asiasta, jos haluat jatkaa keskustelua.

[/quote]

Miksi minun pitäisi tästä oma aloitus tehdä, kun näyttää se sinullekin tämä keskustelu maistuvan ;) Ja kuka täällä on sanonutt että "useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa." Itse olet lukutaidottomana tehnyt tuollaisen johtopäätöksen.

[/quote]

Mihin tuo sana "usein" sitten viittaa, jos ei suurempaan osaa ihmisistä. Vähintään annetaan kuva siitä, että lapsuus on pilalla, jos lapsi ei saa aikuisiän ystäviä peruskoulussa. Vähän sama, kuin se että korvikemaitoäidit ovat suoraan saatanasta.

[/quote]

Usein on ajanmäärä, ei siis viittaa lukumäärällisesti mihinkään kuten tuo "useimmat".  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä sen vain huomaa, ketkä lapset pelaavat jo konsolipelejä ja kännykkäpelejä, puheissa kulkee pelit ja leikeissä imuroidaan pelejä ja olemus on rauhaton, keskittyminen on vaikeaa. Jotkut jopa näkevät unia pelaamisesta, niin kaiken vievää se on. T. Eskariope

Vierailija
68/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

hei, ap tässä. Poika soitti juuri kertoakseen että meni luistelemaan (koulu päättyi kello 12) ja sinne oli tullut yksi tokaluokkalainen jonka kanssa pelaavat nyt lätkää. Soitti kysyäkseen saako UUSI kaveri tulla meille sitten kun lopettavat luistelun, annoin toki luvan. Poika kuulosti onnelliselta. Poikani ei ole koskaan ollut luonteeltaan konsolilla kököttävä, kavereiden takia on nyt siihen vaan ajautunut. Jospa tämä kävisikin oikeasti noin hienosti, että heti kun keksi uutta tekemistä, sai uutta seuraa.

Joku kysyi mitä poika tykkää tehdä. Pelittöminä päivinä on treenannut harrastamaansa lajia oma-aloitteisesti, jopa tunteja. On myös aina valmis kaikenlaisiin pihapeleihin kun saa seuraa. Liikuntakerho on kerran viikossa koulun jälkeen (siellä ei muuten käy kukaan peliluolakavereista) yksinään yleensä rakentelee legoilla tai piirtää ja tekee sarjakuvia. Lukee akkareita ja urheilulehtiä, katsoo lastenohjelmia tai urheilua tallennuksesta.

kolmasluokkalainen poika kyseessä

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä tunnen perheen, jossa kaksi poikaa. Toinen tarhaikäinen, toinen esiteini. Molemmat pelaa todella paljon ja pienemmänkin piti saada tabletti, kun vanhemmallakin lapsella on. Yläkerrassa isompi näyttää toiselle k-18 pelejä ja pelottelee pikkuveljeään. Vanhemmat ei tee mitään, kun ei viitsitä. Siksihän ne pelikoneet on hommattu, ettei tarvitse keskittyä kasvattamiseen >:(

Isompi ei tajua, että kuulapyssyn osumat sattuu ihan oikeasti ja on vaarallisia tai että omaisuuden tuhoaminen ei ole hyvä juttu. Pienempi näkee painajaisia ja kastelee yöllä sänkynsä ja on hermostunut ja ahdistunut koko ajan. Jotta ei mitään, lisää vaan peliaikaa lapsille.

Vierailija
70/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poikaparat.  Ovatko vanhemmat kyvyttömiä kasvatusasioissa.  Siis ovat, jos tuo pitää paikkansa mitä kirjoitit. Tunnetko heidät miten hyvin.  Oletko kenties sanonut, että K-18 pelit pienelle lapselle tuhoavat lapsen psyykeä ja sen vuoksi ovat juuri lapsilta kiellettyjä.  Siinä on taas saaneet väärät vanhemmat lapsia.  Miksi niitä pitää tehdä jos niistä ei välitä.  Odotetaan muutama vuosi niin he ovat tuolla kulmilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis menee kavereille pelaamaan mutta teille ei pääse, käsitinkö oikein? 

Meillä on rajattu kaverikyläilyt kolmeen päivään viikossa koska muille ei pääse koskaan kylään ja vain yksi kaveri saa tulla yhtenä päivänä viikossa. Poikakin on tyytyväinen säännöistä, loppui pojan painostaminen meille tulosta.

Vierailija
72/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 13:25"]

Poikaparat.  Ovatko vanhemmat kyvyttömiä kasvatusasioissa.  Siis ovat, jos tuo pitää paikkansa mitä kirjoitit. Tunnetko heidät miten hyvin.  Oletko kenties sanonut, että K-18 pelit pienelle lapselle tuhoavat lapsen psyykeä ja sen vuoksi ovat juuri lapsilta kiellettyjä.  Siinä on taas saaneet väärät vanhemmat lapsia.  Miksi niitä pitää tehdä jos niistä ei välitä.  Odotetaan muutama vuosi niin he ovat tuolla kulmilla.

[/quote]

Ollaan keskusteltu. Äiti tajuaa asian ja isäkin periaatteessa. Äiti ei vain tee mitään ja isää ei kiinnosta, kun pelaa itsekkin k18 pelejä. Ei siinä perheessä muutenkaan ole asiat kunnossa, ovat lastensuojelun asiakkaita. Olen ottanut perheeseen etäisyyttä, mutta jos tarvitsevat lapsenvahtia, niin otan lapset aina mielelläni hoitoon. Meillä ei pelit paljoa kiinnosta, kun vietämme ulkona aikaa niin paljon kuin mahdollista.

Eli lapset olisivat tyytyväisiä muuhunkin tekemiseen kuin pelaamiseen. Se vain on helppoa ja passivoittaa herkästi, kun koneesta ei tarvitse irtaantua. Siksi aikuisen tehtävä olisi laittaa ne rajat, kun lapsi ei osaa. Joten ap teki täysin oikein :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 13:29"]

Siis menee kavereille pelaamaan mutta teille ei pääse, käsitinkö oikein? 

Meillä on rajattu kaverikyläilyt kolmeen päivään viikossa koska muille ei pääse koskaan kylään ja vain yksi kaveri saa tulla yhtenä päivänä viikossa. Poikakin on tyytyväinen säännöistä, loppui pojan painostaminen meille tulosta.

[/quote]

Jos minua tarkoitit,et kyllä käsittänyt oikein. Kyllä meille saa tulla. Aiemmin meillä sai myös pelata, mutta nyt katkaistiin se kierre ja on vain kaksi pelipäivää viikossa. Meille saa aina tulla kavereita, mutta nykyinen kaveriporukka ei liiku minnekään yhden kaverin täydellisesti varustetusta peliparatiisiluolasta.

Tänään tosiaan jääkiekkokaukalosta löytynyt uusi kaveri on meille tulossa, aikovat kuulemma rakentaa legoilla kaupungin :)

ap

Vierailija
74/74 |
16.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:24"]

[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 11:03"]

Tuli mieheen kaverin 2v:n synttärit lauantaina. Ainoa, mikä lasta kiinnosti, oli kakku. Lahjoista viis, leikeistä viis, kummeista viis: hän halusi kakkua. Koska se oli häneltä kielletty asia kuten kaikki muutkin herkut. Vain synttäreillä hän sai kakkua ja unohti kaiken muun. Meidän 2.5v on saanut kaikenlaisia herkkuja, joten hänelle kakku oli pelkkä kakku, palan saattoi maistaa, mutta leikit kiinnosti enemmän.

Olen ajatellut, että mitä kielletymäksi asioita tekee, sen varmemmin lukitsee lapsen mielenkiinnon kiellettyyn.

Ap:nkin aloituksessa lapsi oli kavereitten tai siskon kanssa, ei vanhempien. Siksi minusta on outoa kieltää kaverit, jos ei itse suostu olemaan lapsen kanssa, leikkimään ja melskaamaan metsissä.

[/quote]

Vertaatko sä jotain 2-vuotiasta koululaiseen??? 2-vuotiaalle on vielä niin alkeellinen huomio- ja keskittymiskyky, että tottakai uudet jutut kiinnostaa ja harva tuon ikäinen nyt lahjoista niin perustaa. Ja onnea vaan teille jos lapsi on 2,5-vuotiaana kyllästetty herkuilla niin, ettei makeat jutut juuri jaksa enää kiinnostaa. Leikkiä ei vissiin sitten ole saanut juurikaan, jos se oli se ykkösjuttu (ainakin tuon sun logiikkas mukaan).

[/quote]

Juuri noin. Meillä 2.5 v saa syödä kaikkea, mitä haluaa, mutta leikkikavereita (alle 3v ikäisiä) hänellä ei ole. Siksi kiinnosti leikkiminen ikäistensä seurassa, koska kotona siihen ei ole mahdollisuutta. Ei välttämättä leikkiä yhdessä, mutta vierekkäin.