Tylsää, jouduin rajoittamaan lapseni kaveripäivät kahteen viikossa.
Ongelma on siis pelaaminen. Hänen kaverinsa eivät tee muuta kuin pelaavat. Pelaaminen ei todellakaan tee hyvää pojalleni, joka pelittöminä päivinä on aktiivinen, treenaa harrastamaansa lajia, juoksee pitkin metsiä siskonsa kanssa ja on iloinen ja kohtelias. Niinä päivinä kun on mennyt koulun jälkeen kavereille pelaamaan, on ahdistunut, vihainen, lannistunut ja laiska. Mikään ei kiinnosta, kotiintuloajat lipsuu kun peli jäi kesken. Omaehtoinen liikunta ei kiinnosta, oma laji jota rakastaa ei sekään enää suju niin loistavasti kuin ennen kun ei treenaa kotona.
Nyt tehtiin niin että saa pelata kahtena päivänä viikossa, muina päivinä tulee yksin kotiin (ellei joku kaveri suostu lähtemään vaikka luistelemaan ym) lukee, leikkii ja treenaa jos siltä tuntuu. Ajattelin ensin että tästä tulee kauhea itkupotkutaivari, mutta ei, poika oli ihan innoissaan, kirjoitti kalenteriin pelipäivät ja mietti kovasti mitä kaikkea tekee niinä muina päivinä. Taitaapa olla että poika on itsekin huomannut ettei enää pysty kontrolloimaan pelaamista ja oli oikein tyytyväinen selkeistä rajoista!
Kommentit (74)
Älä välitä ap. Palsta täynnä lukutaidottomia. Hyvä systeemi sinulla...
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 11:15"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 11:05"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:46"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]
Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa
[/quote]
Tylsää on se, ettei pojallani ole kavereita kuin kahtena päivänä viikossa koulun jälkeen. kolmasluokkalaisten koulupäivät loppuu klo 12-14, ja vanhemmat on kotona lähempänä viittä, sisko tulee ip-kerhosta neljältä. Tylsää on siis pitkät yksinäiset iltapäivät. Olisi ehkä pitänyt kirjoittaa tämä aloitukseen.
ap
[/quote]
Mutta sinähän olet itse halunnut, että poika on yksin ja syrjässä kaveriporukoista. Miksi ihmeessä sitä nyt itket, kun ensin juuri tätä halusit.
[/quote]
Hmm.. pienempi paha kuitenkin on ne yksinäiset iltapäivät kuin se että poika on kokoajan ahdistunut ja kiukkuinen, menettää kiinnostuksensa muihin asioihin. Saattaa olla että pelaavat väkivaltapelejä, kun menee jotenkin niin tolaltaan aina kun on pelannut. Teidänkö mielestänne sitä ei pitäisi rajoittaa ollenkaan?
Ja olen töissä neljään asti, en voi iltapäivisin mennä metsään riekkumaan lapseni kanssa, ikävä kyllä. Tiedän kuitenkin että niitä tervehenkisiäkin lapsia löytyy, ehkä innostuu enemmän hakeutumaan niiden seuraan kun pelikierre katkaistaan. Ja kuten aloituksessa sanoin, poika otti viiden päivän viikottaisen pelikiellon todella positiivisesti vastaan, ja listasi heti puolen tusinaa asiaa joita tykkäisi tehdä koulun jälkeen, mutta ei ole voinut kun kaverit ei suostu tekemään muuta kun pelaamaan.
ap
[/quote]
Asia selvä, sinä haluat kieltää lapselta nykyiset kaverit ja nyt odottelet niitä tervehenkisiä. Voi olla, että lapsesi on loppukevään yksinäinen, mutta tärkeintä on se, että hän ei sellaisten kavereiden kanssa, jotka pelaavat.
Itse osaisin kysyä lapselta, mitä pelaavat. miten pelaavat jne. enkä tyytyisi ap:n tavoin kauhistelemaan ja kieltelemään. Meillä kun on perhe, jossa pelaaminen on sallittua ja nyt näyttää ykköspelinä olevan joku 90-lukuinen tasohyppelypeli. Sekös vasta kamalasti ahdistaa!
[/quote]
Ja sun pentus pelaa koneella joka päivä? Monta tuntia kerrallaan. Ei ole tervettä, vaikka olisi mikä tetris ruudussa. Laittaisit lapsesi pihalle, niin oppisivat motoristiakin taitoja välillä.
Ja jos lapsesi pelaa vain sen kaksi kertaa viikossa, niin sun päteminen on aika turha.
Hyvä ap! Mitähän täällä nyt hoetaan, että ei se pelaaminen välttämättä ahdistusta aiheuta, kun ap juuri kirjoitti, että hänen lapsessaan aiheuttaa? Ei ole ap:n asia miettiä aiheuttaako pelit ahdistusta vaasalaisessa Viljamissa, vaan se, aiheuttavatko hänen omassa lapsessaan.
Asia erikseen on taas se, että ihmettelen tätä kahtiajakoa treenaaminen vastaan tietokonepelit? Eikö teidän lapset osaa tehdä muuta kuin juosta tai näpytellä tietokonetta? Kai sitä nyt voi harrastaa (omin päin tai ohjatusti) VAIKKA MITÄ MUUTAKIN! Enkä ihan oikeasti usko, että kukaan lapsi kasvaa kieroon siitä, että on muutamana päivänä viikossa iltapäivät yksin kotona. Jos ei ihan todella keksi itsekseen mitään tekemistä, niin ehkä sitä juttua voisi lähteä auttamaan ja korjaamaan, ei etsimään ohjattua harrastusta tai pakkomielteenomaisesti uusia kavereitakaan. Ihmettelen todella tätä, että koko ajan pitää olla jokin valmis aikataulu ja järjestys tai edes lauma ihmisiä ympärillä, jos on yksin ja puuhailee rennosti omiaan, luisuu johonkin kauheaan olotilaan..? (Siis toki ne kaverit ovat tärkeitä ja kivoja, mutta jokunen tunti yksinoloa ei tehne pahaa.)
Minusta on hyvä rajoittaa pelaamista. Lisäksi olisi hyvä tietää mitä pelejä lapset pelaavat, kertoisiko poika. Jos ei kerro voi olla että pojilla on tuolla 'luolassa' pääsy aikuisten peleihin ja kenties joillekin internet -sivuille missä ei ole kenekään hyvä olla, saati lapsen. Muuttuva mieli kasvavalla lapsella ja esim. pornosivuilla seikkailu; ei hyvä. Saattaa tehdä lapsen agressiiviseksi, kun hän tietää, että on tehnyt jotakin mitä ei saisi tehdä. Eikä ymmärrä asioita kuten aikuiset. - Mutta ehkä tämä on vain pir:n maalaamista seinälle.
Meillä ei ole koskaan rajoitettu pelaamista. Siitä ei ole myöskään tullut mitään ongelmaa. Välillä pelaavat monta tuntia välillä ei lainkaan. Urheiluharrastus ja pienempänä pihaleikit vei paljon aikaa. Minä en usko, että pelaaminen aiheuttaa lapsissa ahdistusta. Jotkut vanhemmat vaan haluaa rajoittaa lapsiaan kaikissa asioissa, vaikka vähemmälläkin selviäisi
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]
Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa
[/quote]
No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:15"]
Meillä ei ole koskaan rajoitettu pelaamista. Siitä ei ole myöskään tullut mitään ongelmaa. Välillä pelaavat monta tuntia välillä ei lainkaan. Urheiluharrastus ja pienempänä pihaleikit vei paljon aikaa. Minä en usko, että pelaaminen aiheuttaa lapsissa ahdistusta. Jotkut vanhemmat vaan haluaa rajoittaa lapsiaan kaikissa asioissa, vaikka vähemmälläkin selviäisi
[/quote]
Se, että sun lapset osaa pelata normaalin ajan rajoissa, ei tarkoita että kaikki lapset osaa. Menetkö alkoholistillekkin sanomaan, et ota vaan yks bisse, ei siit tuu ongelmaa kunhan juot kohtuudella? Toisilla nyt vain on enemmän taipumusta addiktoitumiseen kuin toisilla.
Ja miksi vähättelet ap:n pojan ahdistuksia? Etkö arvosta pojankaan mielipidettä siitä, että hän on tyytyväinen rajoittamseen? Poika ehkä haluaisi rajoittaa itsekkin, mutta kaveriporukassa paine poistumiseen kasvaa. Nyt se on helpompaa, kun poika voi syyttää "tyhmää äitiä", kun se kieltää (ja sisimmissään on tyytyväinen, että äiti kielsi).
Meillä pelaaminen on sallttua. Siksipä lapsi uskalsi kertoa minulle, että "nyt on rumia kuvia" eli tutulla hakusanalla päätyikin pornosivulle. Yhdessä käytiin asiaa läpi, muituteltiin, että netistä löytyy paljon sellaista, mitä ei pidä mennä katsomaan ja kiitettiin lasta siitä, että hän oli kertonut heti, saatiin virus pois samantien. Ap:n lapsi tuskin uskaltaa kertoa ja ahdistus syntyy juuri siitä, että vanhemmat eivät luota ja toisaalta haluaisi jonkun kanssa ahdistusta jakaa. Ap:lla tulee pelikielto heti, kun lapsella on paha olla. Kannattaisiko ensin miettiä, mistä se paha olo tulee ja vasta sitten kielellä. Tuollainen klo 14-17 yksinään kotona on aika ankeaa etenkikn kun paha olo siellä vain kasvaa.
Tekeekö AP:n poika muuta kuin pelaa noiden mainittujen kavereiden kanssa? Hänellä voisi olla sitten muita kavereita joiden kanssa hän harrastaisi jotakin muuta. Jos on urheilusta kiinnostunut niin sitten joku lentopallokeho tms. olisi hyvä, jos sinne pystyy itse kulkemaan. Monesti nämä kerhot ovat vasta illalla, kun vanhemmat ovat lapsia kuljettamassa, että kauempanakin asuvat pääsevät mukaan. Minkä ikäinen on Ap:n poika, millä luokalla? Siitä voisi päätellä mitä hän voisi harrastaa. Lukeeko hän kirjoja, sarjakuvia, pelaako muita kuin tietokonepelejä? Onko luonteeltaan 'nörtti' vai lukumies vai urheilullinen. Jo nuoresta nämä piirteet monesti tulevat esille, varsinkin jos vanhemmat kannustavat lasta siihen missä tämä voisi olla hyvä. Tietysti 'nörttiäkin' pitää kannustaa liikkumaan. Yksi on musiikki. Onko kansalaisopistossa soittotunteja; sinne ei ole pääsykokeita. Jotkut lapset ovat todella musikaalisia ja se ei riipu siitä että vanhemmat eivät ole sitä itsessään älynneet. Esim. minun lapseni oli hyvin (ja on) hyvin musikaalinen vaikka kumpikaan vanhemmista ei harrastanut musiikkia. Soitti ensin kansalaisopistossa 7 -vuotiaana, meni musiikkiopistoon 8 -vuotiaana ja soitti vuosia, ja lauloi kuorossa ja yksinlaulua. Sieltä ovat taidot jääneet elämänvarrelle. Vanhempien täytyy lapsi viedä eri harrastusten pariin, ei lapsi sitä itse voi tehdä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 11:03"]
Tuli mieheen kaverin 2v:n synttärit lauantaina. Ainoa, mikä lasta kiinnosti, oli kakku. Lahjoista viis, leikeistä viis, kummeista viis: hän halusi kakkua. Koska se oli häneltä kielletty asia kuten kaikki muutkin herkut. Vain synttäreillä hän sai kakkua ja unohti kaiken muun. Meidän 2.5v on saanut kaikenlaisia herkkuja, joten hänelle kakku oli pelkkä kakku, palan saattoi maistaa, mutta leikit kiinnosti enemmän.
Olen ajatellut, että mitä kielletymäksi asioita tekee, sen varmemmin lukitsee lapsen mielenkiinnon kiellettyyn.
Ap:nkin aloituksessa lapsi oli kavereitten tai siskon kanssa, ei vanhempien. Siksi minusta on outoa kieltää kaverit, jos ei itse suostu olemaan lapsen kanssa, leikkimään ja melskaamaan metsissä.
[/quote]
Vertaatko sä jotain 2-vuotiasta koululaiseen??? 2-vuotiaalle on vielä niin alkeellinen huomio- ja keskittymiskyky, että tottakai uudet jutut kiinnostaa ja harva tuon ikäinen nyt lahjoista niin perustaa. Ja onnea vaan teille jos lapsi on 2,5-vuotiaana kyllästetty herkuilla niin, ettei makeat jutut juuri jaksa enää kiinnostaa. Leikkiä ei vissiin sitten ole saanut juurikaan, jos se oli se ykkösjuttu (ainakin tuon sun logiikkas mukaan).
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:18"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]
Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa
[/quote]
No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...
[/quote]
Toi on kyllä hassua, että kaikilla on aina lapsuudestaan saakka jotain ystävyyssuhteita. Minulla ei ole ainuttakaan, ja harvalla omalla tämän päivän ystävällä on samoja kaveripiirejä, kuin joskus ala-asteella/yläasteella oli.
Omat pitkäaikaiset ystävät tuli vasta lukiossa ja ammattikoulussa.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:26"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:18"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]
Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa
[/quote]
No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...
[/quote]
Toi on kyllä hassua, että kaikilla on aina lapsuudestaan saakka jotain ystävyyssuhteita. Minulla ei ole ainuttakaan, ja harvalla omalla tämän päivän ystävällä on samoja kaveripiirejä, kuin joskus ala-asteella/yläasteella oli.
Omat pitkäaikaiset ystävät tuli vasta lukiossa ja ammattikoulussa.
[/quote]
Sinulla ei ole -> kellään ei voi olla. Mielenkiintoinen päättelyketju.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:15"]
Meillä ei ole koskaan rajoitettu pelaamista. Siitä ei ole myöskään tullut mitään ongelmaa. Välillä pelaavat monta tuntia välillä ei lainkaan. Urheiluharrastus ja pienempänä pihaleikit vei paljon aikaa. Minä en usko, että pelaaminen aiheuttaa lapsissa ahdistusta. Jotkut vanhemmat vaan haluaa rajoittaa lapsiaan kaikissa asioissa, vaikka vähemmälläkin selviäisi
[/quote]
Se, että sun lapset osaa pelata normaalin ajan rajoissa, ei tarkoita että kaikki lapset osaa. Menetkö alkoholistillekkin sanomaan, et ota vaan yks bisse, ei siit tuu ongelmaa kunhan juot kohtuudella? Toisilla nyt vain on enemmän taipumusta addiktoitumiseen kuin toisilla.
Ja miksi vähättelet ap:n pojan ahdistuksia? Etkö arvosta pojankaan mielipidettä siitä, että hän on tyytyväinen rajoittamseen? Poika ehkä haluaisi rajoittaa itsekkin, mutta kaveriporukassa paine poistumiseen kasvaa. Nyt se on helpompaa, kun poika voi syyttää "tyhmää äitiä", kun se kieltää (ja sisimmissään on tyytyväinen, että äiti kielsi).
[/quote]
Eihän ap:kaan välitä pojan ahdistuksesta! Hän korjaa ongelman kiellolla, ei etsimällä ratkaisua ongelmaan. Alkoholistillekin voi sanoa, että älä juo, mutta parempi lopputulos saadaa, kun selvitetään, miksi se juoppo juo.
Kyllä kolasluokkalaiselle kaverit on tosi tärkeitä. Ei kannata kauheesti sulkea omaa lastaan kaveriporukoiden ulkopuolelle. Sinne voi jäädä lopullisesti
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:15"]
Meillä ei ole koskaan rajoitettu pelaamista. Siitä ei ole myöskään tullut mitään ongelmaa. Välillä pelaavat monta tuntia välillä ei lainkaan. Urheiluharrastus ja pienempänä pihaleikit vei paljon aikaa. Minä en usko, että pelaaminen aiheuttaa lapsissa ahdistusta. Jotkut vanhemmat vaan haluaa rajoittaa lapsiaan kaikissa asioissa, vaikka vähemmälläkin selviäisi
[/quote]
Se, että sun lapset osaa pelata normaalin ajan rajoissa, ei tarkoita että kaikki lapset osaa. Menetkö alkoholistillekkin sanomaan, et ota vaan yks bisse, ei siit tuu ongelmaa kunhan juot kohtuudella? Toisilla nyt vain on enemmän taipumusta addiktoitumiseen kuin toisilla.
Ja miksi vähättelet ap:n pojan ahdistuksia? Etkö arvosta pojankaan mielipidettä siitä, että hän on tyytyväinen rajoittamseen? Poika ehkä haluaisi rajoittaa itsekkin, mutta kaveriporukassa paine poistumiseen kasvaa. Nyt se on helpompaa, kun poika voi syyttää "tyhmää äitiä", kun se kieltää (ja sisimmissään on tyytyväinen, että äiti kielsi).
[/quote]
Eihän ap:kaan välitä pojan ahdistuksesta! Hän korjaa ongelman kiellolla, ei etsimällä ratkaisua ongelmaan. Alkoholistillekin voi sanoa, että älä juo, mutta parempi lopputulos saadaa, kun selvitetään, miksi se juoppo juo.
[/quote]
Sorry mutta mihin ihmeen ongelmaan? Juurihan ap ratkaisi pojan ongelman rajoittamalla ahdistusta aihettavaa tekemistä ja lisäämällä sitä aktivoivampaa tekemistä. Meinaatko, että ap:n pitäisi mennä konsultoimaan sinne kavereiden perheisiin, että minkäs takia pojat oikein pelaa? Ja tuo loppukaneettisi alkoholistista oli varmaan vitsi: luuetko että se auttaa sitä alkoholistia ja juomista hevon pätkää, jos vaikka joku psykologitäti tulee viereen lässyttämään että no miksikäs sitä oikein juodaan, ja tuloksena jotain että "alkoholisti on tyytymätön elämäänsä ja pakenee todellisuutta viinaan" tms. muuta paskaa.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:29"]
Eihän ap:kaan välitä pojan ahdistuksesta! Hän korjaa ongelman kiellolla, ei etsimällä ratkaisua ongelmaan. Alkoholistillekin voi sanoa, että älä juo, mutta parempi lopputulos saadaa, kun selvitetään, miksi se juoppo juo.
[/quote]
Tuo kieltohan oli se ratkaisu. Mikä sun mielestä olis siis parempi ratkaisu? Ja samaa mieltä edellisen kanssa tuosta alkoholistiheitosta...
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:29"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:26"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 12:18"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 10:39"]
Kirjoitit otsikkoon "tylsää", että saisit negaatiolla lukijoita, mutta sun pointtis olikin kehua itteäs ja poikaas. Ovelahkoa
[/quote]
No kyllä tuo minustakin kuulostaa aika pirun tylsältä ja suorastaan kamalalta, että joudutaan rajoittamaan kaverien kanssa olemista (sosiaaliset kontaktit on kuitenkin tosi tärkeitä ja lapsuudessa usein muodostetaan ne pisimmät ja pitävimmät ystävyyssuhteet). Mutta tosiaan jos kaverit ei tee muuta kuin pelaa, niin parempi se on että säädellään sitä kaveri- ja samalla peliaikaa. Ehkä voisi muutkin vanhemmat herätä, niin olis aktiivisilla lapsilla enemmän kavereita. Kaikesta sitä av:lla jaksetaankin ottaa herne nokkaan...
[/quote]
Toi on kyllä hassua, että kaikilla on aina lapsuudestaan saakka jotain ystävyyssuhteita. Minulla ei ole ainuttakaan, ja harvalla omalla tämän päivän ystävällä on samoja kaveripiirejä, kuin joskus ala-asteella/yläasteella oli.
Omat pitkäaikaiset ystävät tuli vasta lukiossa ja ammattikoulussa.
[/quote]
Sinulla ei ole -> kellään ei voi olla. Mielenkiintoinen päättelyketju.
[/quote]
Eihän. Minun mielestäni on virheellistä kertoa, että useimmat ystävyyssuhteet solmitaan peruskoulussa. Todennäköisesti ne pitkäaikaisimmat ystävät löytyy vanhemmalla iällä, kun hakeutuu kouluihin, joissa on muita samanoloisia ihmisiä. Joillain voi mennä vielä sinne korkeakouluun/työpaikalle se pitkäaikaisen ystävän löytäminen. En kyseenalaista sitä, etteikö niitä pitkäaikaisia ystäviä saa sieltä peruskoulusta, tarhasta tai synnytyssairaalasta saakka. Halusin vain kertoa, ettei se peruskoulu ole niin välttämätön vaihe ystävien kannalta.
Mutta ei tästä sen enempää, kun aihe ei tähän ketjuun liity. Ole hyvä ja tee aloitus tästä asiasta, jos haluat jatkaa keskustelua.
Meidän eskari-ikäinen tyttö saa pelata viikonloppuisin kaksi kertaa päivässä 30min tabletilla Angrya ja My Little Ponya. Laitamme ajastuksen laitteeseen ja kun hälyttää niin kone pois. Joskus on pelannu pidempään ja sen kyllä huomaa tytössä: hän on silloin kiukkuinen, ärtynyt, kaikki on mälsää, nukkumaan meno vaikeaa. Tuo määrä on meille maksimimäärä ja nyt ei edes puhuta konsolipeleistä jota meillä ei edes ole vaan mobiilipeleistä.
Telkkarin katsominen ei tee samanlaista vaikutusta, tyttö katsoo päivästä riippuen telkkaria /dvd:itä 0,5 -2,5h päivässä.
Minkä ikäinen tämä lapsi nyt sitten on?! Eikö teidän paikkakunnalla ole mitään iltapäiväohjelmaa järjestetty hänen ikäisilleen. Meillä esim. sähly-, kokki, yms kerhoja iltapäivisin.