Eettinen ongelma, hoitajat ja muutkin pohtikaa kanssani!
Eli asiakkaalla on muistisairaus, joka aiheuttaa väkivaltaisuutta. Hänet on nyt lääkitty niin, että kykenee kävelemään, puhumaan, syömään itsenäisesti, muutoin hänelle on tehtävä kaikki pesut sun muut kun se muisti kestää vain"sen sekunnin" eli muisti niin huono ettei ymmärrä enää ohjeita vaikkapa että harjaa hiuksesi-->katsoo harjaa eikä tiedä mikä se on ja mitä sillä tehdään...
Ongelmana se, että häneltä ei saada pestyä hampaita kunnolla jos ollenkaan -useinmiten ei ollenkaan- mitattua verenpainetta tai ylipäätään ei voida tehdä sellaista työtä joka vaatisi asiakkaan läsnäolon ja paikallaan pysymisen vielä esimerkkinä vaikka kynsien leikkuu. Nyrkit siis heiluu päivittäin monet kerrat, kohteena ei vain hoitajat vaan muutkin asukkaat jotka tielle sattuvat huonona hetkenä.
Toinen vaihtoehto olisi sitten lisätä lääkitystä, jota on kokeiltukin. Asiakas mennyt lähes toimintakyvyttömäksi. Lääkitystä vähennetty, kokeiltu milloin mitäkin, ei sovi. Menee siis todella helposti niin tokkuraan, että kävely ja puhe ei enää onnistu. Mutta tällöin saataisiin ne hampaat pestyä ja muut hoitotoimet tehtyä kun asiakas ei kykene enää väkivaltaisuuteen.
Auttakaa mua opiskelijaa tässä ajatustyössä. Kun toisaalta olisi tärkeää saada ne hampaatkin pestyä joka päivä yms hoitotoimet, mutta jos se on sillä kustannuksella ettei ihminen enää kykene kävelemään ja puhumaan tai syömään itsenäisesti, että vietäisiin se viimeinenkin toimintakyky :/ KÄÄK.... Ammattilaiset, mitä mieltä?
Kommentit (41)
Miksi on aggressiivinen ? Vaikuttaako sairaus aivoihin , miten ? eteneekö ?
Voiko kommunikaatiossa olla häiriö ? Voisiko kuvat puheen lisäksi tuoda apua ? Siihen mitä olet tekemässä ja miksi. Eikä kannata hämääntyä sitä että asiakas puhuu, kokeile tarvittaessa.
Lääkkeitä on hyvin paljon , tietyissä sairauksissa voi kestää pitkään että löydetään sopiva kombinaatio lääkkeitä joilla saavutetaan haluttu tulos , eli rauhallinen ja toimintakykyinen.
Opiskeljia kun olet ja painit tämän asian kanssa niin kysynkin että mitä mieltä olet itsemääräämisoikeudesta ? Mitä laki sanoo tahdonvastaisista hoitotoimenpiteistä / hoidosta
Mitä saat tehdä ja mitä et ? Tiedätkö ? Vai teetkö vain koska se kuuluu mielestäsi tehdä ?
Huonot hampaat vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti joten ne on hoidettava.
Hammashoito anestesiassa ja kuten joku ehdotti, xylitol käyttöön.
Miettisin kuitenkin vielä tuota lääkitystä, ei kuulosta olevan hyvässä hoitotasapainossa jos käytös on noin väkivaltaista.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 16:03"]
Minä ajattelen sitä siltä kannalta, että hoitokodissa/osastolla on paljon muitankin potilaita, jotka ovat täysin puolustuskyvyttömiä väkivaltaisen potilaan väkivaltaa vastaan ja hoitajan tehtävä on huolehtia heidän turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan. Millaista elämää on elää väkivallan pelossa viimeiset vuotensa koska väkivaltainen potilas voi milloin tahansa käydä kimppuun? Millaista tuhoa se ihmiselle aiheuttaa, psyykkisesti ja fyysisesti, kun saa nyrkistä ja purukalusto tai lonkka on entinen ja edessä pitkä leikkaus- ja kuntoutuskierre? Sairaat ja iäkkäät ihmiset ovat hauraita, pienikin tönäisy voi muuttaa ratkaisevasti sitä, millainen loppuelämä tulee olemaan.
Pahaahan se tekee, että joku on tuossa kunnossa, mutta häntä ei auta yhtään se, että pian muutkin hoidettavat ovat ahdistuneita, pelokkaita ja pahoinpideltyjä. Kun tietty raja on ylitetty, ihminen pitää ns. pelastaa itseltään ja muut pelastaa häneltä. Huonosti hoidetut hampaat on tietysti ikävä juttu, mutta eivät tällaisessa hankalassa tilanteessa varsinaisesti kenenkään syy.
[/quote]
Taas aivan uusi näkökanta. Kiitos tästä.
ap
[/quote]
Eli olet ainoa ihminen tässä ketjussa, joka on lääkkeiden kannalla?
On kaunis ajatus, että ihminen saisi laitoshoidossakin toteuttaa itseään mahdollisimman pitkälle. Mutta, ei se ole mahdollista, jos työntekijämääriä ei nosteta rajusti, ja toisaalta ihminen voi aiheuttaa käytöksellään itselleen sellaista vahinkoa, jota ei terveempänä tekisi, jos hänen antaa tehdä paljon omia päätöksiään.
Itse olen ollut kuulemassa keskustelua, jossa kritisoitiin unilääkkeiden käyttöä vanhustenhoidossa (laitoshoidossa). Olisi kuulemma paljon parempaa, että jokainen saisi elää omassa rytmissään. Mutta, kun ei se vaan toimi. Ensinnäkin yövuoroissa täytyisi olla sama miehitys kuin päivävuoroissa, jos yöllä on yhtäkkiä älytön määrä syötettäviä ja autettavia. Toisekseen monet muistisairaat ovat öisin pihalla kuin lumiukko, ja voivat olla aggressivisiakin. Siinä metakassa eivät nuku sitten nekään jotka haluaisivat nukkua. Toisekseen, jos iäkäs ihminen valvoo yön, hän nukkuu päivät. Se lisää ihmisen sekavuutta ja laskee kuntoa. Ei niitä unilääkkeitä ole siksi keksitty että yökkö ehtii enemmän surffailla netissä, vaan että öistä ylipäänsä selvittäisiin.
Yksi hoitaja tuttuni sanoikin kerran, että parempi olla vanhana tekarit. Muuten hampaat mätänee suuhun. Ilmeisesti hampaiden hoitoa ei pidetä tärkeänä. Mutta onhan ne kylvetykset ja vessatuksetkin minimissään. Pesrushoitajia on liian vähän.
En ole hoitaja, mutta jos minulla olisi valta päättää asiasta, niin jatkaisin lääkkeiden kokeilua. En suostuisi hoitamaan jatkuvasti aggressiivista aikuista potilasta. Onhan tuolla varmasti paha itsensäkin olla
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 16:26"]Yksi hoitaja tuttuni sanoikin kerran, että parempi olla vanhana tekarit. Muuten hampaat mätänee suuhun. Ilmeisesti hampaiden hoitoa ei pidetä tärkeänä. Mutta onhan ne kylvetykset ja vessatuksetkin minimissään. Pesrushoitajia on liian vähän.
[/quote]
Aggressiviselta voi sit ottaa hampaat pois ettei pääse puremaan
Opiskelija, tällaiset jutut ei kuulu nettiin. Jos joku tunnistaa sinut niin voit odottaa aika isoja seuraamuksia.
Kysy ohjaajalta älä täältä.
Terkuin, saikkari kuka miettii että olenko ohjannut sinua.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 16:36"]
Opiskelija, tällaiset jutut ei kuulu nettiin. Jos joku tunnistaa sinut niin voit odottaa aika isoja seuraamuksia. Kysy ohjaajalta älä täältä. Terkuin, saikkari kuka miettii että olenko ohjannut sinua.
[/quote]
Et ole voin luvata sen
Ap
Kummallista, että vaarannetaan muiden terveys yhden vaarallisen takia. Lääkitä tuo täytyy tai eristää tai laittaa pakkopaitaan.
Outo aviomies, lun ei kiinnosta käydä kuin kerran kuussa. Ennen vanhaan tuommonen olisi ollut kotona pakosta hänen hoidettavanaan. Nyt ei tarttis kuin vaivautua vähän useammin visiitille.
Kyseessä on vanhus. Eläköön aktiivisena viimeiset vuotensa, ei lääkittynä. Hampaiden terveyteen vaikuttavat muutkin asiat kuin pesu, esim. ruuan laatu ja se kuinka usein syödään. Olkoon pesemättä niitä hampaita.
Tai sitten kerran viikossa isommalla lääkityksellä hoitotoimien ajaksi, muutoin voi rellestää niin kuin tykkää.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 14:48"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 14:36"]
Mitä se tekee puhtailla hampailla, jos on käytännössä vihannes elämänsä loppuun asti?
[/quote]
Niin, tässä nyt mietitään, kun on niin paha ientulehdus että hammaslääkäriin on ainakin pakko mennä ja asiakas rauhoittaa. Ja omaiset ovat närkästyneitä kun hampaista ei huolehdita paremmin. Mitä teet?
ap
[/quote]
Ei olisi maailman ensimmäinen nuori ihminen, jolla on tekarit.
Ei ole vanhus, kirjoitti ap aiemmin . Johonkin niistä useasta olemassaolevasta muistisairaudesta voi sairastua jopa alle 40-vuotiaana.
konsultoitte omaisia mitä mieltä he ovat asiasta ja lääkäriä. Ei ketään voi niin tokkuraan joka pv laittaa että saa hampaat pestyä, mutta ei niitä voi jättää pesemättäkään koska hampaiden kautta leviävät infektiot ovat todella vaarallisia ja voivat aiheuttaa pahimmassa tapauksessa sepsiksen.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 15:56"]Itse olin myös ehdottamassa noita xylitol-pastilleja, mm. Herra Hakkaraisia moni syö mielellään. Ja omaiset mukaan lääkärinkierrolle ja hoitokokouksiin jotta tietävät missä mennään ja kuulevat sen lääkärin suusta.
[/quote]
Herra Hakkaraiset yms. on kuin purkkaa,, syödään aterian jälkeen. Apteekista sitten "tujumpia" fluoritabletteja.
No hehhe, kuka on nähnyt muistisairaan nelikymppisen? Vanhustentauti.
Vähän erikoisia mielipiteitä, että hoito voidaan jättää tekemättä. Jos lapsi ei synny niin ei synny? Luulisi, että hoitopaikoissa tiedetään kaikki kikat. Onko se aikapula joka saa hoitamaan huonosti? Ei kehitysvammaisetkaan aina ole yhteistyökykyisiä, mutta kukaan ei kyseenalaistaisi heidän hoitamistaan. Aika kylmää kyytiä dementikolle.
Mieti AP mikä on hoidon tavoite tämän henkilön kohdalla!
Minusta vastaus on aika selvä. Tavoite on, että tämä pitkälle edenneestä muistisaraudesta kärsivä, siis parantumattomasti sairas, itseasiassa jatkuvasti yhä huonompaan ja huonompaan kuntoon (muistisairaudet ovat eteneviä tautiprosesseja) henkilö saisi elää mahdollisimman mukavan loppuelämän, vailla turhaa kärsimystä, kipua, pelkoa ja ahdistusta. Hoidon tavoite ei ole (eikä sen koskaan pitäisi olla) vain sokeasti lisätä elämän pituutta, itseasiassa elämän pituus alkaa ap:n kuvaaman ihmisen kohdalla olla jo hyyyvin toisarvoinen seikka. Vaikka hän nuori olisikin.
Kannattaa myös miettiä, mitä niillä suunnitelluilla hoitotoimenpiteillä savautetaan. Esim. hammaspesu. Henkilö huumataan sängynpohjalle, jotta saadaan legot kuntoon. Miksi? Mikä järki? Se. että omaiset olisivat tyytyväisempiä ei ole riittävä peruste aiheuttaa hoidettavalle pelkoa ja kärsimystä ja syötää hänelle kourakaupalla lääkkeitä. Sänkyyn huumattu muistisairas myös raihnaistuu nopeasti. Eli kuolee nopeammin. Todennäköisesti joku kerta rauhoittavissa toikkaroidessaan kaatuu ja saa kallonsisäisen verenvuodon tai murtaa lonkkansa. Siis jälleen hyvin todennäköisesti kuolee. Ovatko ne puhtaat legot sen arvoiset, että niiden vuoksi kannattaa suorastaan edistää henkilön kuolemaa? Mielestäni eivät ole. Jos hampaisto on oikeasti mätä, potilas huumataan kerran ja hammaslääkäri nyppii silloin ne mädät hampaat pois. On turhaa potilaan kiusaamista rääkätä häntä aamuin illoin hammaspesulla, verenpaineen mittauksilla, turhilla verikoekontrolleilla tms. Omaiset pitää saada ymmärtämään tämä! Monilla on toki kova luopumisen tuska, 70-vuotiaat lapset saattavat olla aivan pois tolaltaan jos tulee puheeksi, että umpidementtiä (joo tiedän, epäkorrekti ilmaisu) sängyssä viimeiset 3 vuotta puhumattomana ja lähes liikkumattomana maannutta yli 90-vuotiasta äitiä ei elvytetä. Eikä laiteta tippaan eikä letkuruokita siinä vaiheessa kun tämä itse alkaa kieltäytyä ruuan ja juoman vastaanottamisesta. Omaiset täytyy vaan saattaa tilanteen tasalle ja saada ymmärtämään, että sinänsä hyvää tarkoittavat suunnitelmat eivät enää palvele tarkoitustaan.
Ap:n kuvaaman potilaan kohdalla tärkeintä on se, että ei ole kipuja eikä pelkoa. Joku kansallisesta verenpainetavoitteesta lipsuminen on tuossa vaiheessa täysin epäoleellinen asia edes pohtiakaan. Totta kai resurssit ja potilastyötä tekevien turvallisuus täytyy huomioida, mutta periaatteena voisi hyvin olla "lääkettä tarpeeksi mutta ei liikaa".
Eli tiivistetysti - hammaspesut pois, tarvittaessa hammaslääkäri saneeraamaan suu ja antibioottikuuri päälle jos potilas suostuu lääkkeitä ylipäätään ottamaan, vain välttämättömät hoitotoimenpiteet tehdään ja muuten pyritään luomaan sairaalle mukava ja turvallinen ympäristö.
"...henkilö saisi elää mahdollisimman mukavan loppuelämän, vailla turhaa kärsimystä, kipua, pelkoa ja ahdistusta". Edellinen kirjoittaja sanoi sen hyvin. Todella usein unohtuu kokijan - tässä tapauksessa asukkaan - näkökulma tilanteisiin. Me emme hoitajina tiedä, miten uhkaavina ja pelottavina vakavasti muistisairaat hoitotilanteet (ja hoitajat, jotka asukas kokee esim. piruiksi) kokevat? Todellisuudentaju voi olla hyvinkin hämärtynyt ja asukkaalla lieviä psykoosioireita, vaikkei niitä olisi diagnosoitu. Tällöin voi olla perusteltua rauhoittaa asukas lääkkein. Hoidetaanhan terveidenkin pelkopotilaiden hampaita rauhoitettuna, miksi ei dementikkojen, jotka eivät edes tiedosta tilaansa, eivätkä taatusti voi tilanteisiin vaikuttaa. Itse haluaisin loppuelämäkseni kunnon huumeet, joka vievät lala-maailmaan. En haluaisi elää pelossa ja ahdistuksessa, olkoisikin se toimintakyvyn kustannuksella.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2015 klo 16:03"]
Minä ajattelen sitä siltä kannalta, että hoitokodissa/osastolla on paljon muitankin potilaita, jotka ovat täysin puolustuskyvyttömiä väkivaltaisen potilaan väkivaltaa vastaan ja hoitajan tehtävä on huolehtia heidän turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan. Millaista elämää on elää väkivallan pelossa viimeiset vuotensa koska väkivaltainen potilas voi milloin tahansa käydä kimppuun? Millaista tuhoa se ihmiselle aiheuttaa, psyykkisesti ja fyysisesti, kun saa nyrkistä ja purukalusto tai lonkka on entinen ja edessä pitkä leikkaus- ja kuntoutuskierre? Sairaat ja iäkkäät ihmiset ovat hauraita, pienikin tönäisy voi muuttaa ratkaisevasti sitä, millainen loppuelämä tulee olemaan.
Pahaahan se tekee, että joku on tuossa kunnossa, mutta häntä ei auta yhtään se, että pian muutkin hoidettavat ovat ahdistuneita, pelokkaita ja pahoinpideltyjä. Kun tietty raja on ylitetty, ihminen pitää ns. pelastaa itseltään ja muut pelastaa häneltä. Huonosti hoidetut hampaat on tietysti ikävä juttu, mutta eivät tällaisessa hankalassa tilanteessa varsinaisesti kenenkään syy.
[/quote]
Taas aivan uusi näkökanta. Kiitos tästä.
ap