Nainen 40-50 vuotta: jos eroaisit, haluaisitko enää parisuhdetta?

Erosin alle nelikymppisenä enkä halua enää parisuhdetta. Olen nyt 44v

En todellakaan!

Olen 55v, naimisissa yli 25v. Jos eroaisin (tai mies kuolisi) haluaisin kyllä uuden suhteen. Mutta en ole kaunis, olen sulkeutunut ja erityisesti jännittäisi seksi. Kuopuksen synnytys oli vaikea ja alapäätä jouduttiin korjaamaan leikkaussalissa synnytyksen jälkeen.

Mistä uuden miehen edes löytäisi?

Toki parisuhteeseen haluan. Omissa kodeissa molemmat. Ei yhteistä kotia.

Enpä tiedä. Riippuu varmasti siitä, tulisiko ketään sopivaa vastaan. Etsimällä en lähtisi ketään etsimään. Viihdyn myös yksin. 51 v.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi eroa takana. Nyt ikää 52-vuotta. Viimeisestä parisuhteesta kohta kymmenen vuotta. En ole halunnut miestä elämääni, eli olen elänyt kymmenisen vuotta itselleni. Parasta aikaa ollut elämässäni, olen saanut tehdä sitä mitä haluan, eikä elämässäni ole ollut mitään draamaa vaan rauhallista. Minulle sopii yksin eläminen. Voisin kyllä treffailla kevyesti mutta en halua enää jakaa kotiani kenenkään kanssa.

Edessä surkea yksinäinen ja katkera vanhuus. Kun aivan yksin odotat kuolemaa, huomaat että ei ne ex-ukot niin paskoja ollutkaan. Moni luulee että kaveripiiri joka 50-ikäisenä liehuu mukana, pysyy vanhuuteen asti. Ei pysy. Yksin jää kun yksin on vanhuuteen lähtenyt. Näitä surullisia tapauksia on hoitokodit pullollaan.

Haluaisin.

En ole aikeissa erota, joten leskeytymisen kautta menisi sitten.

Haluaisin, jos tulisi sopiva tyyppi vastaan. En viihdy yksin. n42v

Kyllä, olen parisuhdeihminen.

Voisin haluta, mutta sen pitäisi olla aitoa rakkautta. Ei enää tässä iässä seurustella sen takia että se on joku "pakko", koska oot nolo luuseri jos oot yksin. Eli tavallaan sitä on paljon krantumpi vanhemmalla iällä kuin nuorena, jolloin kelpasi lähes kuka tahansa kivalta vaikuttava jätkä.

Vierailija kirjoitti:

Tuskin. Toinen avioliitto, onnellinen: ei kukaan täyttäisi hänen saappaitaan kuitenkaan.

Sama  tunne itsellä. Onnellisesti toisessa liitossa ja ikää nyt jo yli 60-v. En ehdoin tahdoin enää lähtisi etsimään parisuhdetta, mutta koskaanhan ei tiedä minne elämä vie. Luulen että elämä vanhempana sinkkuna olisi ihan mukavaa. Olen ollut sinkkuna nelikymppisenä hetken ja nautin siitäkin ajasta. Joku kommuuniasuminen vanhoilla päivillä noin ainakin ajatuksena viehättää kovasti.

En. Melkein voisin erota pelkästään siitä ilosta että saisin olla yksin. Minulla on hyvä ja rakas mies eikä varsinaisesti mitään syytä erota, mutta kyllä tämä parisuhteessa asuminen ottaa voimille. Jos olisi nuorena ollut tämä järki päässä olisin jäänyt sinkuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi eroa takana. Nyt ikää 52-vuotta. Viimeisestä parisuhteesta kohta kymmenen vuotta. En ole halunnut miestä elämääni, eli olen elänyt kymmenisen vuotta itselleni. Parasta aikaa ollut elämässäni, olen saanut tehdä sitä mitä haluan, eikä elämässäni ole ollut mitään draamaa vaan rauhallista. Minulle sopii yksin eläminen. Voisin kyllä treffailla kevyesti mutta en halua enää jakaa kotiani kenenkään kanssa.

Edessä surkea yksinäinen ja katkera vanhuus. Kun aivan yksin odotat kuolemaa, huomaat että ei ne ex-ukot niin paskoja ollutkaan. Moni luulee että kaveripiiri joka 50-ikäisenä liehuu mukana, pysyy vanhuuteen asti. Ei pysy. Yksin jää kun yksin on vanhuuteen lähtenyt. Näitä surullisia tapauksia on hoitokodit pullollaan.

Yksin sitä aina jompikumpi lopulta jää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi eroa takana. Nyt ikää 52-vuotta. Viimeisestä parisuhteesta kohta kymmenen vuotta. En ole halunnut miestä elämääni, eli olen elänyt kymmenisen vuotta itselleni. Parasta aikaa ollut elämässäni, olen saanut tehdä sitä mitä haluan, eikä elämässäni ole ollut mitään draamaa vaan rauhallista. Minulle sopii yksin eläminen. Voisin kyllä treffailla kevyesti mutta en halua enää jakaa kotiani kenenkään kanssa.

Edessä surkea yksinäinen ja katkera vanhuus. Kun aivan yksin odotat kuolemaa, huomaat että ei ne ex-ukot niin paskoja ollutkaan. Moni luulee että kaveripiiri joka 50-ikäisenä liehuu mukana, pysyy vanhuuteen asti. Ei pysy. Yksin jää kun yksin on vanhuuteen lähtenyt. Näitä surullisia tapauksia on hoitokodit pullollaan.

Naiset yleensä jää joka tapauksessa lopulta yksin, koska mies useimmiten kuolee ensin.

Että en usko että mun kädestä kukaan on pitämässä kuollessani, vaikka miehen huolisinkin vielä elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi eroa takana. Nyt ikää 52-vuotta. Viimeisestä parisuhteesta kohta kymmenen vuotta. En ole halunnut miestä elämääni, eli olen elänyt kymmenisen vuotta itselleni. Parasta aikaa ollut elämässäni, olen saanut tehdä sitä mitä haluan, eikä elämässäni ole ollut mitään draamaa vaan rauhallista. Minulle sopii yksin eläminen. Voisin kyllä treffailla kevyesti mutta en halua enää jakaa kotiani kenenkään kanssa.

Edessä surkea yksinäinen ja katkera vanhuus. Kun aivan yksin odotat kuolemaa, huomaat että ei ne ex-ukot niin paskoja ollutkaan. Moni luulee että kaveripiiri joka 50-ikäisenä liehuu mukana, pysyy vanhuuteen asti. Ei pysy. Yksin jää kun yksin on vanhuuteen lähtenyt. Näitä surullisia tapauksia on hoitokodit pullollaan.

Yksin sitä aina jompikumpi lopulta jää.

Joo. Eikä se juoppo kuspää kasikymppinen mies ole yhtään sen parempi kuin se viiskymppinen juoppo kuspää, josta on aikanaan erottu. Yksin on parempi kuin ilman huonoa miestä myös vanhana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaksi eroa takana. Nyt ikää 52-vuotta. Viimeisestä parisuhteesta kohta kymmenen vuotta. En ole halunnut miestä elämääni, eli olen elänyt kymmenisen vuotta itselleni. Parasta aikaa ollut elämässäni, olen saanut tehdä sitä mitä haluan, eikä elämässäni ole ollut mitään draamaa vaan rauhallista. Minulle sopii yksin eläminen. Voisin kyllä treffailla kevyesti mutta en halua enää jakaa kotiani kenenkään kanssa.

Edessä surkea yksinäinen ja katkera vanhuus. Kun aivan yksin odotat kuolemaa, huomaat että ei ne ex-ukot niin paskoja ollutkaan. Moni luulee että kaveripiiri joka 50-ikäisenä liehuu mukana, pysyy vanhuuteen asti. Ei pysy. Yksin jää kun yksin on vanhuuteen lähtenyt. Näitä surullisia tapauksia on hoitokodit pullollaan.

Naiset yleensä jää joka tapauksessa lopulta yksin, koska mies useimmiten kuolee ensin.

Että en usko että mun kädestä kukaan on pitämässä kuollessani, vaikka miehen huolisinkin vielä elämääni.

Näinhän se on. On otettava kymmenen vuotta nuorempi mies, niin sitten se ehkä elää yhtä pitkään kuin nainen. 

Ehdottomasti. Olen parisuhde ihminen, tykkään hellyydestä ja kaikesta muusta siihen liittyvästä oheistoiminnasta.

N42

PS. Mutta se parisuhde pitää olla myös vahvaa ystävyyttä, ystävyys kestää, ei libido välttämättä.

Ehdottomasti haluaisin uuden naisen jos nykyinen parisuhde jostain syystä päättyisi. Ajatuskin yksinäisistä vuosikymmenistä on kauhea.

44v

Vierailija kirjoitti:

Kaksi eroa takana. Nyt ikää 52-vuotta. Viimeisestä parisuhteesta kohta kymmenen vuotta. En ole halunnut miestä elämääni, eli olen elänyt kymmenisen vuotta itselleni. Parasta aikaa ollut elämässäni, olen saanut tehdä sitä mitä haluan, eikä elämässäni ole ollut mitään draamaa vaan rauhallista. Minulle sopii yksin eläminen. Voisin kyllä treffailla kevyesti mutta en halua enää jakaa kotiani kenenkään kanssa.

Minulla 55-vuotiaalla on yksi ero takana. Erosin 15 vuotta sitten, ja nyt olen ollut viitisen vuotta yhdessä tasapainoisen, kiltin miehen kanssa. Kumpikaan meistä ei draamaile vaan nautimme seesteisestä suhteesta. Hyvän miehen löytäminen kyllä kesti, mutta etsiminen kannatti!

En. Toista kertaa naimisissa, tällä kertaa onnellisesti ja tässä suhteessa haluan pysyä loppuelämäni. Mutta jos huonosti kävisi, en enää haluaisi parisuhdetta. Enkä usko, että sellaista löytäisinkään enää. Mistä niitä etsitään? Tinderiä ei oltu edes keksitty, kun viimeksi olin sinkku eikä se konseptina kiinnosta, baareissa ei tämän ikäisenä tule liikuttua. En harrasta mitään sellaista, jossa tapaisi miehiä. Sitä paitsi viihdyn oikein hyvin yksikseni. Ei kiinnosta parisuhteen etsintä niin paljon, että jaksaisin vaivautua. En oikeastaan keksi, mihin tarvitsisin miestä.

N45