Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Harmittaa kun poikani hyljännyt minut
11.02.2015 |
Siitä on jo pari vuotta kun mulla ja aikuisella pojallani oli iso riita, liittyen hänen parisuhteeseen. Mielestäni olivat liian nuoria menemään naimisiin ja alkamaan vanhemmiksi ja uskaltauduin sanomaan tämän ääneen.
Tuon jälkeen en pojastani ole kuullutkaan Ekat viikot ajattelin, että pitäisikö pyytää anteeksi, mutta tunsin niin paljon kiukkua että päätin odottaa että poika ottais yhteyttä ensin. Muutenkin mulla on ollut aina tosi hankalaa pyytää anteeksi, vaikka tunnenkin olevani pahoillaan.
Tässä välissä poika ja miniä ovat saaneet esikoisen ja muuttaneet toiselle paikkakunnallekin, mitään en ole heistä kuullut. Mieheni kyllä on jonkinlaisissa väleissä pojan kanssa ja on tavannut lapsenlapsenkin pari kertaa. Minua itkettää niin paljon, että en saa edes olla isovanhempi.
Eka pidin itseäni syyllisenä kun olenkin mennyt möläyttelemään pojalle ja miniälle mutta nyt kun riidasta on jo kaksi vuotta ja poika hyljännyt noin, niin tuntuu minun olo hyvin loukatulta. Miten voi aikuinen mies unohtaa äitinsä yhtäkkiä noin vain?
Kun asui vielä kotona oli äiti hälle kovin rakas, oli ihana poika ja rakastan häntä varmasti ikuisesti. Mikä saa rakkaan lapsen muuttumaan noin kylmäksi?
Kommentit (175)
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 23:36"]
Kukkanen ka krapu. Itse sain punakynää lukion äikän opelta kukkasesta ja isäni sanasta krapu. Kuuluu olla rapu ja kukka
[/quote]Mutta ka on ihan oikein? Ehkä lukion ope tarkoitti että kukkanen sopii lapselle paremmin kuin aikuiselle, en tiedä, mutta se on edelleen ihan oikeaa ja hyvää suomea. Krapu on vanha sana mutta käyttökelpoinen vaikka isäsi olisi eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä mitättömästä asiasta välit laittanut poikki. Poikasi ei ymmärrä että vanhemmat on se jatkumo ylöspäin ja lapsenlapsetkin tarvii isovanhempia. Aloittajan kannattaa kuitenkin pitää mölyt jatkossa mahassasn vaikka olisikin ns hyvä tarkoitus sanomisella. Ei nuoret ymmärrä aikuisemman näkökulmaa. He tekevät kuitenkin niin kuin ovat itse päättäneet. Se vaan on niin vaikka se vanhemman sydäntä voi kirpaista. Mutta ihmettelen tuommoista välit poikki-ajattelua, se jos joka paljastaa nuoren kypsymättömyyden. Toki vanhemman lapselleen sanoma asia joka pahoitti mielen jää ikuiseksi ajaksi mieleen.
Menin naimisiin kolmikymppisenä. Äitini sanoi että hänellä on yksi ehto (oli niitä vaikka kuinka monta sit kuitenkin mutta jätin ne oman arvoonsa ja olen ollut naimisissa kohta 20 vuotta) avioitumisellemme, jos tulee poika niin nimeksi PITÄÄ antaa nimi jonka hän olisi antanut jos pojan olisi saanut.
En kysynyt neuvoa tai lupaa avioliitolleni mutta tällainen oli vastaus. Eikä ollut kyse siitä että olisi onnessaan häkeltynyt. Häkeltynyt oli kyllä koska oli kuvitellut etten ikinä uskaltaisi mennä miehen kanssa naimisiin koska hänen suunnitelmiinsa se ei kuulunut, oli kuvitellut että olen hänen vanhapiikapalvelijanansa lopun elämääni.
Kauhea puolisoni mustamaalaus alkoi heti eikä ole vieläkään loppunut, tutuille ja tuntemattomille.
Itse olen onnellisempi kuin aikoinaan "rakastavan äitini" kuristusotteessa mutta sillä ei ole merkitystä. Mieheni on hirviö, näin hän on päättänyt ja tätä jaksaa toitottaa.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 18:03"]
On kyllä mitättömästä asiasta välit laittanut poikki. Poikasi ei ymmärrä että vanhemmat on se jatkumo ylöspäin ja lapsenlapsetkin tarvii isovanhempia. Aloittajan kannattaa kuitenkin pitää mölyt jatkossa mahassasn vaikka olisikin ns hyvä tarkoitus sanomisella. Ei nuoret ymmärrä aikuisemman näkökulmaa. He tekevät kuitenkin niin kuin ovat itse päättäneet. Se vaan on niin vaikka se vanhemman sydäntä voi kirpaista. Mutta ihmettelen tuommoista välit poikki-ajattelua, se jos joka paljastaa nuoren kypsymättömyyden. Toki vanhemman lapselleen sanoma asia joka pahoitti mielen jää ikuiseksi ajaksi mieleen.
[/quote]Mielenkiintoista miten eri tavoin me lukemaamme tulkitsemme. Mielestäni ap antoi kuvan ylpeästä ja omistushaluisesta, valtaakäyttävästä ennakkoluuloisesta ihmisestä ja pahensi sitä kuvaa vielä myöhemmissä viesteissään. Ja joku muu näkee tilanteen aivan toisin :O
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 18:03"]
On kyllä mitättömästä asiasta välit laittanut poikki. Poikasi ei ymmärrä että vanhemmat on se jatkumo ylöspäin ja lapsenlapsetkin tarvii isovanhempia. Aloittajan kannattaa kuitenkin pitää mölyt jatkossa mahassasn vaikka olisikin ns hyvä tarkoitus sanomisella. Ei nuoret ymmärrä aikuisemman näkökulmaa. He tekevät kuitenkin niin kuin ovat itse päättäneet. Se vaan on niin vaikka se vanhemman sydäntä voi kirpaista. Mutta ihmettelen tuommoista välit poikki-ajattelua, se jos joka paljastaa nuoren kypsymättömyyden. Toki vanhemman lapselleen sanoma asia joka pahoitti mielen jää ikuiseksi ajaksi mieleen.
[/quote]
Kypsymätön se poika olisi jos ei nousisi tuollaista "äitiä" vastaan. Vai pitääkö sinusta kaikki loukkaukset vain äidin mieliksi unohtaa? Kyllä se on niin, että jos poika ei pääse äidin kiusaamisesta yli niin äiti saa tässä tapauksessa katsoa peiliin, hänhän se on pojan kasvattanut. Jos äiti olisi kypsä niin lapsikin olisi mutta jos äiti on kypsymätön nulikka niin sitä saa mitä tilaa.
Et edes ap tajua olevasi lapsesi elämässä ja miniälle KIUSAAJA. Näin se vaan menee. Opettele ap itse aikuiseksi niin poikasikin voi kasvaa siihen helpommin. Vai teetkö aina kaikein oikein vaikeaksi lapsillesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä mielenkiintoinen tarina. Varsinkin kun luki nuo aikaisemmin kirjoitetut keskustelut, jotka oli linkattu tänne. Toivottavasti ap tulee jatkamaan, taidanpa jäädä seuraamaan.
Ihan totta ap! Etkö itse huomaa mitä viestität sanavalinnoillasi? Et kunnioita miniääsi pätkääkään etkä poikaasikaan, se käy ilmi kaikesta mitä ja millä tavalla kirjoitat.
Etkä tunne mitään syytä katua tai pyytää anteeksi, teet itsestäsi uhrautuneen marttyyrin joka vain hyvää hyvyyttään yrittää aina "auttaa".
Manipuloija olet, tai ainakin yrität olla. Miniä näki lävitsesi eikä suostu pelaamaan kieroutuneita pelejäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap todella olet se vanhempi ja viisaampi osapuoli tässä jutussa ja JOS sinulle todellakin on tärkeintä korjata välit poikaasi, niin mitä väliä sillä on, kuka on loukannut ketäkin? Pyydä anteeksi, jotta saatte keskusteluyhteyden avattua.
Harmittaako sinua kymmenen vuoden päästä enemmän pylly pystyssä nöyrästi kumartelu ja anteeksipyyntely vai se, ettet ole kymmeneen vuoteen ollut puheväleissä poikasi kanssa?
Moni tekisi mitä tahansa pitääkseen puhevälit.Toiset taas sitten ei, koska kunnia.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:39"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:38"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 15:31"] Mieheni sanoi, että aina jos on ottanut puheeksi minut ja riidan pojan luona kyläillessä niin poika mennyt vaitonaiseksi ja sitten miniä alkanut paasaamaan kuinka ovat suuttuneet ja loukkaantuneet minun käytöksestä. Kuulostaa mun korvaan siltä, että poikani ei niinkään edes välitä, mutta miniä pitää kovassa otteessaan.
Kyllähän sen anteeksi sanan sanominen on periaattessa ihan helppo homma, mutta kun tilanne on se että kyllä minuakin on loukattu. Tällainen vuosien mittainen hiljaisuus, en ole nähnyt pojantytärtäni vaikka hän on jo yli puolivuotias. Minut on eristetty kokonaan heidän elämästä ja sitten minun pitäisi pylly pystyssä kumarrella ja pyydellä anteeksi. [/quote] Miksi sinun pitäisi tavata lapsenlapsesi kun mielestäsi poikasi oli liian nuori lisääntymään? Jos kovin kärkkäästi ja äänekkäästi kiukuttelit ja "kerroit vain mielipiteesi" niin en ihmettele saamaasi hiljaisuutta. Sinulla on tässä anteeksipyynnön paikka, ei lapsellasi. [/quote] Äitikö ei saa lapselleen mitään neuvoja antaa? Mitä jos oma lapsenne on perustamassa perhettä vaikka 16-vuotiaana niin ettekö sano hänelle siitä mitään? Ja jos saa sitten teininä lapsen niin teidän ei pitäisi edes saada lasta tavata jos olette siitä varoitelleet?
[/quote]
Tässä ei ollut selkeästikään kyse alaikäisistä, kuten 16-vuotiaista, koska he eivät olisi pystyneet muuttamaan muualle ja perustamaan perhettä ilman vanhempiensa lupaa.
Kuten ap sanoi, kyse oli alle 20-vuotiaasta tytöstä eli todennäköisesti 19-vuotiaasta ja koska poikansa ikää ei ap maininnut, hän oli ilmeisesti yli 20-vuotias.
Lisäksi ap:n jutuista kävi ilmi, että nuoripari asui yhdessä, kun alkoivat odottaa lasta.
Yli 18-vuotiaan, omillaan asuvan nuoren aikuisen asioita ei vanhemmat voi enää määräillä.
Toki neuvoja voi antaa ja niitä usein pyydetäänkin, mutta jos oma lapsi ja hänen AVOpuolisonsa tulevat kertomaan perheenlisäyksestä, niin silloin ILOITAAN ja ollaan tukena. Eikä esitetä mitään kritiikkiä!
Omia pohdintoja nuorenparin pärjäämisestä voi puida oman puolisonsa kanssa ja miettiä miten parhaiten voisi auttaa ja tukea nuorta perhettä. Mitään epäilyjä tai negatiivisia tulevaisuudenkuvia ei todellakaan maalailla esikoistaan odottavalle nuorelle perheelle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:11"]Mitäs jos se poika sisimmässään on pettynyt elämänsä kulkuun? Ja nolostelee, kun äidin arvio osui oikeaan,
[/quot
Voi olla niinkin, koska aikuisuus on rankkaa. Mutta vain todella henkisesti sairas äiti on siinä kohtaa tyytyväinen, että hä hää, mitäs mää sanoin. ...
Millainen äiti ylipäätään jättää nuoren parin täysin huomioitta pariksi vuodeksi eikä saa kakistettua suustaan, että on pahoillaan ja haluaisi olla isoäiti ja toivoo perheelle hyvää?
Ja miettii päässään marttyyrina, että mitä jos mää nyt kuolen kesken mykkäkoulun, yhyy. What???? Mitä jos poika, miniä tai lapsi kuolee, se on ihan yhtä mahdollista, kenelle sit tulee paha mieli, vai eikö kellekään???? Kaikessa on kyse vain ap:sta, hänen mielipiteistään, tunteistaan ja elämästään.. jos tosi tarina, niin kyllä viiraa
Voimia pojan hylkäämälle äidille!
Tämän ketjun äidin ja pojan riita lienee kahden yksilön välinen, joten se saattaa olla helpommin hoidettavissa kuin ne, joissa joku kateellinen sukulainen on manipuloinut lapsen äitiään vastaan. Kun kateus muuttuu vihaksi, ovat keinot häikäilemättömiä.
Tässä tapauksessa nöyrtyminen anteeksipyyntöön olisi kaikkien kannalta paras ratkaisu. Ennen kaikkea lapsen etu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla pojalle ihan helpotus että saa pitää vähän hajurakoa. Ei kai sitä sovintoa ole pakko tehdä, jos se tuntuu vaikalta.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 18:03"]
On kyllä mitättömästä asiasta välit laittanut poikki. Poikasi ei ymmärrä että vanhemmat on se jatkumo ylöspäin ja lapsenlapsetkin tarvii isovanhempia. Aloittajan kannattaa kuitenkin pitää mölyt jatkossa mahassasn vaikka olisikin ns hyvä tarkoitus sanomisella. Ei nuoret ymmärrä aikuisemman näkökulmaa. He tekevät kuitenkin niin kuin ovat itse päättäneet. Se vaan on niin vaikka se vanhemman sydäntä voi kirpaista. Mutta ihmettelen tuommoista välit poikki-ajattelua, se jos joka paljastaa nuoren kypsymättömyyden. Toki vanhemman lapselleen sanoma asia joka pahoitti mielen jää ikuiseksi ajaksi mieleen.
[/quote]
Nuoren kypsymättömyyden. Salli mun nauraa. Joku vastaavanlainen anoppi se siellä näköjään! Mites, eikös vanhemman ihmisen pitäisi olla kypsä?...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 22:53"]
Mä näen kyllä tilanteen niin, että toi miniä on täydellinen pirttihirmu joka siellä huushollissa määrää täysin kaapin paikan. kenties välirikon idea oli jo häneltä lähtösin ja nyt määrää, ettei mies saa olla äitinsä kanssa missään tekemisissä. uhkailee viellä erolla ja lapsella jos mies ottaa äitiinsä yhteytyä. kyllähän näitä löytyy!
[/quote]
Minä taas näen, että anoppi on verisesti loukannut poikaa ja miniää arvostelemalla miniää ja epäilemällä kannattaako tulossa olevaa lasta synnyttää.
Nyt tuo isän ja äidin silmäterä on syntynyt ja vanhemmilla on varmasti aina mielessä, että mummi olisi halunnut tappaa tuon heille kaikkein tärkeimmän olennon.
Sellainen ei hevillä unohdu.
AP ei voi kuin pyytää välittömästi anteeksi ja muuttua rakastavaksi supermummoksi ja superanopiksi, joka pistää kaikessa nuoren perheen onnen omien tarpeidensa edelle. Silloin tuo verinen loukkaus ehkä aikaa myöten unohtuu...
Oletko ap tullut aika nuorena mummoksi? Olet tainnut tehdä itse lapset aika nuorena? Ja sitten alat itse kertoa miten huono ajatus se on, kun toisille on jo lapsi tulossa?
Yllättävän paljon vastauksia ap:n aloittamassa ketjussa. Eikö kukaan enää muista miten ap viime huhtikuussa tunnusti tapauksen olevan ihan omaa keksintöään? Miten te annatte taas itseänne vedättää noin?
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 18:12"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 18:03"]
On kyllä mitättömästä asiasta välit laittanut poikki. Poikasi ei ymmärrä että vanhemmat on se jatkumo ylöspäin ja lapsenlapsetkin tarvii isovanhempia. Aloittajan kannattaa kuitenkin pitää mölyt jatkossa mahassasn vaikka olisikin ns hyvä tarkoitus sanomisella. Ei nuoret ymmärrä aikuisemman näkökulmaa. He tekevät kuitenkin niin kuin ovat itse päättäneet. Se vaan on niin vaikka se vanhemman sydäntä voi kirpaista. Mutta ihmettelen tuommoista välit poikki-ajattelua, se jos joka paljastaa nuoren kypsymättömyyden. Toki vanhemman lapselleen sanoma asia joka pahoitti mielen jää ikuiseksi ajaksi mieleen.
[/quote]
Kypsymätön se poika olisi jos ei nousisi tuollaista "äitiä" vastaan. Vai pitääkö sinusta kaikki loukkaukset vain äidin mieliksi unohtaa? Kyllä se on niin, että jos poika ei pääse äidin kiusaamisesta yli niin äiti saa tässä tapauksessa katsoa peiliin, hänhän se on pojan kasvattanut. Jos äiti olisi kypsä niin lapsikin olisi mutta jos äiti on kypsymätön nulikka niin sitä saa mitä tilaa.
Et edes ap tajua olevasi lapsesi elämässä ja miniälle KIUSAAJA. Näin se vaan menee. Opettele ap itse aikuiseksi niin poikasikin voi kasvaa siihen helpommin. Vai teetkö aina kaikein oikein vaikeaksi lapsillesi?
[/quote]
Elämässä on oikeasti niin paljon pahempia asioita kuin mitä ap on täällä kertonut sanoneensa pojalle ja tämän tyttöystävälle.
Epäilen että aika moni jonka pojan alle 20 vuotias tyttöystävä kertoo olevansa raskaana on käyttäytynyt aika lailla kuten aloittaja. Kyllä se huoli iskee heidän ja tulevan lapsen suhteen. Ja suurin osa meistä tietää että mitä nuorempana lapsen saa sitä varmemmin tulee ero.
Ja niitä aloittajan sanoja pahempia asioita esim. vakava sairaus, tapaturma, pahan rikoksen uhriksi joutuminen itse tai vielä.pahempi jos oma lapsi, paha päihdeongelma perheessä jne. Kyllä jää pahat mielet pojalle jos aloittaja yhtäkkiä kuolee tapaturmaisesti. Elämä on liian lyhyt ja arvaamaton turhanpäiväiseen kuluttamiseen.
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 20:13"]
[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 18:12"][quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 18:03"] On kyllä mitättömästä asiasta välit laittanut poikki. Poikasi ei ymmärrä että vanhemmat on se jatkumo ylöspäin ja lapsenlapsetkin tarvii isovanhempia. Aloittajan kannattaa kuitenkin pitää mölyt jatkossa mahassasn vaikka olisikin ns hyvä tarkoitus sanomisella. Ei nuoret ymmärrä aikuisemman näkökulmaa. He tekevät kuitenkin niin kuin ovat itse päättäneet. Se vaan on niin vaikka se vanhemman sydäntä voi kirpaista. Mutta ihmettelen tuommoista välit poikki-ajattelua, se jos joka paljastaa nuoren kypsymättömyyden. Toki vanhemman lapselleen sanoma asia joka pahoitti mielen jää ikuiseksi ajaksi mieleen. [/quote] Kypsymätön se poika olisi jos ei nousisi tuollaista "äitiä" vastaan. Vai pitääkö sinusta kaikki loukkaukset vain äidin mieliksi unohtaa? Kyllä se on niin, että jos poika ei pääse äidin kiusaamisesta yli niin äiti saa tässä tapauksessa katsoa peiliin, hänhän se on pojan kasvattanut. Jos äiti olisi kypsä niin lapsikin olisi mutta jos äiti on kypsymätön nulikka niin sitä saa mitä tilaa. Et edes ap tajua olevasi lapsesi elämässä ja miniälle KIUSAAJA. Näin se vaan menee. Opettele ap itse aikuiseksi niin poikasikin voi kasvaa siihen helpommin. Vai teetkö aina kaikein oikein vaikeaksi lapsillesi? [/quote] Elämässä on oikeasti niin paljon pahempia asioita kuin mitä ap on täällä kertonut sanoneensa pojalle ja tämän tyttöystävälle. Epäilen että aika moni jonka pojan alle 20 vuotias tyttöystävä kertoo olevansa raskaana on käyttäytynyt aika lailla kuten aloittaja. Kyllä se huoli iskee heidän ja tulevan lapsen suhteen. Ja suurin osa meistä tietää että mitä nuorempana lapsen saa sitä varmemmin tulee ero. Ja niitä aloittajan sanoja pahempia asioita esim. vakava sairaus, tapaturma, pahan rikoksen uhriksi joutuminen itse tai vielä.pahempi jos oma lapsi, paha päihdeongelma perheessä jne. Kyllä jää pahat mielet pojalle jos aloittaja yhtäkkiä kuolee tapaturmaisesti. Elämä on liian lyhyt ja arvaamaton turhanpäiväiseen kuluttamiseen.
[/quote]
Aliarvioit henkisen mitätöinnin vaikutuksia lapsen (aikuisenkin) elämään, koska harvoin se henkinen mitätöinti alkaa vasta lapsen ollessa 20-vee (jolloin sille voisikin jo viitata kintaalla), vaan se kaikki on rakentunut lapsen ollessa altavastaaja ja aivan eri tasolla eli puolustuskyvytön vanhempaansa vastaan.
Millä lailla vakava sairaus, tapaturma, pahan rikoksen uhriksi joutuminen jne liittyy tähän juttuun?
Ja ei poika voi mitään äitinsä valinnalle hylätä poika, jos äiti nyt sattuisikin kuolemaan. Ei poika sitä valinnut. Äiti sen sijaan valitsee elää ilman poikaa.
Sinä loukkasit poikaasi ja miniääsi, sinä myös pyydät anteeksi. Kuinka itsekäs ihminen olet, jos et tuota tajua vaan jankkaat että vielä pitäisi marssia sun pillin mukaan? Ei auta vaikka kuinka itkeskelet ja miehesi välityksellä uikutat, otat puhelimen käteen, soitat pojallesi ja aloitat anteeksipyynnöllä. Sitten otat nöyrästi vastaan kaiken mitä saat, turha odottaa mitään kaunista.
Nyt on nimittäin käynyt niin, että loukkasit aikuista lastasi ja hänen vaimoaan ja sitten suljit heidät elämästäsi yli kahdeksi vuodeksi. Ihan turha ulista, että sua kohtaan on tehty väärin.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä pitäisi äidin/vanhemman tehdä aloite.
Ihmettelen kyllä tuota riitaa ja sen seurausta, josta kerran äidillä ja pojalla oli aiemmin ollut rakastavat välit. Mahtoikohan mukaan sekoittua sitten kateutta, mustasukkaisuutta tai omistamishalua, jonka poika aisti ja josta halusi pysyä jatkossa kaukana?